Sitruunapikkuleivät

Nämä vegaaniset ja gluteenittomat pikkuleivät ovat rapeita pinnalta ja ihanan pehmeitä sisältä. Sesongissa olevat valtavan kokoiset sitruunat saavat ne maistumaan ihan isoäidin perinteiseltä sitruunakuivakakulta. Pyöräytä vaikka vappu-piknikille evääksi!

10 kpl

Valmistusaika: 10 min

Paistoaika: 15 min

Ainekset

  • 0,75 dl vaahterasiirappia
  • 0,6 dl nestemäistä kookosöljyä
  • 1 rkl raastettua sitruunankuorta
  • 40 ml sitruunan mehua
  • 3 dl mantelijauhoa
  • 3 rkl kookosjauhoja
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • teelusikankärjellinen suolaa

Valmistus

  1. Yhdistä vaahterasiirappi, kookosöljy, sitruunan kuori ja mehu kulhossa.
  2. Lisää kuivat ainekset ja sekoita kunnolla. Taikina voi olla paksua tai löysää tässä vaiheessa riippuen ainesten lämpötilasta.
  3. Siirrä taikina puoleksi tunniksi jääkaappiin turpoamaan ja jähmettymään.
  4. Kuumenna uuni 175°C.
  5. Kun taikina on jähmettynyt, pyöritä siitä kymmenen samankokoista palloa. Siirrä pallot leivinpaperoidulle pellille ja paina ne varovasti lyttyyn niin että ne ovat mahdollisimman tasapaksuja. Pikkuleipien pinta saattaa hieman halkeilla.
  6. Paista 10-15 min tai kunnes pikkuleivät ovat pinnalta kauniin kullanruskeita.
  7. Anna pikkuleipien jäähtyä ja kovettua rauhassa, uunituoreina ne ovat todella pehmeitä ja vaikeita liikutella.
  8. Säilytä ilmatiiviisti huoneenlämmössä. Säilyvät parisen viikkoa.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Satokauden vesimeloniceviche voikukan lehdillä

Tämänvuotinen keli tarjoili Äideille parastaan ja samaan pyrimme myös keittiössä. Pihatöiden lomassa valmistimme satokauden raaka-aineista vege-cevichen, jonka oman pihan nuoret voikukan lehdet kruunasivat. Tämä resepti yllätti meidät täydellisellä makukombollaan, ja uskomme siitä muodostuvan yksi keittiömme suosikkiresepti.

Tarjoa raikas vesimeloniceviche aurinkoisena kevätpäivänä. Reseptistä muokkaat loistavan snackin picnicille tai alkupalan hienompaankin juhlaan.

VINKKI: Jos et löydä voikukan lehtiä, voit korvata ne tuoreella korianterilla.

web_vegecheviche2

Satokauden vesimeloniceviche

Ohje 4:lle hengelle

¼ vesimeloni
10 retiisiä
1 dl cashew-pähkinöitä
1 vihreä chili
¼ punasipuli
½ sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
pippuria & suolaa myllystä
kourallinen voikukan lehtiä

Liota cashew-pähkinöitä vedessä vähintään puoli tuntia ja murenna.
Kuutioi vesimeloni ja retiisi.
Pilko pieneksi vihreä chili ja punasipuli.
Sekoita pilkotut raaka-aineet kulhossa.
Lisää sitruunamehu ja oliiviöljy.
Mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla.
Anna maustua noin puoli tuntia.
Lisää pilkottuja tuoreita voikukan lehtiä tai korianteria.

Sekoita ainekset ja nauti nachojen tai leivän kanssa.

*

Hyvän vegesafkan ystävä, markkinoinnin ja viestinnän tehosekoitin ja ruoka-alan yleismauste. Lautasella yleensä satokauden herkkuja pienellä twistillä ja tofua jossa on makua.

Tavoitteena on laadukkaan kasvisruoan ja satokausiajattelun edistäminen – rennolla otteella ja herkullisesti! Kaikki reseptit, kuvat ja kirjoitusvirheet ovat omia.

Sesonkikasviskakku

Tässä ”voileipäkakussa” ei ole lainkaan viljaa tai maitoa. Sesongin kasviksia kakusta löytyy sen sijaan vaikka kuinka. Täytteen joukkoon voi halutessaan lisätä tonnikalaa ja/tai katkarapuja, jolloin kakusta saa vieläkin täyttävämmän.

sesonkikasviskakku

∅ 20 cm kakku

Valmistusaika: 1 h

Kypsennysaika: 40 min

 

Kakku on parhaimmillaan kun se on saanut asettua yön yli.

 

Ainekset

Pohja x 3
  • 3 munaa
  • 1,5 dl mantelijauhoa
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 1 dl kookosmaitoa
  • ripaus suolaa
  • 1 iso väljä kourallinen pieniä nokkosia
Parsatäyte
  • 12 vartta vihreää parsaa keitettynä ja silputtuna 0,5 cm paloiksi
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • pieni valkosipuli
  • 2 rkl ruohosipulisilppua
  • reilu 0,5 dl majoneesia
  • suolaa ja mustapippuria
kesäkurpitsatäyte
  • 150 g kesäkurpitsaa
  • 1/4 punasipuli
  • 1 rkl pieniä kapriksia
  • 1 iso tai 2 pientä varsisellerinvartta
  • 2 rkl hienonnettua tilliä
  • reilu 0,5 dl majoneesia
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • suolaa ja mustapippuria
Koristeluun
  • 300 g kesäkurpitsaa
  • n. 12 vihreää parsanvartta
  • n. 1 dl majoneesia
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • suolaa ja pippuria
  • tilliä ja ruohosipulia

Valmistus

  1. Laita uuni lämpiämään 225°C.
  2. Sekoita pienessä kulhossa pohjan ainekset keskenään. Silppua hyvin huudellut nokkosentaimet joukkoon lopuksi. Sekoita taikinaa hetki rivakasti, jotta siitä tulee hieman ilmavampi. Kaada leivinpaperoituun ∅ 20 cm vuokaan (tai korkearunaiselle leivinpaperoidulle lautaselle, kuten Teema).  Paista n. 10 min tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Tee kolme pohjaa. Anna jäähtyä kunnolla.
  3. Sekoita täytteet silppuamalla ainekset pieniksi ja sekoittamalla keskenään. Lisää majoneesi viimeiseksi ja laita sitä vain sen verran että saat aikaan tahnamaisen massan. Levitä pohjien väliin ja paina kakku tiiviiksi.
  4. Sekoita kuorrute ja levitä ohuelti päällimmäisen pohjan päälle ja reunoille.
  5. Koristele kakku esim. näin: leikkaa kesäkurpitsa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi ja leikkaa siivut kolmeen osaan (keskipisteestä klo kahteentoista, neljään ja kahdeksaan). Lado siivut kakun päälle aloittaen reunoilta.
  6. Leikkaa parsat pitkittäin halki. Kuumenna suolalla maustettu vesi kiehuvaksi paistinpannulla ja lisää parsat siihen. Keitä n. 2 min ja nostele varret leikkuulaudalle jäähtymään. Pirskota päälle vähän sitruunan mehua. Leikkaa parsat hieman kakkua korkeammaksi ja liimaa kuorrutteella kakun sivuille. Voit säästää nuput kakun keskelle. Jos kesäkurpitsaa jäi yli, voit leikata myös sen kuorista kakun reunoihin tummempia raitoja. Ripottele pinnalle hieman tilliä.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Sitruuna-unikonsiemenpannukakut ja kirpeä sitruunahunaja

Monelle tutut ”protskuletut” muuntuvat raikkaan keväisiksi lisäämällä niihin hieman sitruunaa. Unikonsiemenet tekevät pannukakuista hauskan pilkulliset. Sitruunahunaja viimeistelee annoksen antamalla napakkaa potkua.

n. 10 pientä pannukakkua

Valmistusaika: 30 min

Ainekset

Pannukakut
  • 1 keskikokoinen banaani
  • 2 munaa
  • 1 rkl kookoskermaa (tai -maitoa)
  • 1 rkl kookosjauhoja
  • 0,25 tl leivinjauhetta
  • puolikkaan (pienen) sitruunan kuori
  • 2 rkl sitruunan mehua
  • 0,5 rkl unikonsiemeniä
  • ripaus laadukasta suolaa
Sitruunahunaja
  • 2 rkl hunajaa
  • puolikkaan (pienen) sitruunan kuori
  • 2 rkl sitruunan mehua
  • hitunen laadukasta suolaa
Paistamiseen
  • voita tai kookosöljyä

Valmistus

  1. Soseuta banaani esim. sauvasekoittimella. Lisää joukkoon munat, kookoskerma, kookosjauho, leivinjauhe, sitruunan kuori ja mehu. Sekoita tasaiseksi.
  2. Lisää joukkoon unikonsiemenet ja hämmennä sekaisin. Jätä turpoamaan sivuun.
  3. Pienessä kattilassa (itse käytin teräksistä puolen litran mittaa) yhdistä hunaja, sitruunan kuori ja mehu. Kuumenna varovasti kiehuvaksi. Hämmentele usein, jotta seos ei pala pohjaan. Anna poreilla miedolla lämmöllä noin 15 min tai kunnes hunaja on saavuttanut n. 108°C (ei ole niin tarkkaa, mitä korkeampi lämpötila, sitä paksumpi hunaja. Huomaa, että hunaja paksuuntuu jäähtyessään. Ei kannata kuitenkaan ylittää 115°C tai saat toffeeta).  Siirrä sivuun jäähtymään.
  4. Kuumenna paistorasva kuumalla paistinpannulla ja paista taikinasta pieniä pannukakkuja. Alenna lämpöä heti puoleen kun alat paistaa, sillä banaani saa pannukakut ruskistumaan herkästi. Kääntele pannukakkuja varoen, sillä ne murtuvat herkemmin kuin perinteiset letut.
  5. Pinoa valmiit pannukakut lautaselle, valele väliin ja päälle sitruunasiirappia. Syö heti.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Kookos panna cotta ja mangosose

Hienostuneen makuinen kookos panna cotta sopii mahtavasti tarjottavaksi raikkaan mangososeen kanssa.

2 annosta

Valmistusaika: 30 min

Jähmettymisaika: vähintään 4 tuntia

Ainekset

Panna cotta
  • 1 tlk (400 ml) kookosmaitoa tai -kermaa (tai kuohukermaa)
  • sitruunan kuori raastettuna
  • 2 rkl hunajaa
  • 0,5 tl vaniljajauhetta tai siemenet yhdestä vaniljatangosta
  • n. 1,5 tl liivatejauhetta (tai 3 liivatelehteä)
Mangosose
  • Puolikas mango
  • 1 rkl sitruunan mehua

Valmistus

  1. Yhdistä kookosmaito, vaniljajauhe ja sitruunankuori kattilaan. Kuumenna miedolla lämmöllä ja anna hautua n. 10 min hämmennellen välillä. Siivilöi sitruunankuori pois nesteestä. Makeuta hunajalla. Ota pois lämmöltä.
  2. Ripottele liivatejauhe nesteen joukkoon ja anna turvota kymmenen minuuttia. Kuumenna lähes kiehuvaksi ja sekoita kunnes liivate on liuennut kokonaan.
  3. Jaa kahteen pieneen astiaan, esimerkiksi kohokasvuokiin. Anna jäähtyä hetki huoneenlämmössä ja siirrä sitten jääkaappiin jähmettymään.
  4. Jaa puolikas mango vielä puoliksi. Soseuta toinen puolikas esimerkiksi sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon sitruunan mehu. Kuutioi toinen mangon puolikas pieniksi kuutioiksi ja lisää soseeseen. Hämmennä kevyesti sekaisin.
  5. Irrota panna cotta vuoasta terävän veitsen avulla ja kuumentamalla pohjaa hetki kuumassa vedessä. Kumoa vanukas tarjoiluastiaan. Lusikoi ympärille mangososetta. Syö heti.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Passionhedelmävaahtokarkit

Keväisen keltaisissa ja ihanan mehevissä vaahtokarkeissa maistuu trooppinen passionhedelmä.

Valmistusaika: 45 min

Jähmettmisaika: 1-4 tuntia

Ainekset

  • 1 dl passionhedelmämehua (itselläni kului tähän 7 hedelmää)
  • yhden mehukkaan appelsiinin mehu
  • yhden pienen sitruunan mehu (Kaikki mehut yhteensä n. 2 dl)
  • 0,75 dl vaahterasiirappia
  • 0,75 dl agavesiirappia
  • 2 rkl liivatejauhetta (tai 12 liivatelehteä)
Vuoan käsittelyyn
  • öljyä
  • perunajauhoja

Valmistus

  1. Leivinpaperoi pieni vuoka ja öljyä paperi tahmeaksi. Jauhota paperi perunajauhoilla, muista myös reunat!
  2. Halkaise passionhedelmät ja kaavi siemenet ulos. Irrota mehu siemenistä puristamalla se siivilän läpi mahdollisimman tarkkaan.
  3. Lisää passionhedelmämehuun appelsiinin ja sitruunan mehu.
  4. Jaa mehu kahteen pieneen kattilaan.
  5. Lisää toiseen kattilaan liivatejauhe ja sekoita tasaiseksi. Kuumenna mehua sen verran että liivate liukenee kokonaan. Älä päästä kiehumaan! Siirrä valmis seos odottamaan.
  6. Lisää toiseen kattilaan siirapit ja hämmennä sekaisin. Kuumenna höyryäväksi.
  7. Kaada makeutettu mehu isoon kulhoon. Lisää liivatemehu ohuena nauhana joukkoon jatkuvasti vatkaten.
  8. Vatkaa täydellä teholla kunnes seos alkaa jäähtyä ja muuttua vaaleaksi. Tässä menee 10-15 minuuttia. Loppuvaiheessa massa alkaa kerääntyä vispilöiden ympärille kun niitä pyörittää matalalla teholla.
  9. Kumoa massa jauhotettuun vuokaan ja tasoita mahdollisimman hyvin. Massa vastustaa muotoilua tässä vaiheessa kovasti. Siirrä jääkaappiin jähmettymään loppuun, ainakin tunniksi.
  10. Kun massa on jähmettynyt, hiero pintaan hieman perunajauhoja ja leikkaa levystä sopivan kokoisia suupaloja. Voit töpötellä myös leikkuupinnat kevyesti perunajauhoissa.
  11. Säilyy ilmatiiviisti jääkaapissa parisen viikkoa.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Veriappelsiinitortut

Pienien veriappelsiinitorttujen pohjan ja täytteen voi tehdä valmiiksi ja yhdistää juuri ennen tarjoilua.

9 torttua

Valmistusaika: 10 min (pohja) + 15 min (täyte)

Kypennysaika: 20 min (pohja)

Ainekset

pohja
  • 1 3/4 dl mantelijauhoa
  • 3 rkl kookosjauhoa
  • 1 munanvalkuainen
  • 0,5 dl voita sulatettuna
Veriappelsiinitahna
  • 0,2 dl suolatonta voita
  • 1 rkl hunajaa
  • yhden veriappelsiinin mehu
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • sitruunan kuori
  • 3 munan keltuaista
Voiteluun
  • suolatonta voita
Koristeluun
  • Veriappelsiinilohkoja

Valmistus

  1. Lämmitä uuni 175° C.
  2. Rasvaa esimerkiksi muffinssipelti tai muu matala vuoka valmiiksi.
  3. Yhdistä kaikki pohja-ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi massaksi. Valmiin taikinan pitäisi muodostaa pallo.
  4. Jaa taikina vuokiin ja painele tasaisesti reunoille.
  5. Paista uunissa n. 15 min tai kunnes pohjat ovat kauniin ruskeita. Anna jäähtyä kunnolla.
  6. Valmista tahna sulattamalla voi miedolla lämmöllä kattilassa. Kun voi on sulanut poista kattila levyltä ja sekoita joukkoon mehut, sitruunankuori, hunaja. Sekoita kunnes seos on tasaista.
  7. Vatkaa joukkoon kananmunankeltuaiset ja palauta kattila levylle ja kuumenna varovasti jatkuvasti vatkaten kunness keltuaiset ovat sakeuttaneet seoksen.
  8. Ota pois lämmöltä ja anna jäähtyä.
  9. Lusikoi tahnaa torttupohjaan ja koristele muutamalla veriappelsiinilohkolla. Syö mahdollisimman pian.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Sitruskonvehdit

Raikkaan kirpsakka sitrustäyte on hauskan sitkeää ja suklaakuorrute rapsahtaa herkullisesti haukatessa.

n. 25 konvehtia

Valmistusaika: 45 minuuttia

Kypsennysaika: 2-3 tuntia

Jähmettymisaika: 30 minuuttia

Ainekset

Täyte
  • 4-5 isoa sitrusta (appelsiinia, greippiä, pomeloa) tai 8 pientä (mandariini, klementiini)
  • sitruunan mehu
  • 1 dl vettä
  • 1 dl hunajaa
Kuorrutus
  • 100g mahdollisimman tummaa suklaata (kaakaota väh. 70%)

Valmistus

  1. Kuori sitrukset ja poista hedelmälohkoista kaikki kalvot ja mahdolliset siemenet. Se käy helpoiten leikkaamalla lohkot auki läheltä hedelmän keskustaa.
  2. Mittaa vesi, hunaja, sitruslohkot ja sitruunan mehu kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua hiljalleen, kunnes hedelmänliha on hajonnut tasaiseksi massaksi, noin tunti.
  3. Kerää hedelmäliha reikäkauhan avulla siirapin seasta.
  4. Levitä hedelmänlihamassa leivinpaperin päälle pellille ohueksi kerrokseksi. Kuivaa massaa 50° C uunissa mielellään kiertoilmalla, kunnes se on muuttunut sitkeäksi ja pinnasta kuivaksi, 2-3 tuntia.
  5. Pyörittele massasta pieniä palloja. Yritä puristaa ne mahdollisimman koviksi, jotta ne eivät hajoa kuorrutettaessa.
  6. Sulata suklaa kuumassa vesihauteessa. Pyörittele sitruspallot sulassa suklaassa esimerkiksi cocktail-tikkujen avulla. Siirrä leivinpaperin päälle jähmettymään ja jääkaappiin kovettumaan loppuun. Jos suklaata jää yli, voit tehdä sillä koristeraitoja kun se on jo hieman jähmeämpää. Valuta suklaata lusikasta ohuena nauhana ja liikuta lusikkaa nopeasti konvehtien yllä. Voit myös käyttää pursotinta. Säilytä kylmässä.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Parasta juuri nyt: Sitruuna

Äänestimme viikon kasvikseksi sitruunan. Hyvän ruoan salaisuus on suolan, makean, happamuuden, karvauden ja umamin tasapaino. Jos ruoasta puuttuu hapokkuus, niin maku jää vaisuksi. Sitruunan avulla saadaan moneen ruokaan tarvittava hapokkuus. Lähestyvä vappu tekee tästä upeasta raaka-aineiden makua korostavasta hedelmästä ajankohtaisen. Kaiken lisäksi Berna (Verna)-lajike on sesongissa Espanjassa, josta Suomeen tuodaan vuosittain yli 1 200 000 kiloa sitruunoita.


Sitruuna (Citrus limon) on sitruspuu, jonka hedelmää kutsutaan samalla nimellä. Sitruuna on tunnettu lääke- ja maustekasvi jo muinaisista ajoista asti. Tämän keltaisen ja kirpsakan hedelmän on uskotaan auttavan mm. yskänrokkoon, painonnousuun, ampiaisten puremiin, ruuansulatushäiriöihin, kohonneeseen verenpaineeseen, suonikohjuihin, yskään, psoriaasiin ja jopa ummetukseen.

YLEISTIETOA JA HISTORIAA

Sitruunat ovat yleensä soikeita keltaisia hedelmiä ja niiden muoto, väri, kuoren paksuus ja siementen määrä vaihtelee lajikkeen mukaan. Sitruunapuita kasvaa ja kasvatetaan niin trooppisilla kuin subtrooppisillakin alueilla. Kasvupaikan suhteen sitruuna on vaativa kasvis, eikä se kestä hallaa. Sitruunat kärsivät monia muita hedelmiä vähemmän kasvitaudeista ja niiden kuljetuskestävyys sekä säilyvyys on erinomainen.

Tällä hetkellä maailman suurimmat sitruunantuottajamaat ovat Italia, Espanja ja Kreikka. Alunperin se on kotoisin Himalajan eteläpuolelta Intiasta. Sitruunaa viljeltiin jo muinaisessa Egyptissä ja Europpaan sen arvellaan saapuneen Aleksanteri Suuren mukana, Persian kautta Kreikkaan. Sitruuna yleistyi Etelä-Euroopassa arabien valtaannousun myötä 800-luvulla. Kolumbus vei tämän hedelmän Amerikkaan vuonna 1493.

YLEISIMMÄT SUOMEEN TUOTAVAT LAJIKKEET

Primofiori:
Suomessa yleisimmin tarjolla oleva sitruuna on primofiori. Se saatetaan välillä sotkea erääseen italialaiseen sitruunalajikkeeseen, jonka satokauden nimi on primofiore. Tällä seikalla ei tavallisen kuluttajan kannalta ole mitään merkitystä, kun seuraa sitruunan alkuperämaata.

Primofiori on Espanjan viljellyin lajike ja se muodostaa yli 60 prosenttia koko maan sitruunatuotannosta. Se on runsassatoinen ja nopeakasvuinen lajike, jonka hedelmät ovat pieniä, pyöreitä ja mehukkaita. Sen satokausi alkaa lokakuussa ja kestää aina helmikuun loppuun. Satoa korjataan 2-3 kertaa sesongin aikana.

Sitruunan hyvän säilyvyyden ansiosta sesongin viimeisiä, tavallista suurempi kokoisia, hedelmiä voi löytää vielä tälläkin hetkellä kotimaisista ruokakaupoista. Ne saattavat olla jopa mandariinin kokoisia ja mehuukkuutensa ansiosta ovat täydellisiä hedelmiä siman valmistuksessa.

Berna (Verna):

Berna on Espanjan toiseksi viljellyin sitruuna ja Suomessa tämän lajikkeen kauppanimi on Verna. Puut ovat isoja, mutta piikittömiä. Hedelmä on keskikokoinen ja sen tyven puolella on selkeästi erotettava “kaula” ja päässä selvä nystyrä.

Pääsato alkaa helmikuun puolessa välissä ja kestää aina heinäkuulle. Puu tuottaa kaksi satoa vuodessa, mutta syksyllä alkava jälkisato ei ole kaupallisesti merkittävää. Silloin hedelmät ovat yleensä vihertäviä ja siemenettömiä. Niitä saatetaan värjätä tai käsitellä kaasulla värin parantamiseksi. Tällä hetkellä pääsato on parhaimmillaan ja Vernat sopivat myös erinomaisesti siman valmistukseen.


Espanjalaisten sitruunoiden sesongin ulkopuolella, meille tuotavat sitruunat tulevat pääsääntöisesti Etelä-Afrikasta tai Etelä-Amerikasta.

SITRUUNAN ROOLI KEITTIÖSSÄ

Sitruuna liittyy kiinteästi Välimeren ruokaan ja juomaan. Sen kuorta ja mehua käytetään erilaisten ruokien maustamiseen. Sen kuoressa on runsaasti aromaattisia öljyjä ja sitä voidaan hyödyntää monin tavoin. Sitruunan ruoka-aineiden makua korostava vaikutus tekee siitä ainutlaatuisen kasviksen keittiössä. Sillä voidaan maustaa myös erilaisia juomia ja sen hedelmää voidaan käyttää lukemattomissa pää- ja jälkiruoissa.


Sitruunan mehu toimii myös marinadeissa lihan mureuttajana.

Hyvän ruoan salaisuus on suolan, makean, happamuuden, karvauden ja umamin tasapaino. Jos ruoasta puuttuu hapokkuus, niin maku jää vaisuksi. Sitruunan kirpeä mehu taittaa liikaa rasvaisuutta ja raikastaa monet liha-, kala- tai kanaruoat. *Sitruunan avulla saadaan moneen ruokaan tarvittava hapokkuus,*jolloin makunautinto onnistuu varmasti.

Vaikka sitruuna säilyy pitkään, niin se on herkkä etyleenille. Sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien hedelmien, kuten avokadojen, banaanien, omenien tai tomaattien läheisyydessä. Kypsiä hedelmiä kannattaa säilyttää viileässä noin +10 – +14 asteen tuntumassa


Yhdestä sitruunasta saadaan mehua noin puoli desilitraa. Mehun heruttamista voi edistää käyttämällä halkaistua hedelmää puoli minuuttia mikrossa. Toinen tapa on pyöritellä hedelmää pöytää vasten ennen sen halkaisemista. Ennen puristamista hedelmälihaan kannattaa tökkiä pieniä koloja veitsellä.

MUITA SITRUUNAAN LIITTYVIÄ USKOMUKSIA

Sitruunalla on viruksia torjuvia ominaisuuksia limoniini-nimisen ainesosan ansiosta. Sitä löytyy sen kuoresta, mutta myös mehusta. Sitruunasta löytyy glukoosin imeytymistä hidastavaa pektiiniä, joka on kylläisyyden tunnetta ylläpitävää ravintokuitua. Pektiini ja sitruunahapot hidastavat sokerin imeytymistä, joka estää verensokerin nopeaa laskua.

Emäksiset ampiaisen pistot aiheuttavat iholla ärsytystä, joten hapan sitruunamehu voi auttaa vaivaan. Tätä vinkkiä voi kokeilla myös mäkäräisten ja hyttysten pistoihin. Ruuansulatuksen tukena sitruuna toimii lisäämällä sitä paistettuun ruokaan. Sitruunamehu tekee ruuasta helpommin sulavan, koska sen hapot imeytyvät ruuan rasvoihin. Kun sitruunan mehu ja hedelmäliha hajoavat vatsassa, ne tuottavat kaliumkarbonaattia, joka vähentää vatsahappoja. Limoniini voi auttaa myös närästysoireisiin.


Yskänlääkkeissä käytetään sitruunaöljyn sisältämää ekspektoranttia, joka lisää liman eritystä. Yskää voidaan yrittää hillitä kotitekoisella sitruunamehulla tai teellä.

P.S. Vaikka eri simaohjeiden valmistusaika vaihtelee kolmesta päivästä viikkoon, niin paras sima syntyy viikossa. Juoman annetaan käydä ensin vuorokausi huoneenlämmössä ja sen jälkeen pullotettua simaa säilytetään 5-6 vuorokautta viileässä ennen nauttimista. Tässä simaresepti vuodelta 1909.

P.S. Jos haluat sitruunasi luomuna, jolloin kuoren hyödyntäminen onnistuu helpommin, voit tilata ne Raakatorin verkkokaupasta.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.dailymail.co.uk/health/article-1357061/Varicose-veins-Cold-sores-The-answers-easy-peasy-lemon-squeezy.html

http://www.fineli.fi/food.php?foodid=11048

http://www.kauneusjaterveys.fi/blogi/omena-paivassa-pitaa-laakarin-loitolla-mutta-sitruunasta-saat-apua-moneen-vaivaan

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruuna

Lorenza de´Medici, 1999. Paratiisin hedelmät.

Arja Lindstedt, 1997. Hedelmät & Vihannekset.

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Syotavat_kasvit/Eksoottiset_hedelmat/Sitruuna_

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!