Villejä vihanneksia metsästämässä

Tänä kesänä Satokausikalenterin blogi päivittyy myös puutarhakuulumisilla. Turkulaiset puutarhuriopiskelijat Riikka ja Wiivi tarjoavat vinkkejä ja tietoa ruoan kasvattamisesta itse. Edelliset Puutarhasta pöytään-postaukset löydät täältä.

Nyt on syytä lähteä ulos keräämään ravinteikkaat versot talteen. Monet villivihannekset ovat parhaimmillaan nuorina keväällä ja alkukesällä.

Viime vuosina villivihannekset ovat kasvattaneet suosiotaan huimasti. Kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan luonnon kasveja on osattu hyödyntää ruoanlaitossa ja rohtoina jo vuosisatoja. Nykyään olemme tottuneet ostamaan kasviksemme kaupasta, joten lähiseutujen superfoodit ovat jääneet sukupolvia sitten unohduksiin. Kotipihalta tai metsästä löytyy huikeat määrät tuoreita aineksia ilmaiseksi niin salaattiin, pataan kuin smoothieenkin tai suoraan suuhun napsittavaksi. Tämän lähemmäs lähiruokaa ei paljoa voi päästä!

Siankärsämöä ja nokkosta

Villivihannes, villiyrtti, horta, häh mikä?

Villivihannekset tai horta tarkoittaa luonnossa kasvavia syötäviä kasveja. Usein puhutaan myös villiyrteistä, mikä viittaa mausteena tai rohtona käytettäviin kasveihin. Kaikki luonnonkasvit eivät kuitenkaan ole syötäviä tai maukkaita ja jotkin jopa myrkyllisiä, joten ennen villivihannesjahtiin lähtöä on syytä perehtyä aiheeseen.

Villivihannesten nautiskelu on hyvä aloittaa pienin askelin, sillä vitamiineilla täyteen pakatut kasvit ovat myös maultaan voimakkaampia kuin perussalaatit. Villiyrttejä on käytetty ennen vanhaan milloin mihinkin vaivaan, eikä syyttä – ne nostavat arkiruoan aivan uudelle tasolle niin terveellisyydessä kuin makujen rikkaudessakin.

Alkuun pääsee tutustumalla esimerkiksi maitohorsmaan, voikukkaan, nokkoseen tai vuohenputkeen. Näitä tuttuja kasveja löytyy lähes mistä vaan ja niiden keruu on helppoa.

Maitohorsman nuoria versoja syödään parsan tapaan. Ne ovat herkkua voissa kevyesti paistettuna sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla maustettuna.
Nokkonen korvaa pinaatin letuissa tai tekee vihersmoothiesta supersmoothien. Siinä on rautaa seitsemän kertaa niin paljon kuin pinaatissa. Nokkosen voi ryöpätä tai höyryttää ennen käyttöä, jolloin sen pistävyys katoaa. Muista hanskat kerätessä.

Keruuretkelle mars!

Keruuretkellä on hyvä huomioida mistä kasveja kerää: tienvarsi tai koiranpissatuspaikka ei ole paras vaihtoehto, vaan kannattaa suosia vaikkapa metsää tai omaa kotipihaa. Villiyrttejä ei tule kerätä alueelta, jossa leikataan nurmikkoa bensiinikäyttöisellä leikkurilla tai käytetään keinolannoitteita tai torjunta-aineita. Kerää vain sellaisia kasveja, jotka tunnistat varmasti.

Suomessa jokamiehenoikeudet sallivat ruohovartisten kasvien keräämisen lähes missä vain, paitsi toisten pihoissa. Siispä kasveja ja kukkia voi huoletta kerätä keittiön tarpeisiin. Puiden osien, kuten lehtien, kukintojen tai kuusenkerkkien kerääminen toisen mailla sen sijaan ei ole sallittua ilman erillistä lupaa.

Vaahterankukkia saa kerätä maanomistajan luvalla- ja kukat ovat todellakin luvan pyytämisen arvoisia niin kauneudessaan kuin hienostuneessa makeudessaankin. Jos tykkäät vaahterasiirapista niin näitä on vaikea vastustaa!
Mehevää isomaksaruohoa voi kerätä elokuuhun asti. Kasvia kannattaa syödä raakana tai kypsentää vain kevyesti. Aavistuksen verran aloeveramainen isomaksaruoho tuo vaihtelua wokkiin.

Sen lisäksi että hortoillessa eli hortaa kerätessä saat ilmaista ravinteikasta lähiruokaa, ravitsee luonnossa liikkuminen myös mieltä ja on loistavaa hyötyliikuntaa. Stressitasot lähtevät laskemaan poluilla kuljeskellessa ja hyvien villiyrttiapajien löytäminen tuottaa iloa. On siis kaikin puolin järkevää keskeyttää arjen kiireet hetkeksi ja siirtää itsensä pihalle korin ja saksien kera. Kuiva sää on tähän paras.

Nuoret siankärsämön lehdet ovat pehmeitä ja aromikkaita, mutta kukinnan jälkeen ne muuttuvat puiseviksi. Kirpeän pippurimaiset lehdet voi syödä sellaisenaan tai kypsennettynä. Kokeile siankärsämöä maustamaan juures- tai kaaliruokaa tai piristä sillä salaattia.

Jokainen kasvilaji kannattaa kerätä omaan pussiinsa. Suodatinpussit ovat käteviä tähän tarkoitukseen. Älä koskaan kerää kaikkia kasveja, vaan jätä vähintään 1/3 kasvustosta rauhaan, jotta sadosta saa nauttia seuraavanakin vuonna.

Selvitä etukäteen, mitkä kasvinosat ovat syötäviä kussakin lajissa. Esimerkiksi voikukasta voi syödä nuoria lehtiä, nuppuja, kukkia ja jopa juuria voi käyttää kahvin tapaan –  siis koko kasvi on käyttökelpoinen. Useimmissa kasveissa kannattaa suosia tuoreita uusia versoja, sillä ne ovat maultaan parhaita ja mehevimpiä. Vanhempi kasvusto alkaa pikkuhiljaa muuttua sitkeämmäksi ja maku kärsiä varsinkin kukinnan jälkeen.

Rikkakasvina pidetty vuohenputki on todellista herkkua. Kompostin sijaan nuoret versot kannattaa viedä keittiöön vaikkapa pizzan täytteeksi. Versot kannattaa laittaa juuston alle, etteivät ne pala.

Mihin ruokiin villivihannekset sopivat?

Kaikkiin! Villivihannekset, niin kuin muutkin vihannekset, ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja niille sopivat erilaiset reseptit ja käsittelytavat. Jotkin maistuvat parhaiten raakana, toiset sopivat erityisesti kypsennettäviin ruokiin. Miedomman makuisia kasviksia voi käyttää suuria määriä aterian osana, kun taas tujummat villiyrtit toimivat mausteena. Niin kuin muussakin kokkailussa, kokeilemalla löytää omat lempparinsa.

Villiyrtit ovat parhaimmillaan tuoreena, mutta säilyvät jääkaapissa muutaman päivän ajan. Pidempään säilytykseen niitä kannattaa kuivata, pakastaa, säilöä öljyyn tai hapattaa – näin kesän voimista voi nauttia ympäri vuoden.

Tutkivat puutarhurimme löydät somesta:  valokuvaajamme @puutarhuriikka jakaa upeiden kuvien lisäksi paljon hyödyllistä puutarhatietoa ja vinkkejä taimikasvatukseen. Tekstivastaavamme @wiivikoskela taas toimii esimerkkinä siitä, miten paljon reissaava kerrostaloasujakin voi kasvattaa ruokaa itse.

@wiivikoskela
@puutarhuriikka
@maaseutuopisto_livia
#wiivijariikka
#puutarhastapöytään

Kaikki irti yrteistä

Tänä keväänä Satokausikalenterin blogi päivittyy myös puutarhakuulumisilla. Turkulaiset puutarhuriopiskelijat Riikka ja Wiivi tarjoavat vinkkejä ja tietoa ruoan kasvattamisesta itse. Lue myös juttusarjan edelliset osat Versoilla varaslähtö vihreään ja retkestä Mimis-puutarhalle.

Yrteillä voi maustaa ruoan lisäksi juoman, basilika tai minttu ovat kokeilemisen arvoisia!

Puutarhurin näkökulmasta keittiössä heitetään kompostiin paljon potentiaalia. Kaikki irti -postaussarjassa käymme läpi keittiön antimien kokonaisvaltaista hyödyntämistä aina raaka-aineiden käyttöiän pidentämisestä puutarhan ravitsemiseen asti. Nyt aiheena on ruukkuyrtit! Sen lisäksi, että yrtit maustavat ruokia, näyttävät ne myös hyviltä. Miksi siis sulloa arjen kaunistajaa jääkaappiin, kun yrteillä voi parhaimmillaan korvata kukat maljakossa.

Miten valita kaupasta se oikea?

Jos yrtin haluaa saada kasvamaan kotona, kannattaa kaupasta valita tukevan oloinen tuuhea kasvi, jolla on valkoiset juuret ja painavahko ruukku. Painavampi ruukku on vielä kostea, eli ollut kaupassa vähemmän aikaa. Kotimatkan ajaksi ruukkuyrtti kannattaa suojata viimalta.

Kaupasta ostettu kasvi on tullut kasvihuoneesta, jossa sillä on ollut optimaaliset valaistus-, lämpö-, ravinne- ja kasteluolosuhteet. On siis aina pieni haaste saada tällaista kasvia kukoistamaan kotona, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole, joten kannattaa kokeilla! Parhaimmillaan saat oman pikku yrttipuutarhan halvalla ja helposti.

Tuoreet yrtit kannattaa lisätä ruokiin kuumennuksen loppuvaiheessa, poikkeuksena puuvartiset kuten timjami ja rosmariini, jotka kestävät hyvin pidempääkin keittämistä.

Ruukkuyrttien säilytys ja käyttö

Harvoin tulee ajatelleeksi, että jääkaappiin säilötty ruukkuyrtti on elävä kasvi, joka hyvissä olosuhteissa voi jatkaa kasvuaan tai vähintäänkin pysyä tuoreena ja hyvinvoivana pidempään.

Ruukkuyrtin käyttöikää voi pidentää laittamalla yrtille aluslautasen ja kastelemalla sitä välillä. Näin yrtti pysyy hyvänä ja käyttökelpoisena viikkoja. Jotta yrtin saa tuuheutumaan, kannattaa sitä leikata juuri lehtiparin yläpuolelta, jolloin se haarautuu ja kasvattaa uusia versoja.

Yrttien säilyttämisessä ja jatkokasvatuksessa on huomioitava, että jokainen kasvi vaatii hieman erilaiset kasvuolosuhteet. Perusjuttuja ovat valo, vesi ja ravinteet. Useimmille yrteille paras ympäristö on valoisa, vedoton paikka ilman suoraa auringonpaahdetta. Pelkällä vedellä kasvu hidastuu muutaman viikon jälkeen ravinteiden loppuessa.

Ruukkuyrtin istuttaminen multaan

Jos haluat yrtistäsi iloa pidempään, voit istuttaa sen multaan, joko ruukkuun tai kasvimaalle. Ruukkuyrttiä ei ole pakko repiä irti muoviruukusta, mikäli operaatio vaarantaa juuret.

Yrttimulta on nimensä mukaisesti paras vaihtoehto, mutta esimerkiksi kasvi- tai kukkamulta käy myös hyvin. Kannattaa valita vähintään litran vetoinen pohjareiällinen ruukku, jonka pohjalle voi ensin laittaa vähän kiviä salaojitukseksi. Ruukkua ei kannata täyttää aivan pintaan asti mullalla, tämä helpottaa kastelua. Yrtti istutetaan multaan tukevasti niin että juuripaakun pinta peittyy kevyesti mullalla.

Käytettyjä kahvipuruja kannattaa kokeilla yrttien lannoitteena. Kahvin voi laimentaa kasteluvedeksi (noin 1 osa kahvia, 10 osaa vettä) tai ripotella puruja mullan joukkoon. Koska kahvi on hapanta, se ei sovi suurina määrinä kaikille kasveille – käytä siis maltillisesti.

Sijoita ruukku valoisaan, vedottomaan paikkaan, ei kuitenkaan koko päiväksi suoraan auringon paahteeseen. Istuttamisen yhteydessä yrttiä kannattaa karsia jonkin verran ja kastella reilusti. Miedon lannoittamisen voi aloittaa parin viikon päästä esimerkiksi luonnonmukaisella kastelulannoitteella, tai vaikkapa reilusti vedellä laimennetuilla kahvin tai teen jämillä. Yrtti saa ravinteita myös uudesta mullastaan.

Halutessasi voit siirtää yrtin parvekkeelle tai puutarhaan, kunhan ilmat lämpenevät. Kylmiä öitä kannattaa pitää silmällä, ja tarvittaessa ruukkuyrtin voi ottaa hallayöksi sisään tai suojata hallaharsolla. Ennen pysyvää ulos muuttamista yrttiä täytyy karaista, eli ulkoiluttaa lyhyempiä aikoja ja pitää yöt sisällä. Näin kasvi tottuu pikkuhiljaa erilaisiin olosuhteisiin, eikä saa shokkia muuton koittaessa.

Seuraavassa postauksessa siirrymme toisenlaisten yrttien, nimittäin villiyrttien pariin! Niiden paras sesonki alkaa olla jo käsillä. Jos kotimaisen luonnon superfood ja itse kerätty lähiruoka kiinnostaa, pysy kuulolla!

Jos tuore yrtti uhkaa jäädä käyttämättä, voi sitä myös pakastaa sellaisenaan tai jääpalamuotissa veden tai öljyn kanssa.

Jaa omat yrttiviljelmäsi tai annoksesi Instagramissa #satokausikalenteri -tägäyksellä varustettuna. Seuraa Riikkaa ja Wiiviä somessa @puutarhuriikka sekä @wiivikoskela, niin saat lisää vinkkejä kevään puutarhurointiin ja muihin kasvatukseen liittyviin asioihin.

@wiivikoskela
@puutarhuriikka
@maaseutuopisto_livia
#wiivijariikka
#puutarhastapöytään