Vadelma Nice Cream

“Nice cream” viittaa banaaneista valmistuvaan jäädykkeeseen, joka on näppärä valmistaa. Ohje on helposti muunneltavissa, joten kokeile rohkeasti myös muita kesän makuja!

4-6 annosta

Jäätymisaika: väh. 4 h, mielellään yön yli

Valmistusaika: 20 min

Ainekset

Jäädyke
  • 3-4 banaania
  • 250 g vadelmia
Suklaakastike
  • 0,75 dl vaahterasiirappia (tai maun mukaan)
  • 0,5 dl lämmintä vettä
  • 0,25 dl kookosöljyä sulatettuna
  • 0,5 tl vaniljajauhetta
  • 0,5 dl kaakaojauhetta

 Valmistus

  1. Pilko banaanit ja siirrä ne  sekä vadelmat pakastimeen jäätymään kunnolla, mielellään yön yli.
  2. Siirrä jäätyneet banaanit monitoimikoneeseen tai tehosekoittimeen ja aja ne tasaiseksi massaksi. Kun banaanimassa on tasaista lisää joukkoon vähitellen jäisiä vadelmia niin että osa maustaa ja värjää massan ja loput jäävät sattumiksi. Säästä muutama marja koristeeksi.
  3. Siirrä jäätelö hetkeksi pakastimeen kovettumaan.
  4. Valmista suklaakastike sekoittamalla kaikki ainekset sauva- tai tehosekoittimella tasaiseksi.
  5. Tee jäätelöstä palloja vahvalla lusikalla tai jäätelökauhalla ja koristele annos suklaakastikkeella sekä kokonaisilla vadelmilla.
  6. Jäätelö säilyy pakastimessa hyvänä ilmatiiviisti säilytettynä parisen viikkoa. Kastike kannattaa säilyttää ilmatiiviisti jääkaapissa.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Parasta juuri nyt: Vadelma

Tiesitkö, että vadelma lukeutuu kuitupitoisimpiin metsämarjoihin? Se sisältää enemmän kuitua kuin mustikka, puolukka, mansikka tai karpalo. Vadelmaa pidetään arvokkaana marjana sen hienostuneen maun takia. 1900-luvun alun Englannissa vadelmahillo oli niin haluttua herkkua, että sitä väärennettiin lisäämällä vadelmahilloon omenan ja raparperin sekoitusta. Vadelmahillon koostumusta jäljiteltiin sotkemalla seokseen vadelmansiemeniltä näyttävää puunpurua!


Ihmisasutuksen lähettyvillä viihtyvä kuitupitoinen metsämarja toimii rohtona ja sesonkiherkkuna.

YLEISTÄ TIETOA VADELMASTA

Vadelma (Rubus idaeus Lat.) on pohjoisinta Lappia lukuunottamatta koko Suomessa esiintyvä vatukoihin kuuluva monivuotinen puolipensas. Vatukoita löytyy useita kymmeriä eri lajikkeita ja ne ovat levinneet ympäri maapalloa. Punainen vadelma on yleinen koko Euroopassa ja Suomi lukeutuu sen pohjoisimpiin kasvualueisiin. Me tunnemme vadelman myös nimillä vattu, vaarain tai vaapukka.

Vadelmasta on jalostettu puutarhavadelmalajikkeita, joita on viljelty 1800-luvulta lähtien. Puutarhavadelma on luonnonvadelmaa suurempi, koostumukseltaan kiinteämpi ja maultaan hieman happamampi. Yleisimpiä viljeltäviä lajikkeita ovat Muskoka ja Ottawa. Vadelmasta on olemassa viljeltävä syyslajike, joka tuottaa satoa jo ensimmäisen vuoden versoihin.


Vadelmien poimiminen kannattaa aloittaa pensaan alapuolelta ja edetä latvaa kohden. Nopealla vilkaisulla kaikkia marjoja ei huomaa.

Vadelmapensas on noin 50-150 senttimetriä korkea, mutta voi kasvaa yli kaksimetriseksi. Varsi on yleensä piikikäs ja vihreät lehdet ovat sahalaitaisia. Vadelman kukat ovat valkoisia ja se kukkii yleensä kesäkuussa. Vadelma tuottaa paljon mettä, joten hyönteiset pölyttävät sitä tehokkaasti. Ensimmäiset kypsät tummanpunaiset ja helposti irtoavat marjat kypsyvät 30-35 vuorokauden kuluttua pölytyksestä. Vadelma muodostuu noin 70-120 pienestä luumarjasta.

KASVUOLOSUHTEET JA SATO

Vatukoita etsiessä kannattaa muistaa, että vasta toisen vuoden versot tuottavat satoa. Marjojentuotantovuotena ne eivät enää kasva pituutta, vaan versoihin ilmestyy lyhyitä sivuversoja joihin kukat puhkeavat ja joihin myöhemmin kehittyy marjoja. Vadelman satokausi on pitkä ja se kestää heinäkuusta aina syyskuuhun saakka. Sato on runsaimmillaan heinäkuun lopussa ja elokuun alussa, riippuen maantieteellisestä sijainnista sekä kasvuolosuhteista. Vadelma on herkkä marja ja ne poimitaan käsin.


Tänä kesänä vadelmia poimiessa kannattaa muistaa katsella myös maan tasalle, koska sienestämisen ja marjastamisen voi hoitaa samalla reissulla.

Helpoiten vadelmia löytää hakkuuaukeilta, ojan vierustoilta ja se leviää nopeasti metsäpalojen jälkeisille aukeille. Vadelma viihtyy typpipitoisilla alueilla ja kallioilla. Se ei kestä puiden kanssa kilpailua, joten se häviää metsän varttuessa. Aurinkoisella ja tuulelta suojassa olevalla kasvupaikalla vadelma tuottaa paljon marjoja ja sesongin ensimmäiset kypsät marjat löytyvät juuri tällaisista paikoista. Vadelmat viihtyvät hyvin ihmisasutusten lähettyvillä, josta löytyy ojanpientareita ja avoimia paikkoja eikä metsä ole kilpailemassa ravinteista. Urbaanista ympäristöstä vadelmia kannattaa katsella puistojen laitamilta sekä voimajohtolinjojen hakkuualueilta.

KÄYTTÖ RAVINTONA

Kansanparannuksessa vadelmaa käytettiin vatsavaivojen hoidossa. Nykytutkimuksen valossa tällä hoitomuodolla on ollut vinha perä, koska vadelma on yksi kuitupitoisimmista metsämarjoistamme. Vadelma sisältää runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, kuten magnesiumia ja mangaania. Kaksi desilitraa vadelmia sisältää saman verran C-vitamiinia, kuin yksi mandariini. Marjoista saa myös K-, E-, A-, ja B-vitamiineja.


Onneksemme kaupat ovat alkaneet myymään myös vadelmia suuremmissa erissä. Tänä kesänä valmiiksi poimitun puutarhavadelman kilohinta on vaihdellut 11 – 17 euron välillä. Jos ostat vadelmia kaupasta, niin kannattaa tarkastaa rasian alapuoli ovatko kaikki marjat varmasti ehjiä. Rikkinäiset marjat homehtuvat helposti ja saattavat olla hieman käyneitä.

Niin kuin suurin osa metsämarjoistamme, myös vadelma maistuu parhaalta heti tuoreeltaan. Vastapoimitun vadelman käsittely kannattaa jättää mahdollisimman vähälle. Luonnosta poimittua ruiskuttamatonta marjaa ei kannata huuhdella, sillä marjat imevät itseensä helposti vettä ja menettävät samalla makuaan.


Vadelma kruunaa hienostuneet jälkiruoat, kuten valkosuklaa-pannacottan.

Jos vadelmia halutaan tarjota jälkiruokana tai sesonkiherkkuna, voi tuoreisiin marjoihin ripauttaa hieman sokeria tai tilkan kermavaahtoa. Kesäjuhlien jälkiruokavadelmiin voi lirauttaa tilkkasen limoncelloa. Vadelmasta voidaan valmistaa niin mehua, hilloja, kuin leivonnaisiakin, ja se on erittäin kaunis jälkiruoan koriste. Vadelman maku sopii mainiosti yhteen muiden marjojen kanssa. Mustikan kanssa valmistettava kuningatarhillo on erityisen herkullista.


Vadelman sisältämät ravinteet kestävät pakastamisen hyvin. Rakenteen säilyttämiseksi vadelma kannattaa pakastaa rasioissa. Marjat on helppo poimia puhtaasti suoraan pakasterasioihin.

P.S. Vadelman lehdistä tehtyä teetä on käytetty kuumerohtona. Vadelman lehdet sisältävät C-vitamiinia 400mg/100g ja kasvupaikasta riippuen jopa enemmänkin. Ensimmäisen vuoden versoista lehtiä voi kerätä koko kesän ja toisen vuoden versoista ennen kukintaa.

Lähteet ja lisälukemista:

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/vadelma/

http://kuntoplus.fi/ravinto/ravinto-ja-terveys/terveelliset-vadelmat

http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/maatila/puutarhan-marjat-ja-hedelmat/puutarhavadelma

http://keventajat.fi/hyvinvointi/ruoka/tama-kuitupommi-vaalii-vatsaa-ja-on-taynna-vitamiineja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vadelma

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!