Arkimenu lasten suusta, sesonkiherkkuja aikuiseen makuun

Olen 27-vuotias turkulainen ammattilaisvapaaottelija. Treenaamisen ohessa pyöritän nuoren lapsiperheen arkea, tärkeimpinä vastuualueinani ruokahuolto ja pyykkirumba.

Kuten aiemmassa Satokausikalenterin haastattelussa totesin, olen pienine tuloineni ruokaillut aina löyhästi satokausien rytmissä. Nyt, kun ravitsemukselliset valintani eivät enää vaikuta vain omaan jaksamiseeni ja hyvinvointiini, vaan lisäksi sekä optimoi kehitykseni vapaaottelijana että muodostaa rakennusaineet ja ruokailutottumukset kovaa vauhtia kasvaville lapsilleni, on yhä monipuolisempi kasvis- ja ruokakalavalikoima ollut erittäin tervetullut apu.

Lapsiahan, ainakin meidän jälkikasvua, kiinnostaa mielettömästi ihan tavallisetkin ”aikuisten jutut” – leikitään kotia, teekutsuja, ravintolaa, imuroidaan – ja mikäs sen parempaa kuin päästä ihan oikeasti osallistumaan aikuisten askareihin. Ruoka maistuu selkeästi paremmin, kun on saanut olla mukana perheen ruokien suunnittelussa, hankinnassa ja toteutuksessa. Poikamme muistaa joka maanantai- ja torstaiaamu pyytää läheisen ruokakaupan mainossivut Turun Sanomien välistä itselleen, ehdottelee tulevia ruokia, tavaa tarjouskalojen lajien nimiä ja huutelee hintoja. Itse olen aina viihtynyt keittiössä kokkailemassa, mutta ruokien jatkuva ideoiminen kasvaa usein ylitsepääsemättömän vaikeaksi. Olenkin suosiolla ulkoistanut ruokalistan suunnittelun loppuperheelle. Lapsilta tulee luovia ratkaisuja, kun ilmoittaa jääkaapin sisällön ja kysyy, mitäs ruokaa näistä halutaan. Onneksi myös perus makaronilaatikoita ja kanakeittoja toivotaan usein.

Itse seuraan tyytyväisenä lasten kiinnostusta ravintoaan kohtaan ja pohdin mielelläni heidän kanssaan eri ruokien sisältöjä ja ravintoaineiden merkitystä kehoissamme. Välillä muiden ihmisten läsnäollessa saatan kuitenkin pälyillä ympärilleni kuulijoiden reaktioita, kun 6-vuotias isoveli kehoittaa 3-vuotiasta pikkusiskoaan syömään eväänsä reippaasti loppuun saadakseen leivästä hiilareita, jotta jaksaa vielä leikkiä, leikkeleestä protskua, jotta saa lihaksiin lisää voimaa, ja juustosta kalsiumia, jotta luut pysyvät vahvoina.

Vaikka ruokalistan suunnittelun olen tehokkaasti ulkoistanut jälkikasvulle, oli heinäkuun Sesonkiresepteistä pakko kokeilla ehkä aikuisempaan makuun paremmin soveltuva Grillattu selleri sinihomejuustolla – erityisesti, koska kevään ja alkukesän aikana tuli ihastuttua grillattuun parsaan sekä sinihome- että fetajuustolla. Sinihomejuuston toimiessa upeasti sekä parsan että sellerin kanssa, on seuraavissa grillailuissa ehdottomasti testattava, toimiiko myös grillattu pekoniselleri kuten pekoniparsa. Ja pekonia ja suolaisia juustoja kun pitkulaisiin sesonkikasviksiin innostutaan yhdistämään, täytynee kokeilla myös puolison ehdottamat grillattu pekoniraparperi sekä grillattu raparperi sinihome- tai fetajuustolla.

Äiti, vaimo, vapaaottelija.
27-vuotias kahden lapsen äiti. Turkulaista Finnfighters’ Gymiä edustava ammattilaisvapaaottelija, amatöörien korsisarjan maailmanmestari 2015.

Twitter & Instagram @GrusanM

Kesän satokauden kaksi helmeä – raparperi ja mansikka!

Heinäkuun alussa on täydellinen tilaisuus yhdistää herkullisesti kaksi kesän satokauden helmeä, nimittäin raparperi ja juuri juhannuksen jälkeen kypsynyt mansikka. Tarjoa raikas Raparperimansikkakakku esimerkiksi mökkivieraille tai -naapureille.

kakku2

Raparperikakku mansikkasydämellä ja vaniljakastikkeella

(maidoton)

Mansikkaraparperisydän:
250 g raparperia
½ dl sokeria
1 dl mansikoita

Kakkutaikina:
1 prk (200g) Yosa Food Kaurafraichea
3 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
2 kananmunaa
1 dl sokeria

Vaniljakastike:
1 prk (200g) Yosa Food Kaurafraichea
½ vaniljatankoa
½ dl sokeria

Mansikkaraparperisydän
Aloita valmistamalla mansikkaraparperihillo. Pilko raparperi pieniksi paloiksi. Kuumenna raparperi ja sokeri kattilassa koko ajan sekoittaen ja keitä keskilämmöllä noin 15 minuuttia. Anna hillon jäähtyä. Pilko mansikat ja lisää hillon sekaan. Säästä puolet hillosta kakkuun ja kaada puolet lasipurkkiin erikseen tarjoiltavaksi kakun kanssa.

Kakku
Sekoita kulhossa vehnäjauho, leivinjauhe ja kardemumma. Vatkaa toisessa kulhossa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita vaahtoon Yosa Food Kaurafraiche. Yhdistä kosteat ja kuivat aineet nostelemalla tasaiseksi taikinaksi. Voitele kakkuvuoka öljyllä ja jauhota kevyesti, tai asettele vuokaan leivinpaperi. Kaada taikinaa vuokaan peittäen pohjan. Lisää keskelle mansikkaraparperihilloa. Kaada vuorotellen reunoille taikinaa ja keskelle hilloa kunnes kakkuvuoka on lähes täynnä. Peitä hillo lopulla taikinalla. Paista 150 °C-asteisessa uunissa noin tunti. Anna kakun jäähtyä. Irrota kakku vuoasta ja siirrä kakkulautaselle.

Vaniljakastike
Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet kattilaan (laita mukaan myös vaniljatanko). Lisää kattilaan Yosa Food Kaurafraiche ja sokeri. Kuumenna seos jatkuvasti sekoittaen ja keitä noin 5 minuuttia. Kun kastike on jäähtynyt, poista vaniljatangon puolikkaat ja kaada tarjoilukannuun.

Nauti raparperikakku Yosa-vaniljakastikkeen ja raparperimansikkahillon kera!

VINKKI: Mikäli valmistat kakun suurella kakkuvuoalla tai uunipellillä, tuplaa reseptin määrät. Herkullinen ja ihanan kostea raparperikakku vie kielen mennessään, joten suuremman määrän leipominen kannattaa! (tämän reseptin kakkuvuoan vetoisuus oli 8dl)

*

 

Hyvän vegesafkan ystävä, markkinoinnin ja viestinnän tehosekoitin ja ruoka-alan yleismauste. Lautasella yleensä satokauden herkkuja pienellä twistillä ja tofua jossa on makua.

Tavoitteena on laadukkaan kasvisruoan ja satokausiajattelun edistäminen – rennolla otteella ja herkullisesti! Kaikki reseptit, kuvat ja kirjoitusvirheet ovat omia.

Satokauden vesimeloniceviche voikukan lehdillä

Tämänvuotinen keli tarjoili Äideille parastaan ja samaan pyrimme myös keittiössä. Pihatöiden lomassa valmistimme satokauden raaka-aineista vege-cevichen, jonka oman pihan nuoret voikukan lehdet kruunasivat. Tämä resepti yllätti meidät täydellisellä makukombollaan, ja uskomme siitä muodostuvan yksi keittiömme suosikkiresepti.

Tarjoa raikas vesimeloniceviche aurinkoisena kevätpäivänä. Reseptistä muokkaat loistavan snackin picnicille tai alkupalan hienompaankin juhlaan.

VINKKI: Jos et löydä voikukan lehtiä, voit korvata ne tuoreella korianterilla.

web_vegecheviche2

Satokauden vesimeloniceviche

Ohje 4:lle hengelle

¼ vesimeloni
10 retiisiä
1 dl cashew-pähkinöitä
1 vihreä chili
¼ punasipuli
½ sitruunan mehu
1 rkl oliiviöljyä
pippuria & suolaa myllystä
kourallinen voikukan lehtiä

Liota cashew-pähkinöitä vedessä vähintään puoli tuntia ja murenna.
Kuutioi vesimeloni ja retiisi.
Pilko pieneksi vihreä chili ja punasipuli.
Sekoita pilkotut raaka-aineet kulhossa.
Lisää sitruunamehu ja oliiviöljy.
Mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla.
Anna maustua noin puoli tuntia.
Lisää pilkottuja tuoreita voikukan lehtiä tai korianteria.

Sekoita ainekset ja nauti nachojen tai leivän kanssa.

*

Hyvän vegesafkan ystävä, markkinoinnin ja viestinnän tehosekoitin ja ruoka-alan yleismauste. Lautasella yleensä satokauden herkkuja pienellä twistillä ja tofua jossa on makua.

Tavoitteena on laadukkaan kasvisruoan ja satokausiajattelun edistäminen – rennolla otteella ja herkullisesti! Kaikki reseptit, kuvat ja kirjoitusvirheet ovat omia.

Parasta juuri nyt: Piparjuuri

Suomessa kasvaa paljon kasviksia joiden käyttö on nykyään jäänyt harmittavan vähälle. Yksi niistä on piparjuuri, joka oli ennen pippurin, sinapin ja chilin yleistymistä yleinen maustekasvi. Sen viljelyä jopa tuettiin Suomessa 1700-luvulla. Näistä piparjuuren “kultakausista” meille on jäänyt muistoksi viljelykarkulaiset, joita löytyy Etelä- ja Keski-Suomesta runsaasti.


Elias Lönnrot kiteyttää piparjuuren ominaisuudet hyvin: “Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa. Käytetään myös juomassa, viinissä tai maidossa liotettuna lääkkeeksi jäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, keripukkia, rinnan-ahdistusta ja kivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajanmarjasiirapin tai männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä lievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisännäisessä kivussa, vatsan väänteissä jne. lievitystä, jos sitä iholle asetetaan.”

PIHASI VALTAAVA PIRULAINEN ONKIN HERKKU JA LÄÄKEROHTO

Piparjuuri on monivuotinen paksujuurinen ja suurilehtinen ristikukkaiskasvi. Yleensä siihen törmää katujen varsilla, joutomailla, kaatopaikoilla ja pihamailla rasittavassa rikkaruohon roolissa. Piparjuuren uskotaan alun perin olevan kotoisin Itä-Euroopasta, Venäjän eteläosista.

Piparjuurta käytettiin keskiajalla yleislääkkeenä melkein joka vaivaan ja sen maustekäyttö keksittiin 1500-luvulla Saksassa, jossa se on edelleen suosittu maustekasvi. Suomessa piparjuurta on kirjallisuuden mukaan alettu käyttämään 1600-luvulta alkaen aluksi lääkekasvina.

Piparjuurella on pitkä varsi, suuret lehdet ja hieno valkoinen kukinto. Kasvista varsinaiseen hyötykäyttöön soveltuu sen jopa useita senttimetrejä paksu ja kymmeniä senttimetrejä pitkä juuri. Myös lehdet voidaan hyödyntää ravintona.


Suomessa piparjuuria voi löytää viljelyjäänteenä vanhoista puutarhoista.

Piparjuuren istutuspaikka kannattaa harkita tarkkaan, koska kasvi leviää nopeasti. Esimerkiksi kaupasta ostetusta juuripistokkaasta piparjuuren voi istuttaa Suomessa heti alkukeväästä. Se on hyvä vierikasvi omenapuulle tai perunalle, koska se saattaa karkoittaa niiden tuholaisia.

Pääsadonkorjuu tehdään myöhään syksyllä, kun juuret ovat noin 20 senttimetriä pitkiä ja halkaisijaltaan vähintään 3 senttimetriä. Juuri on maasta nostettuna hajuton, mutta sitä raastettaessa siitä vapautuu pistävän hajuista sinappiöljyä, joka saattaa ärsyttää silmiä ja limakalvoja. Juuret säilytetään haihdunnalta suojattuna noin +2-+5 asteen välissä.

KERIPUKIN TORJUNNASTA KIHDIN HOITOON

Piparjuuri sisältää hivenaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Tuoreessa piparjuuressa on C-vitamiinia noin 170mg/100g, mikä tarkoittaa yli kolminkertaista määrää appelsiiniin verrattuna. Ennen vanhaan sitä syötiin ja viljeltiin pitkillä laivamatkoilla keripukin välttämiseksi. Juuren eteerinen öljy sisältää sinappiöljyä ja asparagiinia, glutamiinia, pektiiniä, sakkaroosia ja fruktoosia.

Piparjuuren sisältämillä yhdisteillä katsotaan olevan antibioottisia, antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia. Piparjuurta on käytetty erilaisten vilustumisoireiden ja tulehdusten hoitoon. Iholle levitettynä piparjuuriseos vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa nestettä. Siksi sitä käytetäänkin myös kihdin ja reuman sekä ruoansulatushäiriöiden hoitoon. Tehokkaan vaikutuksen takia piparjuurta ei suositella syötäväksi tai lääkkeeksi alle 4-vuotiaille eikä raskaana olevilla ja imettäville henkilöille.

Vaikka kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, niin mikään kasvis ei yksinään voi ehkäistä terveysongelmia. Elintapojen ja ruokavalion tulee kokonaisuudessaan olla sellaisia, että ne suojaavat elimistöä riskitekijöiltä

MAKU PILATAAN KUUMENTAMALLA

Piparjuuri ei ole pelkkä rohtokasvi, vaan se soveltuu hyvin myös ruoanlaittoon. Piparjuuri sopii loistavasti mausteeksi kastikkeisiin, tuorejuustoihin, laatikoihin, muhennoksiin, salaatteihin ja raasteisiin. Se on kohtuullisen tulisen makuinen ja siksi sillä voidaan korvata chilit ja pippurit.

Perinteisesti piparjuurta tarjoillaan paahtopaistin sekä graavatun tai kylmäsavustetun kalan lisäkkeenä raasteena tai tahnana. Nykyaikana wasapin yleistymisen jälkeen inspiraatiota voi hakea Japanilaisesta keittiöstä. Wasapi on piparjuuren lähisukulainen, mutta huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kotikokkailuihin.


Piparjuuren käyttö voi alussa vaatia hieman totuttelua, mutta sillä on paikkansa Suomalaisessa ruokakulttuurissa.

Piparjuurella voi myös maustaa etikkasäilykkeiden liemen tai maustevoin. Etikkasäilykkeissä sen tiedetään estävän homeen syntymistä. Helppo ja nopea tapa käyttää piparjuurta liha- ja kalaruokien lisukkeena on sekoittaa juuresta valmistettua raastetta majoneesiin ja kermaviiliin.

Raastettu piparjuuri on käytettävä pian ja kuumentamatta. Ilman ja lämmön vaikutuksesta menettää nopeasti potkunsa ja muuttuu epämiellyttävän kitkerän makuiseksi.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.frantsila.com/portfolio/piparjuuri/
http://kuuyrttitarhassa.blogspot.fi/2011/09/puutarhan-rohtokasvit-ja-ruokaryydit.html
Piparjuuresta on moneksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
https://sites.google.com/site/maatiaiskasvit/riikka-s-2012
http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
http://www.selkaklinikka.com/terveys.html
http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/piparjuuri.htm

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Postinkulussa paikoitellen viivettä – tarjoamme ilmaiset toimituskulut

Postinkulussa on paikoitellen viivettä niillä alueilla, missä on ollut työtaisteluita. Emme tällä hetkellä voi taata lupaamamme 2 – 5 vuorokauden toimitusaikaa, joten 13. – 27.11.2015 välillä tehdyt tilaukset eivät sisällä lainkaan toimituskuluja. Nyt on hyvä hetki tilata Satokausikalenteri joululahjaksi, jotta se varmasti ehtii ”pukinkonttiin”!


Satokausikalenterin logistiikkaostasto toimii normaalisti, mutta meistä riippumattomista syistä toimitusajat saattavat venyä hieman.

Lue ajantasalla olevat PAUn ilmoittamat työnseisaukset ja Postin tiedote.

P.S. JOS HALUAT KALENTERIN HETI KÄYTTÖÖSI, NIIN VUODEN 2016 SATOKAUSIKALENTERIN VOIT HANKKIA MYÖS KAIKISTA PRISMOISTA

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Satokausikalenterin ja K-Supermarket Postitalon yhteistyö jatkuu

Toteutimme viime keväänä suuren suosion saavuttaneen Sesonkikassi -konseptin kokeilun K-Supermarket Postitalossa. Kiireistämme johtuen emme pystyneet jatkamaan konseptia, mutta nyt jatkamme yhteistyötä uudella kokeilulla. Myös vuoden 2016 Satokausikalenterin voi verkkokauppamme lisäksi hankkia K-Supermarket Postitalosta.


Suunnittelimme yhdessä kaupan henkilökunnan kanssa myymälään oman “sesonkihyllyn”, jossa on tarjolla tällä hetkellä suosittelemiamme kasviksia.

SESONKIHYLLY KANNUSTAA KOKEILEMAAN UUTTA

Sesonkihyllyn ideana on, että nopeasti kaupassa piipahtavat asiakkaat löytävät helposti sesongin parhaat kasvikset. Kuukausittain vaihtuva sisältö kannustaa kokeilemaan uusia ja ehkä hieman oudompia kasviksia. Sisältö suunnitellaan ravitsemussuositusten ja sesonkiruokailun ideologian mukaisesti, jonka perustana toimivat kotimaiset kasvikset. Ruokavaliota voidaan piristää ja monipuolistaa sellaisilla tuontikasviksilla joita kotimaassa ei voi viljellä. Samat tuotteet ovat löytyneet kaupasta aikaisemminkin, mutta nyt niiden uudelleen sijoittamisella niitä voidaan tuoda paremmin esille.


Sesonkihyllyn lähettyviltä löytyvästä julisteesta löydät lisää tietoa siihen valituista kasviksista. Siitä löytyy myös esimerkki kuinka paljon ja mitä kasviksia olisi viikon aikana hyvä aikuisen ihmisen syödä, jos hän haluaa päästä kasvisten kulutuksessa ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle.

SATOKAUSIKALENTERIN VOI HANKKIA KAUPPAREISSULLA

Sesonkihyllyn yhteydessä myydään vuoden 2016 Satokausikalenteria. Siitä löytyy yli 150 kasviksen sesonkitiedot, tunnistuskuvat, ravintoarvot sekä säilytyslämpötilat. Näiden tietojen avulla kasvisten käsittely sekä käytön lisääminen osana monipuolista ruokavaliota on entistä helpompaa.

K-Supermarket postitalo palvelee maanantaista lauantaihin klo 07.00 – 22.00, sekä sunnuntaisin 10.00 -22.00 välisenä aikana. Ruokakaupan löydät osoitteesta Elielinaukio 2 G 00100 Helsinki Rautatieaseman kupeesta.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Saarnilaakson 8F ja Satokausikalenteri mullistavat luokkaretken varainhankinnan

Perinteinen ovelta ovelle kaupustelu herättää tunteita. Keksit ja suklaat ovat tuttua tavaraa luokkaretken tai urheiluseuran varainhankinnassa.Käteisrahan käsittely, tuotteiden varastointi sekä toimittaminen aiheuttavat paljon ylimääräistä vaivaa opettajille, oppilaille ja vanhemmille. Kehitimme täysin uuden tavan toimia luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Konseptin pilotointi aloitettiin tänään yhteistyössä Saarnilaakson koulun 8F luokan kanssa.


Toimitimme jokaiselle varainhankintaan osallistuvalle oppilaalle oman Satokausikalenterin.

Tiedote – Vapaa julkaistavaksi 12.10.2015

HYÖDYLLINEN TUOTE TARJOLLA KOKO MAASSA

Ennen varainhankinta oli paikallista toimintaa. Vessapaperin toimittaminen sukulaisille toiselle puolelle maata ei aina ole järkevää. Uudessa konseptissa Satokausikalenteria kauppaavan henkilön ei tarvitse itse toimittaa tuotteita ja toiminta voidaan aloittaa ilman alkupääomaa.

Teemme jokaiselle oppilaalle / luokalle oman kampanjakoodin, jonka tilaaja syöttää verkkokauppaamme tilausta tehdessään. Lahjoitamme jokaisesta tilatusta vuoden 2016 Satokausikalenterista 4,5 euroa luokkaretkirahastoon. Lahjoituksen arvo on täysin kilpailukykyinen perinteisesti ovelta ovelle kaupattavien tuotteiden katteiden kanssa. Kampanjakoodit ovat voimassa rajatun ajan ja varainkeruun päätteeksi verkkokaupan diagnostiikasta on helppo tarkistaa kuinka monta kalenteria kukin oppilas / luokka on myynyt.

Jokainen oppilas saa oman Satokausikalenterin. Esittelykappaleiden yhteydessä toimitamme PDF-muodossa tulostettavan markkinointimateriaalin, jossa konsepti on kuvattu lyhyesti ja se sisältää yksinkertaiset tilausohjeet. Kannustimena oppilaalle toimii se, että kun hänen koodilla on tilattu vähintään neljä (4) Satokausikalenteria, saa oppilas pitää esittelykappaleen itsellään.

Varainhankkija voi levittää omaa henkilökohtaista koodia parhaaksi katsomallaan tavalla. Sitä voidaan jakaa Instagramissa, WhatsAppissa, Snapchatissa tai sähköpostilla valtakunnallisesti. Markkinointimateriaalia voidaan levittää myös julisteina ja flaijerina. Tämä helpottaa monen nuoren myyntityötä, sillä kaikille ovelta ovelle kiertäminen ei välttämättä ole luontaista.

Me toimitamme tilatut tuotteet normaalia logistiikkakanavaamme pitkin. Oppilaiden, opettajien tai vanhempien ei tarvitse käsitellä rahaliikennettä tai vastata tuotteiden toimittamisesta. Satokausikalenterin sisältämät tiedot hyödyttävät oppilasta ja hänen perhettään. Niitä voidaan käyttää myös opetuksen tukena.

Lisätietoja:

Samuli Karjula, Sesonkia Oy / 044 026 5164, samuli.karjula@satokausikalenteri.fi / @APSK86

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Urheilija suosii sesonkia

Vapaaottelija Marcus Vänttinen ei ole tehnyt “pupujen kanssa sopimusta, etteivät he lainaa hänen polkupyöräänsä”. Ammatikseen urheileva Vänttinen on vankkumaton sesonkiruoan kannattaja ja puolesta puhuja. Hänen periaatteensa on syödä päivittäin jotain itse hankittua ravintoa. Marcus ei ole aina itsekään syönyt itselleen parhaalla tavalla ja nykyään hän haluaa toimia esimerkkinä nuoremmille urheilijoille.


Toimitimme HardKnocks Helsingille vuoden 2016 Satokausikalentereita. Kuvassa Marcuksen vasemmalla puolella kalenteria kädessään pitää tiimin päävalmentaja Jaakko Dahlbacka.

KOKKI VAIHTUI LUOLAMIEHEKSI

Koulutukseltaan Marcus Vänttinen on kokki.Marjastus, metsästys, sienestäminen ja kalastus sekä kiinnostus ruoanlaittoon sekä ruokaan on aina ollut Marcukselle tärkeää. Vaikka ruoka on aina ollut kiinnostuksen kohteena, niin paljon liikuntaa harrastanut nuori mies tajusi ravinnon ja suorituskyvyn yhteyden vuonna 2008 ulkomailla harjoitusleirillään ollessaan.

Aluksi Marcus hurahti viime vuosina pinnalla olleeseen “Paleodieettiin”, joka perustuu niin sanotun paleoliittisen kivikauden ruokavalioon. Dieetistä tarttui paljon kokemuksia, sekä lempinimi “caveman” (suomeksi luolamies). Kevyessä raskaassa sarjassa ja raskaassa sarjassa ottelevalle urheilijalle (paino vähintään 93 kiloa) ruokavalion noudattaminen kävi kuitenkin raskaaksi.

Erityisesti laadukkaiden hiilihydraattien määrä jäi liian vähäiseksi, joka vaikutti suorituskykyyn. Nykyisin Marcus on löysännyt periaatteitaan, eikä hän kuljeta enää juhliin omia eväitä. Hän kehottaa nuorempia urheilijoita kiinnittämään huomiota hiilihydraattien riittävään määrään, laatuun sekä ajoitukseen.

LUOLAMIEHEN RUOKAFILOSOFIA VUONNA 2015

Nykyään Marcus syö 80 / 20 -periaatteen mukaisesti eli terveellistä arkisyömistä. 80 prosenttia aterioista on oikeaoppisia, jolloin 20 prosenttia voi olla mielihalujen mukaisia tai juhlimiseen sovitettuja aterioita. Ajattelutavan muutoksen myötä ruoasta stressaaminen on loppunut. “Oikeaoppiset” ateriat Marcus suunnittelee urheilijoille sopivan nyrkkisäännön mukaan, eli kaksi grammaa proteiinia painokiloa kohden, yksi grammaa rasvoja ja loppu energia otetaan hyvistä hiilihydraatin lähteistä, kuten kasviksista ja täysjyvistä.


Vapaaottelijan vapaa-aika kuluu kalastuksen ja eräilyn parissa.

Urheilijalla lihaa ja kalaa kuluu paljon. Marcus hankkii käyttämänsä naudanlihan suoraan tilalta ja anopin kalastamaa kalaa hän saa Porvoon saaristosta “niin paljon kuin jaksaa syödä”. Kotimaiset itsepoimitut ja säilötyt marjat kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon. Muista kotimaisista kasviksista Vänttisen suosiossa ovat erityisesti kaalit ja niistä itse valmistettu hapankaali.

Ulkomailla harjoitellessaan Marcus pääsee maistelemaan tuoreita hieman eksoottisempia kasviksia ja maailman makeimmaksi hedelmäksi väitetty annoona on Vänttisen suosiossa. Kotimaisissa ruokakaupoissa myytävistä tuontikasviksista Marcus odottaa erityisesti persimonin sesonkia. “Jokainen urheilija tietää, että kehittyäkseen harjoittelun tulee olla monipuolista ja riittävää. Sama pätee ruokavalioon”, Vänttinen summaa.

Marcus “Caveman” Vänttisen retkeilyharrastuksia, harjoittelua, uraa ja ruokavinkkejä voit seurata Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Hän valmentaa myös Macaco Branco Centerillä Helsingin Pitäjänmäellä kamppailulajien peruskursseja.

TUEMME KOTIMAISTA URHEILUA RESURSSIEMME MUKAISESTI

Olemme lahjoittaneet Satokausikalentereita meiltä tukea pyytäneille suomalaisille urheilijoille. Pienenä yrityksenä emme välttämättä pysty tukemaan rahallisesti, mutta Satokausikalenterista voi olla isokin hyöty urheilijan kukkarolle. Vuoden 2016 Satokausikalenteri sisältää kaikkien raaka-aineiden ravintoarvot, joten rahallisen säästön lisäksi siitä on apua ruokavalion suunnittelussa lajitaustasta riippumatta.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Parasta juuri nyt: Ruusukaali

Äänestimme viikon kasvikseksi ruusukaalin. Monelle meistä ruusukaali ei valitettavasti herätä vahvaa mielikuvaa sesonkiherkusta. Ruusukaalin käyttö on Suomessa vähentynyt vain yhteen pieneen kerään henkilöä kohden vuodessa. Osasyynä tähän voi olla satokauden ulkopuolella maistettu kaali, vanhemmat voimakkaamman makuiset lajikkeet, pakasteversion heikompi maku tai lounasbuffetissa muhinut ylikypsä yksilö. Suosittelemme maistamaan tätäkin herkkua tuoreeltaan, jolloin sen maku on erinomainen. Onneksemme sen sesonki jatkuu vielä pitkälle loppuvuoteen. Jos tämä herkku ei ole vielä tuttu, niin siihen kannattaa tutustua!

RUUSUKAALI ON VERRATTEN NUORI VILJELYKASVI

Ruusukaali (Brassica oleraceae L.) tunnetaan myös brysselinkaalina. Viljelylajina se on suhteellisen nuori ja toisen nimensä mukaan se on lähtöisin Belgiasta. Sitä on tiettävästi jalostettu 1500-luvulta lähtien ja ensimmäiset viralliset todisteet viljelystä löytyvät 1700-luvulta. Nykyisin sitä viljellään Pohjois-Amerikassa ja Japanissa, mutta suurin suosio on edelleen Länsi-Euroopassa.


Ruusukaali on suosittua erityisen suosittua Länsi-Euroopassa.

LAJIKKEIDEN KIRJO EI NÄY RUOKAKAUPOISSA

Ruusukaalista on olemassa useita eri lajikkeita, jotka voidaan jaotella kerien muodon ja värin, varren korkeuden tai kasvukauden mitan mukaan. Meille tutuimmat lajikkeet ovat vihreälehtisiä pyöreäkeräisiä ruusukaaleja. Ruusukaalista on olemassa myös antosyaanin vuoksi hieman punertavia lajikkeita. Myöhäisten lajikkeiden sato ei välttämättä kerkeä meidän kasvuoloissamme kypsymään, joten kaiken muotoisia ja värisiä ruusukaaleja ei ole järkevää täällä viljellä.

KYLMÄÄ KESTÄVÄ KAALI VAATI PITKÄN KASVUAJAN

Kylmänkestävyyden puolesta, ruusukaali sopii kyllä kasvuoloihimme. Se on sopeutunut viileään ilmastoon ja se sietää lyhytaikaisesti jopa kymmenen asteen pakkasia. Parhaiten ruusukaali menestyy syvämultaisella savespitoisella maalla. Ruusukaali istutetaan mahdollisimman aikaisin, koska sen kasvuaika on pitkä. Tätä saattaa edeltää taimien esikasvatus, jotka voidaan istuttaa avomaalle 5-8 viikon kuluttua kylvöstä.


Ruusukaalista nautitaan ravintona hankasilmuihin muodostuneet pienet keräset.

Ruusukaali on kaksivuotinen ja yhden ruusukaaliyksilön varteen voi muodostua 30-70 pikku kerää. Vapaasti kasvava ruusukaali voi kasvaa jopa 1,5 metriä korkeaksi. Ruusukaalista nautitaan ravintona ainoastaan hankasilmuihin muodostuneet 2-5 cm halkaisijaltaan olevat pienet kerät. Kerästen muodostus alkaa tyvestä, joten varren eri osissa kasvavien kerien välille syntyy kokoeroa.

SADONKORJUU KANNATTAA TEHDÄ VASTA ENSIMMÄISTEN PAKKASTEN JÄLKEEN

Ruusukaali kannattaa latvoa noin kuukautta ennen sadonkorjuuta. Tällä toimenpiteellä voidaan aikaistaa sadon valmistusta, sekä yhdenmukaistaa kerien kokoa. Kerien ei kannata antaa kasvaa ylisuuriksi, koska silloin ne menettävät kiinteytensä.

Käsin korjattava sato kerätään 1-3 poimintakerralla. Satoa voidaan korjata aina joulukuulle saakka. Maun parantamiseksi sadonkorjuu kannattaa tehdä vasta ensimmäisten pakkasten jälkeen, sillä kylmyys edistää sokereiden muodostumista keräsissä. Tästä syystä johtuen ensimmäisten pakkasten jälkeen kerättyä satoa pidetään parhaimman makuisena.

Ruusukaali voidaan varastoida valmiiksi poimittuna, jolloin se säilyy hyvänä noin 6 viikkoa kun lämpötila on lähellä nollaa astetta. Varressa edelleen kiinni olevat kerät säilyvät sadonkorjuun jälkeen muutaman viikon pidempään.

KUITUPITOINEN KERÄ SOPII VOIMAKKAIDEN MAKUJEN KAVERIKSI

Ruusukaali on hyvä raudanlähde ja se sisältää enemmän kuitua kuin muut kaalit. Kuidut vaikuttavat myönteisesti mm. suolistosairauksien ehkäisyssä. Muiden kaalien tavoin ruusukaali sisältää runsaansti C-, K- ja A-vitamiineja sekä folaattia. Se sisältää myös flavonoideja, jotka toimivat elimistöä suojaavina antioksidantteina.

Ruusukaalia on perinteisesti käytetty voimakkaanmakuisten liharuokien, kuten lampaan, poron ja riistan lisäkkeenä. Se on edelleen suuressa suosiossa englantilaisessa ruokakulttuurissa. Ruusukaalin ominainen maku johtuu versokerien sisältämästä askorbiinihaposta. Nykyiset miedomman makuiset lajikkeet sopivat myös muiden ruokien kanssa nautittavaksi.


Ruusukaali sopii maukkaiden liharuokien lisukkeeksi.

Yksinkertaisimmillaan ruusukaalin valmistus tapahtuu poistamalla tarvittaessa ulommaiset huonoksi menneet lehdet ja kantaosan. Sen jälkeen kerät kypsennetään höyryttämällä tai keittämällä niukassa vedessä niin kauan, että väri muuttuu kirkkaan vihreäksi. Kypsymisajan yhdenmukaistamiseksi, suuret kerät kannattaa halkaista pienemmiksi. Ennen nauttimista kypsien kerien päälle voi sipaista voita ja ripotella hieman suolaa. Ruusukaali sopii myös keittoihin, vuokaruokiin ja patoihin. Lisukkeena tarjottavat kerät voi karamellisoida paistinpannulla tai paahtaa uunissa.

P.S. Ruusukaali on herkkä etyleenille, joten sitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä erittävien kasvisten vieressä. Parhaimmillaan maku säilyy viileässä säilytettäessä +2-5 °C:n lämpötilassa.

 

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kauden_kasvis/Ruusukaali

http://www.fineli.fi/food.php?foodid=327&lang=fi

http://middag.fi/fi/content/74-parasta-juuri-nyt-ruusukaali

http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2013/lokakuu/fi_FI/ruusukaali_parhaimmillaan/

http://en.wikipedia.org/wiki/Brussels_sprout

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Taskukirjojen viimeiset ennakkotilaukset toimitetaan tänään

Satokausikalenterin päivitetyn Taskukirja ja Kalakalenterin viimeisetkin ennakkotilaukset toimitetaan tänään, joten ne ovat tilaajilla kesäkuun aikana.

Viimeisetkin ennakkotilaukset postitetaan 24.6.2015, joten ne ovat tilaajilla kesäkuun aikana, kuten verkkosivuillamme luvattiin. Ennakkotilauksen päätyttyä verkkokauppamme toimitusajat normalisoituvat 3-5 arkipäivään.

Jos et kuitenkaan saa tilaamiasi tuotteita viikon 27 kuluessa, niin pyydän sinua olemaan yhteydessä suoraan minuun sähköpostilla.

Kiitoksia kärsivällisyydestänne ja erittäin hyvää alkanutta kesää sinulle!

Parhain terveisin,
Samuli Karjula
samuli.karjula (at) satokausikalenteri.fi
puh. 0440265164

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!