Marjaisat jogurttijäätelöt

Kesä ja jäätelö ne yhteen sopii! Tällä kertaa lisätään komboon vielä yksi lempiasia, kesän marjat nimittäin. Ne ovat juuri nyt parhaimmillaan ja kauppojen, kioskien ja myyntikojujen tiskit suorastaan notkuvat värikkäistä marjoista. Marjat tekevät jogurttikulhosta värikkään, tuovat vitamiineja ja kuituja välipaloihin ja myönnettäköön, että näyttävät myös todella hyvältä niin ruokapöydässä kuin Instagramin valokuvassa. Jäätelö ei sekään ole yhtään pöllömpi kaikilla mittareilla tarkasteltuna, tällä kertaa se nautitaan astetta terveellisempänä. Jogurttijäätelö on ihastuttanut maailmalla jo tovin, on jo aikakin tuoda se osaksi suomalaista marjakesää.

jogurttijäätelö

Jogurttijäätelö on todella helppoa tehdä itse. Tarvitset vain kolme raaka-ainetta. Tästä kolmen kauniin kombinaatiosta on tullut jo lähes Satokausikalenteri-blogin tunnusmerkki. Miksi turhia kikkailla, jos vain kolmellakin pärjää.

Jogurttijäätelö syntyy näin:

  • valitse kaupasta paksua, rasvaista turkkilaista jogurttia
  • makeuta jogurtti haluamallasi tavalla, esimerkiksi hunajalla, siirapilla tai sokerilla
  • lisää mausteeksi mieluista marjaa tai hedelmää
  • pakasta muutaman tunnin tai yön yli (yöllä unet ovat makoisat, lupaamme)

Helppoa, eikö vain!

jogurttijäätelö

Kesäinen jogurttijäätelö on erityisen helppoa tehdä, valitsee vain mieluisia marjoja tiskistä. Kesä-heinäkuussa esimerkiksi mansikat ja vadelmat ovat parhaimmillaan, molempia saa makeana, kotimaisena versiona säästä riippuen noin juhannuksen paikkeilla. Mustikat kypsyvät metsässä sopivasti heinäkuussa jatkamaan hyvin alkanutta jogurttijäätelö-taivalta. Kirsikoiden sesonki alkaa sekin juhannuksen tienoilla Espanjasta ja jatkuu keskieurooppalaisena. Berliinistä saa kuulemma kirsikoita jossakin vaiheessa kesää 50 sentin litrahintaan!

jogurttijäätelö

Jogurttijäätelö

Suhteuta määrät valitsemiesi jäätelömuottien kokoon sopivaksi

  • turkkilaista jogurttia
  • hunajaa tai sokeria
  • marjoja maun mukaan

Murskaa marjat kulhossa, lisää jogurtti ja makeuta hunajalla. Sekoita tasaiseksi massaksi ja täytä massalla jäätelömuotit. Muotteja myydään marketeissa, sekatavarakaupoissa ja keittiökaupoissa. Tökkää jäätelötikku massaan ja pakasta 2-3 tuntia tai yön yli.

Koristelu

Jogurttijäätelö muuttuu astetta nätimmäksi, kun sen koristelee kokonaisilla tai murskatuilla marjoilla, yrteillä (esimerkiksi mintulla), myslillä tai vaikka nonparelleilla. Vuoraa jäätelömuotin sisus haluamallasi raaka-aineella ja täytä muotti jogurttimassalla.

Vinkki! Saat jäätelöstä vielä astetta raikkaamman ja kevyemmän, kun korvaat osan jogurtista mehulla.

jogurttijäätelö

Värikäs, kaunis, terveellinen ja raikas! Helppo jogurttijäätelö maistuu aikuiselle ja lapselle. On koostumukselta ja raaka-aineilta niin hyvää tekevä, että sopii mainiosti myös välipalaksi tai miksei vaikkapa kesäisen kylmäksi aamupalaksikin. Hyvällä omatunnolla voi aamukahvin lomassa kurottaa pakastinta kohti ja napata jogurttijäätelö aamiaiseksi.

jogurttijäätelö

jogurttijäätelö

Tällä kertaa emme osanneet päättää mikä näistä neljästä mausta oli meidän suosikkimme, kaikki olivat niin hyviä! Mansikka-minttu  hurmasi kesäisellä olemuksellaan, kirsikka antoi jogurttijäätelölle upean, kirkkaan pinkin värin, vadelma sopi mainiosti myslin kaveriksi jogurtin sekaan ja mustikka toi mieleen mustikkarahkapiirakan. Kardemummaa vielä mausteeksi, niin mummolakokemus olisi ollut täydellinen.

Suosittelemme kokeilemaan itse ja päättämään!

Oletko lukenut myös muut blogin reseptit? Katso esimerkiksi:

Seesamikurkut

Raparperislaw

Vesimeloni-raparperipirtelö

Seuraa Satokausikalenteria myös Facebookissa ja Instagramissa!

jogurttijäätelö

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Marjojen nauttiminen kannattaa

Marjat ovat osa terveellistä ruokavaliota ja ravitsemussuositusten mukaan niitä tulisi nauttia päivittäin. Ne ovat tärkeitä vitamiinien sekä hiven- ja kivennäisaineiden lähteitä suomalaisten ruokavaliossa. Niiden tiedetään sisältävän myös erilaisia polyfenoleita ja kiinnostus näiden yhdisteiden terveysvaikutuksiin on viime vuosina kasvanut.


Suomalaiset saavat polyfenoleita marjoista, kuten mustikoista ja vadelmista. Polyfenolit ovat kasvisten metaboliitteja, jotka usein suojaavat kasvia UV-valolta ja patogeeneilta. Ruuassa ne voivat vaikuttaa myös sen kitkeryyteen, karvaisuuteen, väriin ja makuun. Yleisimpiä muotoja ovat fenoliset hapot, tanniinit ja flavonoidit.

MARJAT OVAT TÄRKEÄ POLYFENOLIEN LÄHDE

Marjat ovat suomalaisessa ruokavaliossa parhaimpia polyfenolien lähteitä. Marjoista eniten polyfenoleita on aroniassa, mutta meille tutummassa mustikassa niitä on myös huomattava määrä. Marjojen lisäksi hedelmistä tummat luumut, kirsikat, omenat ja tummat viinirypäleet sisältävät huomattavasti polyfenoleita. Vihanneksista polyfenoleita löytyy muun muassa raparperista ja punakaalista. Kasvikista neilikka sisältää kaikkein eniten polyfenoleita. Sen käyttö ravitsemuksessa on kuitenkin vähäistä.

Eri marjojen välillä polyfenolimäärät vaihtelelevat ja ne myös koostuvat erilaisista polyfenolikoostumuksista. Tällä ei kuitenkaan ole käytännön kannalta merkitystä, vaan marjoja kannattaa käyttää mahdollisimman monipuolisesti. Polyfenoleita löytyy lisäksi muista tavallisista elintarvikkeista, kuten ruis- ja vehnäleseistä sekä kahvista. Polyfenolit kärsivät myös hieman ruoansulatustappiosta; kuoriminen, keittäminen, paistaminen, vähentävät niiden määriä.


Polyfenolien määriä meille tutuissa elintarvikkeissa (Laatikainen 2011).

KYPSYYDELLÄ ON MERKITYSTÄ

Polyfenolien määrät vaihtelevat yksittäisen elintarvikkeen sisälläkin. Suurimmat polyfenolimäärät ovat usein uloimmissa kerroksissa eli kuorissa. Kuitenkin niitä esiintyy kasviksissa kauttaaltaan. Polyfenoleita tuotetaan auringonvalon avulla, jolloin esimerkiksi omenan toinen puoli saattaa olla polyfenolirikkaampi kuin varjopuoli. Kasvisten kypsyysaste keräämisajankohdan aikana vaikuttaa polyfenolien määrään polyfenolityypistä riippuen. Muun muassa fenolisten happojen määrä vähenee marjan tai hedelmän kypsyessä kun taas antosyaanien määrä lisääntyy.

Lisäksi kasvin kasvuympäristöllä on vaikutusta polyfenolien määrään. Esimerkiksi Lapissa kasvaneet mustikat sisältävät enemmän antosyaaneja kuin Etelä-Suomessa kasvaneet. Lapin pitkät kesäpäivät ja huomattavat lämpötilaerot yön ja päivän välillä edistävät antosyaanien muodostumista. Tämä ei tarkoita etteikö Etelä-Suomessa kannataisi poimia mustikoita tai muita marjoja. Koko maailmaa tarkastellessa Suomi lukeutuu pohjoisimpiin kasvuvyöhykkeisiin.

POLYFENOLEILLA ON ANTIOKSIDANTTINEN VAIKUTUS

Polyfenolit eivät ole ravintoaineita, kuten esimerkiksi vitamiinit, mutta niillä on havaittu olevan terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia. Ne ovat muun muassa antioksidanttisia, anti-inflammatorisia, anti-karsinogeenisiä ja muutenkin bioaktiivisia. Ne siis voivat alentaa muun muassa syöpien ja verisuonitautien riskiä sekä tulehduksellisia reaktioita.

Suomalaisten arvioidaan saavan polyfenoleita vajaa gramma päivässä. Polyfenolit eivät imeydy suolistosta täydellisesti ja ne metaboloidaan elimistössä nopeasti. Kuitenkin päästessään elimistöön niillä on edellä lueteltuja ominaisuuksia. Siispä marjojen ja hedelmien monipuolinen sekä runsas käyttö turvaa parhaiten polyfenolien saannin. Terveyshyötyjen varmistamiseksi marjoja kannattaa nauttia päivittäin.


Polyfenolien luokittelu (Voutilainen ym. 2012).

MARJAT OVAT MAINIO JÄLKIRUOKA

Kotimaiset tutut marjat, kuten mansikka, mustaherukka, puolukka ja mustikka tasaavat verensokerin vaihtelua ja insuliinin pitoisuuksia aterioinnin jälkeen. Nämä ominaisuudet tasoittavat verensokerin vaihtelun aiheuttamia vireystilan muutoksia ja kylläisyyden tunne kestää pidempään. Siksi ruoan jälkeen kannattaa nauttia jälkiruoaksi kotimaisia marjoja. Selvitykseen marjojen terveysvaikutusten kliinisestä tutkimusnäytöstä voit tutustua täältä.

Artikkelin kirjoittaja Maria Mäkitalo on kolmannen vuoden ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Maatalon tyttärenä hän on saanut lähituntumaan maanviljelyksestä aina puimurilla ajosta avomaankurkkupenkin tekoon, sekä jokavuotiseen mustikan poimintaan. Marian vapaa-aika kuluu ainejärjestö Retikan hallituksen puheenjohtajana ja juoksuharrastuksen parissa.

Lähteet ja lisälukemista:

Laatikainen R. Suomi ottaa polyfenolinsa kahvista. 2011. http://www.pronutritionist.net/suomi-ottaa-polyfenolinsa-kahvista/

Lätti A, Riihinen K, Kainulainen P. Analysis of Anthocyanin Variation in Wild Populations of Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. J Agric Food Chem 2008;56:190-196

Manach C, Scalbert A, Morand C, Rémésy C, Jiménez L. Polyphenols: food sources and bioavailability. Am J Clin Nutr. 2004;79:727-747.

Ovaskainen M-L, Törrönen R, koponen J, Sinkko H, hellström J, Reinivuo H, Mattila P. Dietary Intake and Major Food Sources of Polyphenols in Finnish Adults. J Nutr 2008;138:562-566

Pandey K, Rizvi S. Plant polyphenols as dietary antioxidants in human health and disease. Oxid med Cell Longev. 2009;2:270-278.

Pérez-Jiménez J, Neveu V, Vos F, Scalbert A. Identification of the 100 richest dietary sources of polyphenols: an application of the Phenol-Explorer database. Eur J Clin Nutr. 2010;64:112-120.

Voutilainen F. Vitamiinit ja kivennäisaineet sekä muut ravinnon yhdisteet. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012 s. 165-167.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!