Retiisi

Makeankirpeä, pirteä retiisi (Raphanus sativus) rouskuu suussa. Useimmiten sen maussa on potkua, jonka voimakkuus vaihtelee lajikkeen ja yksilönkin mukaan. Tuttu valkomaltoinen, punakuorinen retiisi maistuu miedosti pippuriselta. Rakenne on hyvin rapea. Retiisin kirpeys tulee sinappiöljystä.

Tavallisin retiisi on suunnilleen kirsikan kokoinen ja pyöreä. Retiisi voi olla myös kookkaampi ja pitkulainen. Kuoren väri on yleensä raikkaan punainen, joskus valkoinenkin. Pitkiä, valkoisia retiisejä kutsutaan jääpuikkoretiiseiksi. On myös puna-valkoisia retiisejä, joissa pinnan väri näyttää kuin liukuvärjätyltä. Mustiakin retiisejä on olemassa.

Käytä retiisit mahdollisimman tuoreina

Retiisit eivät kestä pitkää säilytystä. Ne kannattaa paloitella vasta juuri ennen käyttöä, koska ne nahistuvat helposti. Tavallisesti retiisit syödään kypsentämättä, esimerkiksi salaateissa. Nopeasti paistettuinakin tai uunissa paahdettuina niitä kannattaa kokeilla. Silloin tulee esiin retiisien lempeä, pehmeämmän makuinen puoli.

Huuhtaise retiisit, poista juuri ja isoimmat ja huonokuntoiset naatit. Loppu osa on syötävää sellaisenaan, kuorineen.  Myös hyväkuntoisia, pieniä naatteja voi käyttää ruokiin. Koristeellisuudenkin takia retiiseihin kannattaa jättää muutamia hyväkuntoisia lehtiä, jos haluaa lisätä retiiseillä tarjoiluvatien näyttävyyttä.

Säilytä jääkaapissa

Retiisi säilytetään jääkaappilämpötilassa +2 – +5 asteessa. Nippuretiisit säilyvät naatteineen kylmässä varastoituina korkeintaan viikon. Kun upottaa retiisit poistamatta naatteja jääkylmään veteen, niiden joskus hieman väsähtänyt olemus piristyy huomattavasti. Jos haluaa maksimoida retiisien rapeuden, niitä kannattaa pitää jäävedessä jopa muutaman tunnin ajan.

Haihdunnalta suojaava pakkaus ja naattien poistaminen lisäävät säilyvyyttä. Säilyvyyttä pidentää, jos katkaisee naatit pois, koska naattien kautta kosteus haihtuu tehokkaimmin kuten yleensä juureksilla.

Pirteä lisä salaatteihin ja voileiville

Retiisi on raikasta, myös iloisen näköistä kesäpurtavaa salaateissa, voileivillä, kylmissä kastikkeissa, tahnoissa, voileipäkakuissa, juustotarjottimella ja dippivihanneksena. Retiisiä kannattaa kokeilla myös pataruokiin ja keittoihin ja uunissa tai grillissä paahdettuna. Retiisin hyviä makupareja ovat myös vihreä parsa, tuore tai pakastettu herne ja kevätsipuli.

Retiisi raikastaa ja tuo potkua perunalle. Kokeile ruisvoileipää, jolle ladot limittäin retiisi- ja varhaisperunaviipaleita. Päälle ripaus ruohosipulia, ja herkku on valmis! Retiisi on mainio kasvis kastettavaksi joko dippikastikkeeseen tai maustesuolaan. Maustesuolan voi tehdä jauhamalla huhmareessa karkeaa suolaa ja vaikkapa rosmariinia tai kuusenkerkkiä.

Retiisin sisältämistä vitamiineista kannattaa mainita B-ryhmän vitamiini folaatti ja C-vitamiini. Vitamiineja on eniten kuoressa. Kivennäisaineista retiisi sisältää melkoisesti kaliumia, sinkkiä ja magnesiumia. Kuitua retiisissä on hyvin, ja kaloreita vain vähän.

Kotipuutarhurin retiisit

Kotipuutarhassa retiisiä on hyvä kylvää vähän kerrallaan muutamien viikkojen välein. Näin meheviä ja rapsakoita retiisejä saa ruokapöytään tasaiseen tahtiin. Retiisi vaatii koko ajan kostean maan, joten retiisinviljelijän täytyy varautua jatkuvaan kastelemiseen.

Retiisit kasvavat lähes millaisessa maassa tahansa, ja sato valmistuu jopa muutaman viikon kuluttua kylvöstä. Säännöllinen, runsas kastelu takaa hyvänmakuiset retiisit. Kuivassa kasvanut retiisi maistuu liian tuliselta. Pienet retiisit maistuvat yleensä paremmilta kuin liian isoiksi paisuneet. Kevätkesän viileä ja kostea sää on retiisille hyväksi.

Keskikesän helteillä kuivuudessa kasvaneita, kukkivia retiisejä ei kannata syödä. Silloin retisit ovat puisevia ja kitkeriä. Puutarhurit suosittelevat, että silloin kannattaa odottaa kukkien kehittymistä siemenpaloiksi, jotka kuulemma ovat maukkaita ja mureita.

Keväällä ja alkukesästä parasta

Nopeakasvuinen retiisi antaa kesän ensimmäistä satoa yhdessä lehtisalaattien kanssa. Uusia satoja saadaan toukokuun lopulta aina lokakuulle saakka. Parhaimmillaan retiisi on keväällä ja alkukesästä, jolloin ei ole liian kuumaa. Kuumuus kasvupaikalla ja toisaalta liian pitkä säilytys vaikuttavat retiisin maltoon tehden siitä hohkaisen.

Ei uskoisi, että retiisi on yksi kaikkein vanhimmista viljelykasveista. Se juontaa juurensa Kiinasta, jossa sitä on viljelty tuhansien vuosien ajan. Eurooppaan retiisi saatiin 1500-luvulla. Retiisi kuuluu ristikukkaiskasveihin kuten kaalit, nauriit ja lantutkin. Se on läheistä sukua peltoretikalle, mahdollisesti kehittynytkin siitä.

Retiisilajikkeista yksi miedoimmista on hollantilainen Red Head. Cherry Belle ja puna-valkea French Breakfast ovat suosittuja. China Rose -lajikkeessa tunnistaa sinappisuutta, ja se on retikkalajike. Valkoisista retiiseistä voi mainita maukkaan Istap-lajikkeen.

Retikka ja daikon

Retikka on retiisin ”isoveli”, kookkaampi ja hieman kirpeämmän makuinen, huomattavasti vanhempi kasvis kuin retiisi. Retiisin arvellaan kehittyneen retikasta. Retikan kuori on paksumpi kuin retiisin. Myös retikoita on punaisia, valkoisia ja mustia. Jos sattuu retikkaa saamaan, sitä voi raastaa, käyttää dippivihanneksena ja vokkiruoissa. Retikoita ei nykyään juurikaan viljellä, koska maku ja rakenne ovat kuitenkin retiisiä karkeampia ja retikat ovat melko hidaskasvuisia retiisiin verrattuna.

Retikoiden aasialainen versio daikon on ollut jonkin verran esillä, koska siitä näkee mainintoja aasialaisissa ruokaohjeissa. Daikonit ovat porkkanamuotoisia, usein vaaleakuorisia ja isompia kuin retiisit. Daikonit maistuvat miedommilta kuin retiisit, hieman jopa makeilta, mutta ovat kuitenkin jonkin verran kirpeitä nekin. Rakenne on rouskuva ja mehukas. Lähes kaikki maailman daikonit kasvatetaan ja käytetään Japanissa, usein säilykkeinä.

Uusia, kokeiltuja ruokaohjeita

Retiisi-kevätsipuli-perunasalaatti hurmaa maullaan. Varhaisperunat ovat mitä mainioin pari retiiseille. Tähän perunasalaattiin ei lisätäkään majoneesia vaan raikasta ja maukasta viinietikka-öljykastiketta. Maustekurkut ja kaprikset terävöittävät salaatin. Tämä salaatti sopii yhtä hyvin kala-aterialle kuin grillatun lihankin pariksi. Se maistuu ja koukuttaa ihan vaikka sellaisenaan tai voit nauttia salaatista esimerkiksi grillattujen munakoiso- tai kesäkurpitsaviipaleiden kanssa.

Kauden paras kasvisvoileipäkakku saa retiisejä sekä täytteeseen että koristeeksi. Retiisi piristää tätä voileipäkakkua sekä pirteällä ulkonäöllään että makeankirpeällä maullaan. Tätä voileipäkakkua kannattaa tarjota vaikka missä kesäisessä juhlassa ja kahvipöydässä. Tästä ei kasvisvoileipäkakku parane!

Nyt on lisäksi tarjolla jotain aivan uutta retiisirintamalle! Paahdetut retiisit ja jogurttikastike ovat nappivalinta tapasruoaksi oluen kanssa. Jos grillaat niiden seuraan halloumia tai muuta juustoa, salaatinlohkoja, kevätsipulia ja vaikka puolitettuja nektariineja, saat ihanan lämpimän salaatin.

Teksti, ohjeet ja kuva: Pirjo Toikkanen

Olen ruokatoimittaja, kotitalousopettaja sekä ruokablogisti, joka tykkää valmistaa kasvispainotteista ruokaa sesonkien mukaan. Lisää reseptejä ja vinkkejä löydät blogistani.

Urheilija suosii sesonkia

Vapaaottelija Marcus Vänttinen ei ole tehnyt “pupujen kanssa sopimusta, etteivät he lainaa hänen polkupyöräänsä”. Ammatikseen urheileva Vänttinen on vankkumaton sesonkiruoan kannattaja ja puolesta puhuja. Hänen periaatteensa on syödä päivittäin jotain itse hankittua ravintoa. Marcus ei ole aina itsekään syönyt itselleen parhaalla tavalla ja nykyään hän haluaa toimia esimerkkinä nuoremmille urheilijoille.


Toimitimme HardKnocks Helsingille vuoden 2016 Satokausikalentereita. Kuvassa Marcuksen vasemmalla puolella kalenteria kädessään pitää tiimin päävalmentaja Jaakko Dahlbacka.

KOKKI VAIHTUI LUOLAMIEHEKSI

Koulutukseltaan Marcus Vänttinen on kokki.Marjastus, metsästys, sienestäminen ja kalastus sekä kiinnostus ruoanlaittoon sekä ruokaan on aina ollut Marcukselle tärkeää. Vaikka ruoka on aina ollut kiinnostuksen kohteena, niin paljon liikuntaa harrastanut nuori mies tajusi ravinnon ja suorituskyvyn yhteyden vuonna 2008 ulkomailla harjoitusleirillään ollessaan.

Aluksi Marcus hurahti viime vuosina pinnalla olleeseen “Paleodieettiin”, joka perustuu niin sanotun paleoliittisen kivikauden ruokavalioon. Dieetistä tarttui paljon kokemuksia, sekä lempinimi “caveman” (suomeksi luolamies). Kevyessä raskaassa sarjassa ja raskaassa sarjassa ottelevalle urheilijalle (paino vähintään 93 kiloa) ruokavalion noudattaminen kävi kuitenkin raskaaksi.

Erityisesti laadukkaiden hiilihydraattien määrä jäi liian vähäiseksi, joka vaikutti suorituskykyyn. Nykyisin Marcus on löysännyt periaatteitaan, eikä hän kuljeta enää juhliin omia eväitä. Hän kehottaa nuorempia urheilijoita kiinnittämään huomiota hiilihydraattien riittävään määrään, laatuun sekä ajoitukseen.

LUOLAMIEHEN RUOKAFILOSOFIA VUONNA 2015

Nykyään Marcus syö 80 / 20 -periaatteen mukaisesti eli terveellistä arkisyömistä. 80 prosenttia aterioista on oikeaoppisia, jolloin 20 prosenttia voi olla mielihalujen mukaisia tai juhlimiseen sovitettuja aterioita. Ajattelutavan muutoksen myötä ruoasta stressaaminen on loppunut. “Oikeaoppiset” ateriat Marcus suunnittelee urheilijoille sopivan nyrkkisäännön mukaan, eli kaksi grammaa proteiinia painokiloa kohden, yksi grammaa rasvoja ja loppu energia otetaan hyvistä hiilihydraatin lähteistä, kuten kasviksista ja täysjyvistä.


Vapaaottelijan vapaa-aika kuluu kalastuksen ja eräilyn parissa.

Urheilijalla lihaa ja kalaa kuluu paljon. Marcus hankkii käyttämänsä naudanlihan suoraan tilalta ja anopin kalastamaa kalaa hän saa Porvoon saaristosta “niin paljon kuin jaksaa syödä”. Kotimaiset itsepoimitut ja säilötyt marjat kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon. Muista kotimaisista kasviksista Vänttisen suosiossa ovat erityisesti kaalit ja niistä itse valmistettu hapankaali.

Ulkomailla harjoitellessaan Marcus pääsee maistelemaan tuoreita hieman eksoottisempia kasviksia ja maailman makeimmaksi hedelmäksi väitetty annoona on Vänttisen suosiossa. Kotimaisissa ruokakaupoissa myytävistä tuontikasviksista Marcus odottaa erityisesti persimonin sesonkia. “Jokainen urheilija tietää, että kehittyäkseen harjoittelun tulee olla monipuolista ja riittävää. Sama pätee ruokavalioon”, Vänttinen summaa.

Marcus “Caveman” Vänttisen retkeilyharrastuksia, harjoittelua, uraa ja ruokavinkkejä voit seurata Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Hän valmentaa myös Macaco Branco Centerillä Helsingin Pitäjänmäellä kamppailulajien peruskursseja.

TUEMME KOTIMAISTA URHEILUA RESURSSIEMME MUKAISESTI

Olemme lahjoittaneet Satokausikalentereita meiltä tukea pyytäneille suomalaisille urheilijoille. Pienenä yrityksenä emme välttämättä pysty tukemaan rahallisesti, mutta Satokausikalenterista voi olla isokin hyöty urheilijan kukkarolle. Vuoden 2016 Satokausikalenteri sisältää kaikkien raaka-aineiden ravintoarvot, joten rahallisen säästön lisäksi siitä on apua ruokavalion suunnittelussa lajitaustasta riippumatta.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!