Satokauden saaristolaisleipä

Näin syksyllä satokauden antimet ovat parhaimmillaan. Miltä kuulostaisi saaristolaisleipä marinoidulla lehtikaalilla, paistetuilla kantarelleilla ja savutofulla? Herkulliselta, eikö vain!

saaristolaisleipa

Ainekset:
1 pkt saaristolaisleipää (tässä reseptissä gluteeniton versio)
1 pkt marinoitua tofua (esim. kylmäsavu jalotofu)
1 prk kaurafraichea
n. 50-70g sieniä esim. kantarelleja tai suppilovahveroita
2 kpl lehtikaalin ruotia (n. 20g)
1 rkl sitruunamehua
1rkl öljyä
1 tl seesaminsiemeniä (paahdettuna)
myllystä suolaa ja pippuria
2-3 rkl öljyä paistamiseen

Ohje:
Pese ja revi lehtikaali sopiviksi suupaloiksi. Laita kulhoon ja lisää päälle sitruunamehu, 1 rkl öljyä ja hyppysellinen suolaa. Sekoita hyvin ja jätä maustumaan.

Leikkaa kylmäsavutofu siivuiksi ja aseta siivut talouspaperin väliin. Painele pinta kuivaksi. Näin varmistat rapean paistopinnan ja lopputuloksen.

Pilko retiisit ja sienet

Aseta tofusiivut kuivalla pannulle ja paista noin 3 min käännellen. Lisää sienet ja öljy. Mausta paistetut sienet ripauksella suolaa ja pippuria.

Levitä leivän päälle kaurafraiche ja marinoitu lehtikaali. Lisää tofu, retiisit, seesaminsiemenet ja sienet.

Vinkki: Saaristolaisleipä on mainio tarjottava vaikkapa joulupöydässä, mutta maistuu vuoden ympäri. Voit myös käyttää leipänä joululimppua, joka maistuu herkulliselta punajuuren ja savutofun kera.

Saaristolaisleivän reseptivideo

 

Hyvän vegesafkan ystävä, markkinoinnin ja viestinnän tehosekoitin ja ruoka-alan yleismauste. Lautasella yleensä satokauden herkkuja pienellä twistillä ja tofua jossa on makua.

Tavoitteena on laadukkaan kasvisruoan ja satokausiajattelun edistäminen – rennolla otteella ja herkullisesti! Kaikki reseptit, kuvat ja kirjoitusvirheet ovat omia.

Parasta juuri nyt: Kantarelli

Äänestimme viikon kasvikseksi keltavahveron eli kantarellin. Kantarelli on yksi arvostetuimmista ruokasienistämme. Se on helppo tunnistaa eikä sitä tarvitse esikäsitellä ennen nauttimista. Niissä on harvoin toukkia ja pitkä satokausi nostaa kantarellin suosiota entisestään.


Kantarellien kohdalla löytämisen riemu on usein saaliin määrää tärkeämpää. Tänä vuonna kantarellisadon on ennustettu muodostuvan tavallista paremmaksi.

HELPOSTI TUNNISTETTAVA HEDELMÄLLE TUOKSUVA SIENI

Keltavahvero (Cantharellus cibarius) on kantarellien heimoon kuuluva ruokasieni, joka kuuluu myös Eviran ylläpitämään listaukseen suositelluista ruokasienistä. Keltavahverolla on monta kutsumanimeä ja suurin osa meistä tunteen sen nimellä kantarelli. Tästä johtuen käytämme tässäkin tekstistä kantarelli-nimitystä. Puhekielessä sitä yleensä kutsutaan kanttarelliksi. Vanhoissa sienioppaissa voidaan sitä kutsua myös nimillä keltasieni tai ruskosieni.

Kantarellin tunnistaa helposti, koska se on kauttaaltaan keltainen. Myös sen malto on keltaista. Kantarellilla on suppilomainen lakki, jossa on aaltomaiset reunat. Lakki on tyypillisesti halkaisijaltaan 3-12 senttimetriä. Jalka on hattuun verrattuna tukeva ja kapenee alaspäin. Muita helppoja tuntomerkkejä on kantarellille ominainen hedelmäinen tuoksu, joka voimistuu sientä ruuaksi valmistettaessa.


Kantarellilla ei oikeastaan ole helttoja, vaan poimut jotka jatkuvat jonkin matkaa jalan pintaa pitkin.

KUMIMAINEN HUIJARISIENI HÄMÄÄ, MUTTA EI OLE VAARAKSI

Kantarellilla on näköislajina valevahvero (Hygrophoropsis aurantiaca), joka muistuttaa yläpinnaltaan kantarellia. Valevahverolla on kuitenkin tiheät heltat, joten tarkemmin katsottuna tämän huijarin erottaa helposti. Väriltään valevahvero on tummempi, jopa oranssin sävyinen, ja ne eivät kasva ryppäissä.

Vaikka vahingossa keräisit valevahveroja, niin siitä ei tarvitse huolestua, sillä ne eivät ole myrkyllisiä. Valevahveron tunnistaa viimeistään lautasella kumimaisesta olemuksestaan ja mauttomuudestaan. Muita keltavahveroon sekoittuvia lajeja ovat kalvasvahvero sekä kantarelleihin kuulumaton niittyvahakas. Ne ovat väriltään vaaleampia, eikä niitäkään kerätessä suurta vahinkoa pääse tapahtumaan, koska ne ovat myös erinomaisia ruokasieniä.

KANTARELLI PIILESKELEE YLEENSÄ LEHTIPUUMETSÄSSÄ

Kantarelli on koivun juurisieni, joten sitä kannattaa etsiä lehtipuumetsistä. Jos kerran löytää hyvän apajan, se kannattaa tarkistaa vuosittain sillä sieni viihtyy samalla kasvupaikalla vuosien ajan. Kantarelleja voi löytää monipuolisistakin metsä- ja maastotyypeistä, mutta tiheissä ja synkissä metsissä se ei viihdy. Todennäköisimmin kantarellin löytää Etelä- tai Keski-Suomen järvien ja jokien rannoilla kasvavista seka- ja lehtipuumetsistä, joissa on karikkeisia, kovaksi painautuneita ja valoisia maastonkohtia. Kantarelli esiintyy koko maassa aina Lappiin saakka.


Mustikkametsässä kannattaa myös tarkkailla varvikon alle.

VÄHÄENERGINEN, MUTTA HYVÄ RAVINTEIDEN LÄHDE

Kantarelli sisältää vähän energiaa, mutta sienille ominaiseen tapaan sen kuivapainoista noin 25 prosenttia on proteiinia, mikä on enemmän kuin kasviksilla yleensä. Kantarelli on hyvä D-vitamiinin sekä seleenin lähde ja jo sadasta grammasta sieniä saa päivittäisen saantisuosituksen verran D-vitamiinia. Kirjoloheen verrattuna kantarelli sisältää yli kaksi kertaa enemmän D-vitamiinia. Se sisältää myös C-vitamiinia sekä A-vitamiinin esiastetta karoteenia ja ravintokuituja.


Kantarelli ei pistä pahakseen sateista alkukesää ja ensimmäiset yksilöt ovat ilmestyneet Etelä-Suomen lehtimetsiin jo kesäkuussa. Tällä hetkellä parhaat ravinteet ja raaka-aineet löytyvät luonnosta.

KOTIMAINEN KANTARELLI ON HALUTTU HERKKU

Miksi kotimainen kantarelli on sitten niin haluttu herkku? Kantarelleja kasvaa niin Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa kuin Afrikassakin. Kotimaisen kantarellin maun salaisuus on sen tuoreus. Sienet eivät kestä pitkiä kuljetuksia tai varastointia. Kantarellit säilyvät hyvänä jääkaapissa vain muutaman päivän ajan. Kantarelli maistuu parhaalta heti poimimisen jälkeen (kuten suurin osa muistakin kasviksista).


Kotimaisen kantarellin kilohinta on 30 euron hujakoilla. Meille tuodaan kantarella mm. Virosta ja Valko-Venäjältä. Ne ovat kotimaisia sieniä edullisempia, mutta eivät pärjää niille maussa.

Kantarellin voi paistaa sellaisenaan. Sitä ennen on syytä tarkastaa, ettei sen poimuihin ole jäänyt hiekanjyviä. Miedon makunsa, kiinteytensä ja miellyttävän ulkonäkönsä vuoksi se sopii mitä moninaisempiin ruokiin. Yksinkertainen tapa nauttia tuoreita kantarelleja on pilkkoa ne sipulin kanssa pannulle ja paistaa voissa. Seoksen voi maustaa halutessaan suolalla, pippurilla ja kermalla. Kantarellia voidaan hyödyntää mm. keitoissa, risotoissa sekä leivän ja pizzan päällisinä.


Tuore kantarelli säilyy muita sieniä paremmin, joten sitä voi pitää jääkaapissa muutamia vuorokausia. Pidempiaikainen säilytys kannattaa tehdä pakastamalla. Ennen pakastamista kantarelleja kuumennetaan rasvattomalla pannulla ylimääräisen kosteuden poistamiseksi. Vanha, mutta toimiva säilöntätapa on purkitus mietoon suolaliemeen. Joskus ruokakaupoissa näkee myytävän kuivattuja kantarelleja. Vaikka kuivattaminen on monesti hyvä säilöntätapa, niin kantarellien kohdalla se ei aina toimi. Sen väitetään sitkistävän kantarellin purukumimaiseksi.

P.S. Ennen metsään ryntäämistä on hyvä kerrata jokamiehenoikeudet.

Lähteet ja lisälukemista:

evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/kasvikset/ruokasienet/kauppasienet/keltavahvero+eli+kantarelli

arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/sienet/luonnonsienet/keltavahvero/

luontoportti.com/suomi/fi/sienet/keltavahvero

peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/biologia/metsien-biologia/tks2/9lpk/sienet/kekcc

sieniopas.info/sienet/38-ruokasienet/57-keltavahvero-eli-kanttarelli

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Suosimalla satokauden kasviksia syöt monipuolisemmin ja säästät rahaa sekä ympäristöä

Kasvisten säännöllinen syöminen pidentää tutkitusti ihmisen elinvuosia, mutta silti me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin vihanneksia. Jos söisimme ravitsemussuositusten mukaisen puolen kilon päiväannoksen kasviksia, niin millaisia ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia sillä olisikaan? Miten pystymme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossamme?


Syömme vuodessa vähemmän vihanneksia kuin lihaa.

Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.

“Suositustason saavuttamiseen on vielä pitkä matka”, sanoo Satokausikalenterin perustajatiimiin kuuluva Samuli Karjula. “Kasvisten terveysvaikutukset ymmärretään ja kasviksia käytetään koko ajan hieman enemmän, mutta jostakin syystä me suomalaiset syömme ympäri vuoden yksiä ja samoja vihanneksia. Tilastojen mukaan yli 90% suomalaisten suosimista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri lajikkeesta. Tavoitetasoa tuskin koskaan saavutetaan, jos pitäydymme alle kymmenessä lajikkeessa”, valottaa asiaa satokausikasvisten käyttöön perehtynyt Samuli Karjula.


Ymmärrämme vihannesten, marjojen ja hedelmien terveysvaikutukset, mutta silti syömme yksipuolisesti.

Karjulan mukaan valitsemalla ostoskoriin useampia vaihtoehtoja suositustaso on mahdollista saavuttaa siis helpommin. Hän tarjoaa ratkaisuna sesonkikasviksia: “Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme. Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta on nyt onneksemme palaamassa takaisin Suomeen.”


Satokauden kasvikset ovat edullisia.

Karjulan mukaan sesonkikasviksia ei voi ylistää liikaa. Hänen mukaansa pinttynyt uskomus siitä että terveellinen ruoka on kallista, ei pidä paikkaansa ainakaan kasvisten osalla.

“Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat terveellisempiä, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, niin kasvikset ovat aina myös edullisempia”


Tuoreet sesonkiparsakaalit saattavat olla väriltään tyypillisiä tuontiparsakaaleja tummempia. Kyse ei kuitenkaan ole laatuvirheestä, vaan merkki suuremmasta antioksidanttipitoisuudesta.

Satokausikalenteri helpottaa valintoja

Sesonkiruokailun toteuttaminen alkaa selvittämällä kasvisten satokaudet. Karjulan mukaan kasvisten satokausia koskeva tieto on tähän asti ollut vain huippukokkien ja perehtyneiden ruoanlaittajien tiedossa.Tämä piilossa ja hajallaan oleva tieto vaivasi Karjulaa vuosien ajan. Koska helppoa ja kaikille sopivaa opasta ei löytynyt mistään, päätti hän kumppaneineen kehittää tuotteen, jonka avulla suomalaiset löytäisivät sesonkikasvikset kauppojen tarjonnan seasta.


Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain.

“Kehittämämme Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain. Yli 80 kasvikselle on mainittu myös kotimainen sesonki. Kalenterin avulla kuka tahansa osaa valita ympäri vuoden ruokapöytäänsä ne kaikkein maukkaimmat ja parhaimmat kasvikset”, Samuli Karjula kertoo.

Kalenterin saama suosio on yllättänyt kehittäjät, sillä kalenteria käyttävät tänä päivänä jo tuhannet suomalaiset. “Saamamme palautteen perusteella olemme todella onnistuneet lisäämään kasvisten määrää suomalaisissa ruokapöydissä. Sesonkikasvisten kysyntä on alkanut tänä vuonna näkyä ruokakauppojen tarjonnassa ja olemme pystyneet auttamaan kauppoja myös tarjonnan suunnittelussa.” Tästä esimerkkinä Karjula mainitsee mm. viime kuukausina näkyneen kampanjan, jolla pyritään palauttamaan edullisemmat kakkosluokan kasvikset suomalaisiin ruokakauppoihin.


Sesongin aikana voi tavallisistakin ruokakaupoista löytää meille tuttujen hedelmien eri lajikkeita.

Satokausikalenteri on kolmen sesonkikasviksiin perehtyneen suomalaisen nuoren kehittämä tuote. Samuli Karjulan lisäksi kalenteria ovat olleet kehittämässä hänen puolisonsa Laura ja veljensä Johannes. Tuote on omakustanne, eikä sen kehittämiseen tai markkinointiin ole käytetty ulkopuolista rahoitusta tai yritystukia.


Monet sesonkiherkut ovat ilmaisia ja parhaimmillaan satokauden kasvisten suosiminen on mukavaa yhdessä tekemistä.

Samuli Karjula email: samuli.karjula@satokausikalenteri.fi p.0440 265 164 Twitter ja Instagram: @kausikalenteri www.facebook.com/satokausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!