Sesonkikassi: Koko viikon kasvikset kerralla

Toimintamme aloittamisesta lähtien olemme saaneet yhteydenottoja, joissa on tiedusteltu mistä laadukkaita kasviksia kannattaa ostaa. Emme itse myy kasviksia, mutta autamme mielellämme muita tarjoamaan edullisempia, ekologisempia ja laadukkaita kasviksia. Näistä lähtökohdista suunnittelimme Sesonkikassin. Sen avulla ravitsemussuositusten mukainen kasvisten nauttiminen onnistuu varmasti. Sesonkikassin saa 3.3.2015 alkaen verkkokaupasta luomuna!


Ensimmäiset Sesonkikassit ovat myynnissä Helsingissä K-Supermarket Postitalossa (Elielinaukio 2 G) 25. – 27.2.2015 klo 15-20 välisenä aikana. K-Supermarket Postitalo voitti Suomen Paras Hevi -kilpailussa marketsarjan. Tarjolla oleva Sesonkikassi sisältää kuvassa näkyviä kasviksia. Me emme määritä sesonkikassin hintaa, vaan siihen vaikuttavat valittujen kasvisten hinta, laatu, kokoamiseen käytetty työ ja kaupan hinnat. Näillä valinnoilla ja kaupan kanssa tehdyllä yhteistyöllä tämän kassin hinta asettui alle kymmeneen euroon.

SESONKIKASSI ANTAA LISÄARVOA

Tarjoamme Sesonkikassin mukana lisätietoa siihen valituista kasviksista. Useaan kasvikseen liittyy mielenkiintoisia kaskuja sekä hyviä vinkkejä. Kun tietää mitä syö, arvostus ruokaa kohtaan nousee ja se saattaa jopa maistua maukkaammalta. Kerralla isomman määrän ostaminen opettaa valmistamaan samasta kasviksesta useita eri ruokia.


“Kauneusvirheistä” kärsivät hedelmät jäävät helposti ostamatta ja niistä syntyy turhaa hävikkiä. Esimerkiksi appelsiiniin kuoren ulkonäkö ei vaikuta makuun.

KAIKKEA EI TARVITSE SAADA VUODEN YMPÄRI

Sesonkikassissa laatu korvaa määrän. Sen sisältö vaihtuu joka kuukausi. Tällä tavalla suunniteltuna hinta pysyy kohtuullisena ja siihen valikoidut kasvikset maistuvat parhailta. Olemme ehkä tottuneet syömään monipuolisesti viikkotasolla tarkasteltuna. Sesonkikassin avulla syöt varmasti entistä monipuolisemmin vuositasolla ja pääset kokeilemaan uusia kasviksia.


Suosimalla sesonkia ruokailusta tulee monipuolista. Sesonkikassin avulla ylität varmasti ravitsemussuositusten mukaisen määrän sekä syöt monipuolisemmin.

SESONKIKASSI KOTIOVELLESI LUOMUNA

Suunnittelimme yhdessä Raakatorin kanssa Sesonkikassin, jossa kaikki kasvikset ovat luomua. Jokainen kasvis on käsin pakattu, eli laadunvalvonta on erinomaisella tasolla. Raakatori toimittaa tällä hetkellä Sesonkikasseja Etelä-Suomen alueelle. Tarkemmat toimitusalueet löydät Raakatorin verkkosivuilta. Tutustu Sesonkikassin sisältöön ja siihen valittuihin kasviksiin tästä linkistä.


Raakatorin Sesonkikassit ovat käsinpakattuja, joten saat varmasti satokauden parhaat kasvikset!

SESONKIKASSI LÄHIKAUPPAASI?

Haluamme lisätä kasvisten osuuttaa suomalaisten ruokavaliossa. Valitettavasti tällä hetkellä Sesonkikasseja saa ainoastaan Etelä-Suomen alueelta. Teemme mielellämme yhteistyötä ruokakauppojen tai muiden alan ammattilaisten kanssa ympäri Suomea. Mikäli sinulla on satokauden kasviksiin liittyvä idea, ota meihin yhteyttä. Voit vinkata meille ideasi tai paikan mistä haluaisit tulevaisuudessa hankkia Sesonkikassin myös Twitterissä ja Instagramissa @kausikalenteri tai Facebookissa.

Yhteistyöterveisin Samuli Karjula (@APSK86), Satokausikalenterin perustaja. Voit lähettää sähköpostia suoraan minulle osoitteeseen samuli.karjula(at)satokausikalenteri.fi tai soittaa numeroon 0440265164.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Kiitos, kun olet mukana.

Kiitoksia, että olet ollut kanssamme monipuolistamassa kotimaista ruokakulttuuria. Sesonkikasvikset ja laatuvaatimuksiltaan kakkosluokan kasvikset eivät ole aikaisemmin saaneet näin paljon huomiota suomalaisessa mediassa. Sinun osallistumisellasi on ollut valtaisa merkitys, koska todellinen muutos lähtee meistä kuluttajista. Suuren väkijoukon pienillä teoilla voi olla suuria kansanterveydellisiä, ympäristöllisiä ja kulttuurillisia vaikutuksia.


“Rumat kasvikset” löysivät tiensä ruokauppoihin. Lupaamme jatkaa taistelua ruokahävikkiä vastaan.

Aiheuttamanne huomion ansiosta myös sadat suomalaiset kauppiaat tulevat käyttämään Satokausikalenteria apuna hedelmä- ja vihannesosastojen suunnittelussa. Tämä parantaa kaupassa tarjolla olevien kasvisten laatua ja makua entisestään, sekä pienentää varastointi- ja kuljetuskustannuksia. Toimenpiteet näkyvät meille kuluttajille edullisempina kasviksina.

Meitä ei olisi kuunneltu ilman sinua. Jos sinä et olisi uskonut ideaamme tuoda sesonkikasvikset osaksi jokaisen suomalaisen arkipäivää, niin tuskin kauppiaidenkaan päät olisivat kääntyneet. Kaupat tarjoavat meille sitä mitä haluamme ostaa.


“Logistiikkaosastolla” on riittänyt tekemistä.

Vuoden 2015 Satokausikalenteria on myyty tänä vuonna useita tuhansia kappaleita. Verkkokaupamme lisäksi Satokausikalenteria on myyty usean suomalaisen ruokakaupan HeVi-osastolla.

Menekki on hurja siihen nähden, että olemme toteuttaneet Satokausikalenterin täysin omakustanteena, eikä sen kehitykseen tai markkinointiin (kustannustarjouksista huolimatta) ole käytetty senttiäkään ulkopuolista rahoitusta tai EU-tukia.

Kuten viime vuonna, niin myös tänä vuonna tulemme käyttämään myynnistä saadut eurot vuoden 2016 kalenterin kehitykseen ja painokulujen kattamiseen. Olemme saaneet paljon rakentavaa palautetta, jotka pyrimme huomioimaan seuraavan Satokausikalenterin ja mobiilisovelluksen kehittämisessä. Haluamme jatkossakin kuulla sinun mielipiteesi ja ideasi Satokausikalenterista.

P.S. “Pukinkonttiin” menevät Satokausikalenterit kannattaa tilata ennen 15.12.2014, koska sen jälkeen jätetyt tilaukset eivät välttämättä ole perillä ennen jouluaattoa postin ruuhkautumisesta johtuen.

Toivotamme sinulle oikein hyvää joulun odotusta sekä monipuolista ja maukasta uutta vuotta 2015!

Parhain terveisin,
Samuli, Laura ja Johannes

Osallistu keskusteluun ja seuraa meitä Facebookissa , Twitterissä ja Instagramissa .

www.facebook.com/satokausikalenteri sekä Twitterissä ja Instagramissa @kausikalenteri


Pidetään huoli siitä, että vihreä käyrä nousee tulevaisuudessakin.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Parasta juuri nyt: Persimon

Äänestimme viikon kasvikseksi persimonin. Tämä makeahko, hieman luumultakin maistuva kasvis aiheuttaa monesti meille kuluttajille päänvaivaa usean eri nimellä myytävän lajikkeen muodossa. Kaiken kukkuraksi tämä tomaatin kaltainen ja etäisesti jopa kurpitsaa muistuttava kasvis luokitellaan helposti hedelmäksi, vaikka kyseessä on kasvitieteelliseltä luokitukseltaan marja. Tässä kirjoituksessa suhtaudumme persimoniin “hedelmänä”, koska sitä käytetään yleisimmin hedelmien tavalla.


Persimonit ovat viime vuosina yleistyneet hyvin varusteltujen ruokakauppojen tarjonnassa.

NIMI VAIHTELEE ALKUPERÄMAAN MUKAAN

Alunperin Kiinasta ja Japanista lähtöisin olevaa kakihedelmää kutsutaan alkuperämaan ja lajikkeen mukaisesti joko kakiksi, persimoniksi tai sharonhedelmäksi. Kaki muistuttaa hieman keltaista tomaattia ja kuori punertuu hedelmän kypsyessä. Raaka kaki sisältää paljon parkkihappoa, joten ne kelpaavat syötäviksi vasta kypsinä. Kypsyessään hedelmä pehmenee ja sen maku muuttuu hapottomaksi ja jopa hieman luumua muistuttavaksi.

Israelissa viljeltävä sharon on kaikkein pisimmälle jalostettu muoto, josta happamuutta aiheuttama happo on onnistuttu poistamaan. Siinä ei ole enää edes siemeniä ja se on raakanakin makeaa.

Espanjassa viljeltävät persimonit sisältävät niin tanniinia kuin parkkihappoakin, mutta ovat kypsänä erittäin makeita ja herkullisia. Satokauden aikana Espanjasta saapuvat lajikkeet ovat ekologisimpia, koska niitä voidaan kuljettaa suurissa erissä appelsiinien ja muiden sitrushedelmien “sivutuotteena”.

HIVENAINEITA JA KUITUJA

Persimon ja sen sukulaislajikkeet sisältävät runsaasti kuitua, terveellisiä fenolisia yhdisteitä, kaliumia, magnesiumia, kalsiumia, mangaania ja rautaa. Mangaanilla katsotaan olevan tärkeä rooli mm. aivojen, hermojen ja lihasten yhteistoiminnan rakentamisessa.On kuitenkin syytä muistaa, että keskimääräisiltä ravintoarvoiltaan persimon ei yllä esimerkiksi kotimaisten juuresten tasolle.


Laivalla tuodut persimonit ovat suhteellisen ekologisia, mutta eivät pärjää tässäkään asiassa kotimaisille juureksille.

RAAKA PERSIMON MAISTUU PAHALLENÄIN VALITSET KYPSÄN HEDELMÄN

Kypsän persimonin väri vaihtelee vaalen keltaisesta oranssiin ja sen vehriö irtoaa helposti. Kuoreen ja hedelmälihaan voi ilmestyä ruskeita pilkkuja, mutta se on vain hyvä merkki. Persimonin voi nauttia tuoreena, kypsennettynä, keitettynä tai kuivattuna. Kaki-lajikkeen kanssa kannattaa odottaa suosiolla sen kypsymistä ennen nauttimista. Hedelmän voi pistellä poskeen pesun jälkeen kokonaisena tai lohkoiksi leikattuna. Se sopii loistavasti erilaisiin salaatteihin, smoothieihin ja kastikkeisiin. Sen sokerinen ja pehmeä maku saattaa joidenkin mielestä tarvita rinnalle jotain kirpeää, kuten sitruunaa tai kotimaisia marjoja.

VAIHTELUA VALIKOIMAAN

Persimon on parhaillaan sesongissa ja sitä voi löytää hyvin varustelluilta hevi-osastoilta jopa yhtä edullisesti kun omenoita. Vaikka se saattaa tuntua hieman oudolta kasvikselta, siitä voi löytää piristävää vaihtelua yleisimpien hedelmien sijaan. Suosittelemme maistamaan sitä näin sesongin aikana. Sellerin lailla maku joko miellyttää tai ei miellytä. Tämä kasvis ei varmasti jätä ketään kylmäksi.


Persimonit sopii erinomaisesti myös pirtelöihin.

P.S. Jos hedelmä maistuu kitkerältä ja kuivattaa suuta, niin se on vielä raaka. Se kypsyy huoneenlämmössä, mutta kypsä hedelmä kannattaa säilyttää viileässä.

Lähteet ja lisälukemista:

http://foodfacts.mercola.com/persimmon.html

http://en.wikipedia.org/wiki/Persimmon

http://ruoka.ts.fi/jutut/makea-persimon-on-suomalaisille-uusi-tuttavuus/

http://ruoka.fi/ruokajutut/hedelmaopas/sharonhedelma

http://ruoka.fi/ruokajutut/hedelmaopas/sharonhedelma

http://www.kasvikset.fi/suomeksi/asiakkaille/kasvitieto/syotavat_kasvit/eksoottiset_hedelmat/kaki___persimoni___sharon

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Kasvisten laatuvaatimus -jupakassa ei ole syyllisiä tai syyttömiä, ainoastaan voittajia.

Hävikkiviikolla julkaistusta kirjoituksestamme on syntynyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Keskustelu on aiheuttanut oikean suuntaisia toimenpiteitä ruokakauppojen osalta. Yksittäiset kaupat ovat jo lisänneet valikoimiinsa ”rumia kasviksia”. Prismat ottivat 23.9.2014 valikoimiinsa käyrät kurkut ja heidän mukaansa kurkkujen menekki on ollut hyvä sekä asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista. Kurkun käyttäminen kampanjan keulakuvana oli oiva valinta, sillä moni meistä muistaa vuonna 2009 kumotun EU:n ”kurkkudirektiivin”. Käyrät kurkut ovat kuitenkin ohjanneet keskustelua pois alkuperäisestä aihepiiristä. Moni on hämmästellyt, että eihän käyrien kurkkujen myynti ole koskaan ollutkaan kiellettyä. Mitä vastaan tai minkä puolesta näillä rumilla kasviksilla olikaan tarkoitus kampanjoida? Miten tämä liittyy sesonkiruokailuun?

HÄVIKKIVIIKON KESKUSTELUA KÄYTIIN KOTITALOUKSIEN NÄKÖKULMASTA

Hävikkiviikolla keskustelua käytiin pitkälti kotitalouksien synnyttämässä hävikissä ja sen vähentämisessä. Aihepiiri on erittäin tärkeä, mutta myös elintarvikeketjun muilla toimijoilla on omat vaikutuksensa. Kirjoituksemme tarkoitus oli laajentaa kasvisten osalta käytävä keskustelu koskemaan koko elintarvikeketjua. Alkuperäiseen kirjoitukseen voi tutustua täältä.

LAATUVAATIMUSTEN VAIKUTUKSET KASVISTEN JALOSTUKSEEN

Kasvisten laatuvaatimukset ovat ajaneet kasvikset tiettyihin turvallisiin muotoihin, jotka varmasti palvelevat ainakin kuljetusyrityksiä sekä helpottavat kasvisten pakkaamista. Tämän seurauksena epämuodostuneemmat kasvikset menevätkin elintarviketeollisuuden käyttöön, myydään rehuksi, heitetään roskiin tai jätetään korjaamatta sadonkorjuun yhteydessä.

Epämuodostuneiden kasvisten myyminen suoraan kuluttajille ei ole kiellettyä, mutta pikkuhiljaa ne ovat hävinneet pois tavallisten ruokakauppojen valikoimista. Muotoseikat ja kuljetuskestävyys edellä tehty jalostus ei ole kiinnittänyt huomiota kasvisten makuun, vaan se on jäänyt toissijaiseksi seikaksi.

Laatuluokitukset sorsivat pieniä alkuperäislajikkeita ja vaikeuttavat monipuolisempaa kasvisten suosimista. Osalle meistä on saattanut syntyä mielikuva, että I-laatuluokkaan kuuluva kasvis tarkoittaa parasta mahdollista ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvista, vaikka se kertoo ainoastaan kasviksen ulkomuodosta. Emme välttämättä osaa ostaa tai edes vaatia muita kuin kiiltäviä, suuria ja tasamuotoisia kasviksia.

LAATUVAATIMUSTEN HEIJASTUMINEN RUOKAKULTTUURIIN

Alkuperäisen kirjoituksen toinen huolenaihe oli kotimaisen ruokakulttuurin näivettyminen. Vuoden 2008 kasvistaseen mukaan (uudempaa ei ole vielä saatavilla) söimme keskimäärin kotimaisia kasviksia 113,18kg vuodessa henkilöä kohden. Marjat, hedelmät ja sienet eivät sisälly tähän kulutusarvioon. Tarkastelun kohteena olevasta määrästä hyvin varastointia kestävän perunan osuus oli 51,5 prosenttia, mikä on näillä leveyspiireillä luonnollista. Kurkun ja tomaatin osuus kokonaismäärästä oli 19,3 prosenttia ja juuresten osuus oli 9,9 prosenttia. Juuresten osuudesta 76 prosenttia koostui porkkanasta. Sipulin, valkokaalin, kukkakaalin, amerikansalaatin ja paprikan yhteenlaskettu osuus kokonaiskulutuksesta oli hieman alle 13 prosenttia.

Eli vuonna 2008 syömistämme kotimaisista kasviksista yli 93 prosenttia muodostui perunasta, kurkusta, tomaatista, porkkanasta, sipulista, valkokaalista, amerikansalaatista, kukkakaalista ja paprikasta. Nämä edellä mainitut kasvikset (peruna tietyin poikkeuksin) ovat pitkälle jalostettuja, hyvin kuljetusta kestäviä lajikkeita, jotka pääosin täyttävät kasvisten laatuvaatimukset.

Onneksemme kasvisten vuosittainen kokonaiskulutus kääntyi vuoden 2013 ravintotaseen mukaan nousuun ja tämä näkyy jo kauppojen lisääntyneessä tarjonnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat lehtikaali, raitajuuri ja keltajuurikas, joita ei löydy vuoden 2008 tilastoista. Tämä on hieno kehityssuunta ja toivottavasti se jatkuu edelleen.

RUMAT KASVIKSET SISÄLTÄVÄT VALTAVAN POTENTIAALIN

Alkuperäinen ideamme oli saada ruokakaupat ottamaan valikoimiinsa meille tuttujen kasviksien epämuodostuneita versioita. Hävikin vähentämisen ohella opimme taas nauttimaan käyriä kurkkuja, kaksi haaraisia porkkanoita tai muumin muotoisia perunoita. Tämän seurauksena kynnys ostaa vaikkapa latva-artisokka tai joku muu vieraampi kasvis madaltuu. Kun kysyntä lisääntyy, niin kaupat varmasti hankkivat niitä valikoimiinsa. Käyrät kurkut ovat loistava esimerkki siitä, miten isotkin toimijat pystyvät nopeasti reagoimaan muuttuneeseen kysyntään. Myös viljelijät uskaltavat rohkeammin kokeilla uusia tai jo kertaalleen unohdettuja lajikkeita.

EDULLISEMPIEN KOTIMAISTEN KASVISTEN TARJONNAN LISÄÄNTYMISEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET

Keskustelimme 24.9.2014 Twitterissä erään entisen kurkunviljelijän kanssa. Hän oli huolissaan siitä, että jääkö nyt I-luokan kurkut myymättä, jos ihmiset ryhtyvät ostamaan vain edullisempia käyriä kurkkuja. Tämä huoli on erittäin aiheellinen ja lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna saattaakin näkyä viljelijän tuloksessa. Tällä hetkellä osa hävikistä syntyvistä kustannuksista näkyy I-laatuluokan täyttävien kasvisten hinnoissa.

Moni meistä haluaa edelleen ostaa suoria kurkkuja, eikä saamiemme tietojen mukaan ”rumien kasvisten” myynti vaikuttanut muiden kasvisten myyntiin. Ideaalitapauksessa kakkosluokan kasvikset ovat edullinen vaihtoehto tuontikasvikselle, jolloin pienellä ruokabudjetilla pärjäävillä henkilöillä on myös varaa ostaa kotimaisia kasviksia. Pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna niiden lisääminen valikoimaan laskee myös I-laatuluokan täyttävien kasvisten hintaa, joka taas hyödyttää meitä kuluttajia.

Hinnan laskeminen sekä tarjonnan lisääntyminen rikastuttaa myös ruokakulttuuria. Edullisten ja suurien kasviserien myynti mahdollistaa sen, että kotitaloudet voivat ostaa kerralla enemmän yhtä kasvista ja käyttää sitä monipuolisemmin ruokavaliossa. Kuinka moni meistä on raaskinut ostaa kaupasta I-luokan kotimaista kurkkua, tehdä siitä hölskytyskurkkuja tai säilöä sitä kurkkupikkelssinä?

Edullisemmat kotimaiset epämuodostuneet kasvikset sopivat erinomaisesti myös kotona tapahtuvaan säilömiseen ja jalostamiseen. Näin ollen ne eivät ole välttämättä pois I-luokan laatuvaatimukset täyttävien kasvisten myynnistä, vaan parhaassa tapauksessa lisäävät kasvisten kokonaiskulutusta suomalaisten ruokavaliossa.

TARJONTA ON RUNSAAMPAA SATOKAUDEN AIKANA

Miten tämä kaikki liittyy Satokausikalenteriin ja sesonkiruokailuun? Nyt ei ole kyse siitä, että saako käyriä kurkkuja myydä ruokakaupassa. Viljelijöiden ei tarvitse ryhtyä tuottamaan ankanmuotoisia tomaatteja. Hauskat vihannekset eivät ole itsetarkoitus. Ideana on, että satokauden koko sato saadaan paremmin hyödynnettyä, me voimme ostaa edullisempia kasviksia ja ruokakulttuurimme monipuolistuu. Tarvitsemme asennemuutosta ja viimeaikaisten tapahtumien perusteella olemme siihen valmiita.

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsimme, niin kasvisten luonnollisten satokausien aikana tavallisistakin ruokakaupoista saattaa löytää tutun kasviksen eri lajikkeita useasta eri laatuluokasta. Niitä kannattaa kokeilla rohkeasti laatuluokituksesta välittämättä. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua ja se muuttuu monipuolisemmaksi. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan, eikä heidän tarvitse viljellä ylijäämää. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

Samalla tuemme ekologisempaa ruoantuotantoa, pienennämme hävikkiä ja monipuolistamme kotimaista ruokakulttuuria.

Pitkällä tähtäimellä kaikki voittavat!

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Satokausikalenteri syntyi kehittäjien omasta tarpeesta

Satokausikalenterin ovat kehittäneet kolme suomalaista nuorta aikuista: Samuli, Laura ja Johannes. Satokausikalenteri löytyy tällä hetkellä tuhansien suomalaisten kotoa seinäkalenterina tai taskuista mobiilisovelluksena, vaikka alunperin se oli tarkoitettu vain kehittäjien omaan käyttöön.

Ensimmäinen versio Satokausikalenterista sai alkunsa, kun Samuli totesi sesonkikasvisten suosimisen olevan turhan hankalaa. Ruokakauppojen tarjonta ei noudattanut kasvisten luonnollisia satokausia ja syötävien kasvisten sekä tuontimaiden suuren määrän takia satokausien opettelu ulkoa oli myös mahdotonta. Niimpä Samuli alkoi keräämään tietoa eri kasvisten satokausista omaan käyttöön. Pian ideasta kiinnostui ja sen kehitykseen osallistui myös Samulin vaimo Laura ja veli Johannes.

Totuttelimme kaikki kolme yhdessä käyttämään kalenteria. Huomasimme jo lyhyessä ajassa kotiemme ruokakulttuurin muuttuneen parempaan suuntaan. Miltei puolivahingossa perheidemme ruokavalio monipuolistui, ruoanlaitto muuttui mielenkiintoisemmaksi, opimme arvostamaan ruoantuottajia ja kokeilemaan joka kuukausi jotain uutta makua tai väriä. Joskus havahduimme lapsuuden mummulasta tuttuihin miellyttäviin makuihin, kun satuimme maistamaan kalenterin suosittelemana jo vieraaksi muuttuneita kasviksia, joita olimme viimeksi maistaneet kymmeniä vuosia sitten.

Satokausikalenteria oli niin mukava ja helppo käyttää, että kerroimme siitä lähipiirille ja tuttaville. He kannustivat meitä tekemään Satokausikalenterista kaikille muillekin suomalaisille sopivan tuotteen. Kiinnostuksen ja rohkaisujen kannustamana aloitimme kalenterin jatkokehittämisen. Oma kokemustieto ja ruoantuottajilta kerätty tieto varmennettiin vielä useasta eri kirjallisuuslähteestä. Syksyllä 2013 julkaisimme Satokausikalenterin kaikkien saataville. Olimme varsin yllättyneitä kuinka nopeasti ja miten paljon se sai huomiota! Täysin vierailta ihmisiltä saatu rakentava palaute lämmitti. Oli hauska lukea kommentteja esimerkiksi siitä, kuinka tietyt hedelmät olivatkin yhtäkkiä tosi hyvän makuisia tai niitä oli helpompi kuoria.

Arvostamme ihmisiä, jotka kykenevät kasvattamaan itse ruokansa, harrastamaan kasvimaan hoitoa, viljelemään kaupungissa ja parvekkeilla, hyödyntämään metsämarjat ja -sienet sekä perehtymään aiheeseen syvällisemmin. Nyky-yhteiskunnassa tämä ei valitettavasti ole aina helppoa tai edes mahdollista. Huolimatta vähäisistä voimavaroistamme tai kiireisestä aikataulustamme meidän jokaisen täytyy kuitenkin syödä. Valtaosa meistä haluaa syödä myös hyvin! Satokausikalenteri on mielestämme paras ratkaisu tähän ongelmaan. Me emme halua olla johtava asiantuntija maanviljelyksessä, ravitsemus- ja terveystieteissä tai ympäristöongelmissa. Tarkoituksemme on olla luotettava ja positiivinen neuvonantaja, joka tarjoaa mahdollisimman helposti käytäntöön siirrettävää tietoa jokaiselle.

Ei tarvitse olla erityisen valveutunut ruoanlaittaja tai ympäristöaktivisti hyötyäkseen Satokausikalenterista. Päinvastoin. Satokausikalenterin tuomat hyödyt näkyvät käyttäjiltä saadun palautteen perusteella parhaiten ja näkyvimmin sellaisten ihmisten ruokapöydässä ja elintavoissa, joille kasvisten käyttö ei ole ollut jokapäiväistä. Kokemuksemme mukaan vihannekset ja hedelmät siirtyvät todennäköisemmin kaupasta kotiin ja käyttöön, kun voi luottaa, että ne maistuvat hyvältä eivätkä maksa liikoja.

Yhteistyötarjouksista huolimatta olemme halunneet toteuttaa Satokausikalenterin täysin omakustanteena. Sen kehittämiseen tai markkinointiin ei ole käytettyä euroakaan yritystukia tai ulkopuolista rahoitusta. Satokausikalenteri onkin meille osittain elämäntapa ja enimmäkseen rakas harrastus.

Kiitoksia, että olet mukanamme kehittämässä maukkaampaa, kestävämpää ja monipuolisempaa ruokakulttuuria. Uskomme, että myös sinä hyödyt huomattavasti satokauden kasvisten suosimisesta!

Ystävällisin terveisin,
Laura & Samuli ja Johannes

Seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa saat lisää tietoa satokauden kasviksista.

facebook.com/satokausikalenteri

twitter.com/Kausikalenteri

instagr.in/u/kausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!