Retiisi

Makeankirpeä, pirteä retiisi (Raphanus sativus) rouskuu suussa. Useimmiten sen maussa on potkua, jonka voimakkuus vaihtelee lajikkeen ja yksilönkin mukaan. Tuttu valkomaltoinen, punakuorinen retiisi maistuu miedosti pippuriselta. Rakenne on hyvin rapea. Retiisin kirpeys tulee sinappiöljystä.

Tavallisin retiisi on suunnilleen kirsikan kokoinen ja pyöreä. Retiisi voi olla myös kookkaampi ja pitkulainen. Kuoren väri on yleensä raikkaan punainen, joskus valkoinenkin. Pitkiä, valkoisia retiisejä kutsutaan jääpuikkoretiiseiksi. On myös puna-valkoisia retiisejä, joissa pinnan väri näyttää kuin liukuvärjätyltä. Mustiakin retiisejä on olemassa.

Käytä retiisit mahdollisimman tuoreina

Retiisit eivät kestä pitkää säilytystä. Ne kannattaa paloitella vasta juuri ennen käyttöä, koska ne nahistuvat helposti. Tavallisesti retiisit syödään kypsentämättä, esimerkiksi salaateissa. Nopeasti paistettuinakin tai uunissa paahdettuina niitä kannattaa kokeilla. Silloin tulee esiin retiisien lempeä, pehmeämmän makuinen puoli.

Huuhtaise retiisit, poista juuri ja isoimmat ja huonokuntoiset naatit. Loppu osa on syötävää sellaisenaan, kuorineen.  Myös hyväkuntoisia, pieniä naatteja voi käyttää ruokiin. Koristeellisuudenkin takia retiiseihin kannattaa jättää muutamia hyväkuntoisia lehtiä, jos haluaa lisätä retiiseillä tarjoiluvatien näyttävyyttä.

Säilytä jääkaapissa

Retiisi säilytetään jääkaappilämpötilassa +2 – +5 asteessa. Nippuretiisit säilyvät naatteineen kylmässä varastoituina korkeintaan viikon. Kun upottaa retiisit poistamatta naatteja jääkylmään veteen, niiden joskus hieman väsähtänyt olemus piristyy huomattavasti. Jos haluaa maksimoida retiisien rapeuden, niitä kannattaa pitää jäävedessä jopa muutaman tunnin ajan.

Haihdunnalta suojaava pakkaus ja naattien poistaminen lisäävät säilyvyyttä. Säilyvyyttä pidentää, jos katkaisee naatit pois, koska naattien kautta kosteus haihtuu tehokkaimmin kuten yleensä juureksilla.

Pirteä lisä salaatteihin ja voileiville

Retiisi on raikasta, myös iloisen näköistä kesäpurtavaa salaateissa, voileivillä, kylmissä kastikkeissa, tahnoissa, voileipäkakuissa, juustotarjottimella ja dippivihanneksena. Retiisiä kannattaa kokeilla myös pataruokiin ja keittoihin ja uunissa tai grillissä paahdettuna. Retiisin hyviä makupareja ovat myös vihreä parsa, tuore tai pakastettu herne ja kevätsipuli.

Retiisi raikastaa ja tuo potkua perunalle. Kokeile ruisvoileipää, jolle ladot limittäin retiisi- ja varhaisperunaviipaleita. Päälle ripaus ruohosipulia, ja herkku on valmis! Retiisi on mainio kasvis kastettavaksi joko dippikastikkeeseen tai maustesuolaan. Maustesuolan voi tehdä jauhamalla huhmareessa karkeaa suolaa ja vaikkapa rosmariinia tai kuusenkerkkiä.

Retiisin sisältämistä vitamiineista kannattaa mainita B-ryhmän vitamiini folaatti ja C-vitamiini. Vitamiineja on eniten kuoressa. Kivennäisaineista retiisi sisältää melkoisesti kaliumia, sinkkiä ja magnesiumia. Kuitua retiisissä on hyvin, ja kaloreita vain vähän.

Kotipuutarhurin retiisit

Kotipuutarhassa retiisiä on hyvä kylvää vähän kerrallaan muutamien viikkojen välein. Näin meheviä ja rapsakoita retiisejä saa ruokapöytään tasaiseen tahtiin. Retiisi vaatii koko ajan kostean maan, joten retiisinviljelijän täytyy varautua jatkuvaan kastelemiseen.

Retiisit kasvavat lähes millaisessa maassa tahansa, ja sato valmistuu jopa muutaman viikon kuluttua kylvöstä. Säännöllinen, runsas kastelu takaa hyvänmakuiset retiisit. Kuivassa kasvanut retiisi maistuu liian tuliselta. Pienet retiisit maistuvat yleensä paremmilta kuin liian isoiksi paisuneet. Kevätkesän viileä ja kostea sää on retiisille hyväksi.

Keskikesän helteillä kuivuudessa kasvaneita, kukkivia retiisejä ei kannata syödä. Silloin retisit ovat puisevia ja kitkeriä. Puutarhurit suosittelevat, että silloin kannattaa odottaa kukkien kehittymistä siemenpaloiksi, jotka kuulemma ovat maukkaita ja mureita.

Keväällä ja alkukesästä parasta

Nopeakasvuinen retiisi antaa kesän ensimmäistä satoa yhdessä lehtisalaattien kanssa. Uusia satoja saadaan toukokuun lopulta aina lokakuulle saakka. Parhaimmillaan retiisi on keväällä ja alkukesästä, jolloin ei ole liian kuumaa. Kuumuus kasvupaikalla ja toisaalta liian pitkä säilytys vaikuttavat retiisin maltoon tehden siitä hohkaisen.

Ei uskoisi, että retiisi on yksi kaikkein vanhimmista viljelykasveista. Se juontaa juurensa Kiinasta, jossa sitä on viljelty tuhansien vuosien ajan. Eurooppaan retiisi saatiin 1500-luvulla. Retiisi kuuluu ristikukkaiskasveihin kuten kaalit, nauriit ja lantutkin. Se on läheistä sukua peltoretikalle, mahdollisesti kehittynytkin siitä.

Retiisilajikkeista yksi miedoimmista on hollantilainen Red Head. Cherry Belle ja puna-valkea French Breakfast ovat suosittuja. China Rose -lajikkeessa tunnistaa sinappisuutta, ja se on retikkalajike. Valkoisista retiiseistä voi mainita maukkaan Istap-lajikkeen.

Retikka ja daikon

Retikka on retiisin ”isoveli”, kookkaampi ja hieman kirpeämmän makuinen, huomattavasti vanhempi kasvis kuin retiisi. Retiisin arvellaan kehittyneen retikasta. Retikan kuori on paksumpi kuin retiisin. Myös retikoita on punaisia, valkoisia ja mustia. Jos sattuu retikkaa saamaan, sitä voi raastaa, käyttää dippivihanneksena ja vokkiruoissa. Retikoita ei nykyään juurikaan viljellä, koska maku ja rakenne ovat kuitenkin retiisiä karkeampia ja retikat ovat melko hidaskasvuisia retiisiin verrattuna.

Retikoiden aasialainen versio daikon on ollut jonkin verran esillä, koska siitä näkee mainintoja aasialaisissa ruokaohjeissa. Daikonit ovat porkkanamuotoisia, usein vaaleakuorisia ja isompia kuin retiisit. Daikonit maistuvat miedommilta kuin retiisit, hieman jopa makeilta, mutta ovat kuitenkin jonkin verran kirpeitä nekin. Rakenne on rouskuva ja mehukas. Lähes kaikki maailman daikonit kasvatetaan ja käytetään Japanissa, usein säilykkeinä.

Uusia, kokeiltuja ruokaohjeita

Retiisi-kevätsipuli-perunasalaatti hurmaa maullaan. Varhaisperunat ovat mitä mainioin pari retiiseille. Tähän perunasalaattiin ei lisätäkään majoneesia vaan raikasta ja maukasta viinietikka-öljykastiketta. Maustekurkut ja kaprikset terävöittävät salaatin. Tämä salaatti sopii yhtä hyvin kala-aterialle kuin grillatun lihankin pariksi. Se maistuu ja koukuttaa ihan vaikka sellaisenaan tai voit nauttia salaatista esimerkiksi grillattujen munakoiso- tai kesäkurpitsaviipaleiden kanssa.

Kauden paras kasvisvoileipäkakku saa retiisejä sekä täytteeseen että koristeeksi. Retiisi piristää tätä voileipäkakkua sekä pirteällä ulkonäöllään että makeankirpeällä maullaan. Tätä voileipäkakkua kannattaa tarjota vaikka missä kesäisessä juhlassa ja kahvipöydässä. Tästä ei kasvisvoileipäkakku parane!

Nyt on lisäksi tarjolla jotain aivan uutta retiisirintamalle! Paahdetut retiisit ja jogurttikastike ovat nappivalinta tapasruoaksi oluen kanssa. Jos grillaat niiden seuraan halloumia tai muuta juustoa, salaatinlohkoja, kevätsipulia ja vaikka puolitettuja nektariineja, saat ihanan lämpimän salaatin.

Teksti, ohjeet ja kuva: Pirjo Toikkanen

Olen ruokatoimittaja, kotitalousopettaja sekä ruokablogisti, joka tykkää valmistaa kasvispainotteista ruokaa sesonkien mukaan. Lisää reseptejä ja vinkkejä löydät blogistani.

10 hyvää syytä suosia sesonkikasviksia

Tiedätkö, miten teet helposti ruokavaliostasi edullisemman, ekologisemman, maukkaamman, monipuolisemman ja olet samalla mukana parantamassa kotimaista ruokakulttuuria? Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: satokauden kasvikset. Listasimme sinulle kymmenen hyvää syytä suosia sesonkia:

KYMMENEN SYYTÄ MIKSI SINUN KANNATTAA SUOSIA SESONKIKASVIKSIA

Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään marjojen, kasvisten, hedelmien, täysjyväviljojen ja kalan käyttöä. Ekologiset seikat eivät ole vaikuttaneet itse suosituksiin, mutta nämä näkökulmat on hyvä ottaa huomioon omissa valinnoissaan.

1. EDULLISUUS

Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta usein halvempia, kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset. Runsas tarjonta näkyy vihanneksia ja hedelmiä myyvien kauppojen hinnastoissa, eli lopulta säästönä sesonkikasviksia syövän lompakossa.

2. EKOLOGISUUS

Satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään lähtökohtaisesti vähemmän ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Kun suosimme lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia, niin niiden kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästötkin pienenevät. Tarvitsemme jonkin verran ulkomailta tuotuja kasviksia monipuolisen ruokavalion ja kulutustottumuksiemme toteuttamiseksi, koska kotimaamme kasvukausi on lyhyt. Kaikkia kasviksia ei ole järkevää viljellä Suomessa. Ulkomailta tuotujen sesonkikasvisten runsas saatavuus mahdollistaa niiden kuljettamisen laivoilla, jolloin hiilijalanjälki on pienempi, kuin lentokoneella lennätettyjen, yksittäispakattujen kasvisten. Monet kotimaisen sesongin herkut, kuten marjat ja sienet kasvavat luonnossa, eikä niiden kasvattamiseen tarvita ollenkaan ulkopuolista energiaa. Myös pakastekasvisten kylmäketju tuottajalta tukkuun ja kaupasta kotiin vie huomattavasti enemmän energiaa, kuin tuoreen kasviksen nauttiminen.

3. MAKU

Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla ja pitkillä kuljetuksilla. Sesongin aikana on myös tarjolla saman kasviksen useampia lajeja, joiden välillä voi olla merkittäviäkin makueroja.

4. TUOREUS

Parhaimmassa tapauksessa saamme kasviksemme suoraan pellolta pöytään ilman varastointia, joka heikentää niiden maun lisäksi myös ravinteita. Usean kasviksen ravinteiden kehittyminen loppuu siihen hetkeen, kun kasvis poimitaan. Tällöin raakana toisella puolella maapalloa poimittu kasvis ei Suomeen saapuessaan sisällä ravinteita kuin pienen osan verrattuna lähellä kasvaneeseen ja tuoreena ruokapöytään poimittuun kasvikseen. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat tutkimuksen mukaan terveellisimpiä.

5. MONIPUOLISUUS

Syömistämme kotimaisista vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Pääsemme haastamaan itseämme tutustumalla uusiin kasviksiin ja opettelemaan niiden monipuolisempaa käyttöä keittiöissämme.

6. LISÄAINEIDEN VÄHENTÄMINEN

Raakana myynnissä olevia hedelmiä saatetaan vahata tai värjätä niiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Satokauden aikana kasvattaminen ei välttämättä vaadi niin paljon lannoitteita ja torjunta-aineita, joten suosimalla sesonkeja vähennät kehosi ja ympäristösi kuormitusta näiltäkin tarpeettomilta ja ehkä vaarallisiltakin aineilta.

7. TARJONNAN MONIPUOLISTUMINEN

Suosimalla sesonkeja muutamme kulutustottumuksiamme ja kauppiaat joutuvat reagoimaan muutoksiin. Tuottajat saavat myydä tuotteensa silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Lisääntyneen kysynnän seurauksena tuottajat uskaltavat laajentaa valikoimaansa. Kauppojen HeVi-osastojen tasapaksu tarjonta saa vaihtelua ja monipuolistuu.

8. HÄVIKIN VÄHENTÄMINEN

Kun opettelemme sesonkien mukaiseen kasvisten käyttöön kauppojen ei tarvitse ylläpitää valtavia varastoja jokaisesta kasviksesta ympäri vuoden. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

9. EPÄTERVEELLISYYDEN KOMPENSOIMINEN

Kasviksilla, kuitupitoisella viljalla sekä hedelmillä voidaan vähentää aterian tulehdusvasteita. Näin kasvikset auttavat minimoimaan epäterveellisten ruoka-aineiden vaikutuksia elimistössämme. Ruuan aiheuttamien yliherkkyyksien osasyyksi on esitetty jatkuva samojen ruoka-aineiden syöminen. Satokauden mukainen kasvisten syöminen monipuolistaa ruokavaliota tästäkin näkökulmasta katsottuna.

10. RUUAN ARVOSTAMINEN

Kun selvitämme mitä ja milloin kannattaa syödä, niin arvostuksemme ruokaa kohtaan lisääntyy. Opimme tunnistamaan makueroja ja vivahteita eri lajikkeiden välillä. Samalla arvostuksemme myös ruoantuotantoa ja tuottajia kohtaan lisääntyy!

 

Lähteet:
http://www.ekologia.fi/blogikirjoitus/-/asset_publisher/o78T/content/lisaa-kalaa-kasviksia-ja-taysviljaa
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009
http://www.trainer4you.fi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
http://www.mdd.fi/docs/Artikkelit_tekstit/ruoka_allergiat_ja_yliherkkyydet.html
Parasta kausiruokaa : terveellistä, puhdasta ja läheltä / teksti: Ewa Skiöldebrand ; suomentanut Sanna Manninen
Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville / Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja, Anna Talasniemi
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Suosimalla satokauden kasviksia syöt monipuolisemmin ja säästät rahaa sekä ympäristöä

Kasvisten säännöllinen syöminen pidentää tutkitusti ihmisen elinvuosia, mutta silti me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin vihanneksia. Jos söisimme ravitsemussuositusten mukaisen puolen kilon päiväannoksen kasviksia, niin millaisia ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia sillä olisikaan? Miten pystymme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossamme?


Syömme vuodessa vähemmän vihanneksia kuin lihaa.

Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.

“Suositustason saavuttamiseen on vielä pitkä matka”, sanoo Satokausikalenterin perustajatiimiin kuuluva Samuli Karjula. “Kasvisten terveysvaikutukset ymmärretään ja kasviksia käytetään koko ajan hieman enemmän, mutta jostakin syystä me suomalaiset syömme ympäri vuoden yksiä ja samoja vihanneksia. Tilastojen mukaan yli 90% suomalaisten suosimista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri lajikkeesta. Tavoitetasoa tuskin koskaan saavutetaan, jos pitäydymme alle kymmenessä lajikkeessa”, valottaa asiaa satokausikasvisten käyttöön perehtynyt Samuli Karjula.


Ymmärrämme vihannesten, marjojen ja hedelmien terveysvaikutukset, mutta silti syömme yksipuolisesti.

Karjulan mukaan valitsemalla ostoskoriin useampia vaihtoehtoja suositustaso on mahdollista saavuttaa siis helpommin. Hän tarjoaa ratkaisuna sesonkikasviksia: “Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme. Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta on nyt onneksemme palaamassa takaisin Suomeen.”


Satokauden kasvikset ovat edullisia.

Karjulan mukaan sesonkikasviksia ei voi ylistää liikaa. Hänen mukaansa pinttynyt uskomus siitä että terveellinen ruoka on kallista, ei pidä paikkaansa ainakaan kasvisten osalla.

“Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat terveellisempiä, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, niin kasvikset ovat aina myös edullisempia”


Tuoreet sesonkiparsakaalit saattavat olla väriltään tyypillisiä tuontiparsakaaleja tummempia. Kyse ei kuitenkaan ole laatuvirheestä, vaan merkki suuremmasta antioksidanttipitoisuudesta.

Satokausikalenteri helpottaa valintoja

Sesonkiruokailun toteuttaminen alkaa selvittämällä kasvisten satokaudet. Karjulan mukaan kasvisten satokausia koskeva tieto on tähän asti ollut vain huippukokkien ja perehtyneiden ruoanlaittajien tiedossa.Tämä piilossa ja hajallaan oleva tieto vaivasi Karjulaa vuosien ajan. Koska helppoa ja kaikille sopivaa opasta ei löytynyt mistään, päätti hän kumppaneineen kehittää tuotteen, jonka avulla suomalaiset löytäisivät sesonkikasvikset kauppojen tarjonnan seasta.


Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain.

“Kehittämämme Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain. Yli 80 kasvikselle on mainittu myös kotimainen sesonki. Kalenterin avulla kuka tahansa osaa valita ympäri vuoden ruokapöytäänsä ne kaikkein maukkaimmat ja parhaimmat kasvikset”, Samuli Karjula kertoo.

Kalenterin saama suosio on yllättänyt kehittäjät, sillä kalenteria käyttävät tänä päivänä jo tuhannet suomalaiset. “Saamamme palautteen perusteella olemme todella onnistuneet lisäämään kasvisten määrää suomalaisissa ruokapöydissä. Sesonkikasvisten kysyntä on alkanut tänä vuonna näkyä ruokakauppojen tarjonnassa ja olemme pystyneet auttamaan kauppoja myös tarjonnan suunnittelussa.” Tästä esimerkkinä Karjula mainitsee mm. viime kuukausina näkyneen kampanjan, jolla pyritään palauttamaan edullisemmat kakkosluokan kasvikset suomalaisiin ruokakauppoihin.


Sesongin aikana voi tavallisistakin ruokakaupoista löytää meille tuttujen hedelmien eri lajikkeita.

Satokausikalenteri on kolmen sesonkikasviksiin perehtyneen suomalaisen nuoren kehittämä tuote. Samuli Karjulan lisäksi kalenteria ovat olleet kehittämässä hänen puolisonsa Laura ja veljensä Johannes. Tuote on omakustanne, eikä sen kehittämiseen tai markkinointiin ole käytetty ulkopuolista rahoitusta tai yritystukia.


Monet sesonkiherkut ovat ilmaisia ja parhaimmillaan satokauden kasvisten suosiminen on mukavaa yhdessä tekemistä.

Samuli Karjula email: samuli.karjula@satokausikalenteri.fi p.0440 265 164 Twitter ja Instagram: @kausikalenteri www.facebook.com/satokausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Satokausikalenteri syntyi kehittäjien omasta tarpeesta

Satokausikalenterin ovat kehittäneet kolme suomalaista nuorta aikuista: Samuli, Laura ja Johannes. Satokausikalenteri löytyy tällä hetkellä tuhansien suomalaisten kotoa seinäkalenterina tai taskuista mobiilisovelluksena, vaikka alunperin se oli tarkoitettu vain kehittäjien omaan käyttöön.

Ensimmäinen versio Satokausikalenterista sai alkunsa, kun Samuli totesi sesonkikasvisten suosimisen olevan turhan hankalaa. Ruokakauppojen tarjonta ei noudattanut kasvisten luonnollisia satokausia ja syötävien kasvisten sekä tuontimaiden suuren määrän takia satokausien opettelu ulkoa oli myös mahdotonta. Niimpä Samuli alkoi keräämään tietoa eri kasvisten satokausista omaan käyttöön. Pian ideasta kiinnostui ja sen kehitykseen osallistui myös Samulin vaimo Laura ja veli Johannes.

Totuttelimme kaikki kolme yhdessä käyttämään kalenteria. Huomasimme jo lyhyessä ajassa kotiemme ruokakulttuurin muuttuneen parempaan suuntaan. Miltei puolivahingossa perheidemme ruokavalio monipuolistui, ruoanlaitto muuttui mielenkiintoisemmaksi, opimme arvostamaan ruoantuottajia ja kokeilemaan joka kuukausi jotain uutta makua tai väriä. Joskus havahduimme lapsuuden mummulasta tuttuihin miellyttäviin makuihin, kun satuimme maistamaan kalenterin suosittelemana jo vieraaksi muuttuneita kasviksia, joita olimme viimeksi maistaneet kymmeniä vuosia sitten.

Satokausikalenteria oli niin mukava ja helppo käyttää, että kerroimme siitä lähipiirille ja tuttaville. He kannustivat meitä tekemään Satokausikalenterista kaikille muillekin suomalaisille sopivan tuotteen. Kiinnostuksen ja rohkaisujen kannustamana aloitimme kalenterin jatkokehittämisen. Oma kokemustieto ja ruoantuottajilta kerätty tieto varmennettiin vielä useasta eri kirjallisuuslähteestä. Syksyllä 2013 julkaisimme Satokausikalenterin kaikkien saataville. Olimme varsin yllättyneitä kuinka nopeasti ja miten paljon se sai huomiota! Täysin vierailta ihmisiltä saatu rakentava palaute lämmitti. Oli hauska lukea kommentteja esimerkiksi siitä, kuinka tietyt hedelmät olivatkin yhtäkkiä tosi hyvän makuisia tai niitä oli helpompi kuoria.

Arvostamme ihmisiä, jotka kykenevät kasvattamaan itse ruokansa, harrastamaan kasvimaan hoitoa, viljelemään kaupungissa ja parvekkeilla, hyödyntämään metsämarjat ja -sienet sekä perehtymään aiheeseen syvällisemmin. Nyky-yhteiskunnassa tämä ei valitettavasti ole aina helppoa tai edes mahdollista. Huolimatta vähäisistä voimavaroistamme tai kiireisestä aikataulustamme meidän jokaisen täytyy kuitenkin syödä. Valtaosa meistä haluaa syödä myös hyvin! Satokausikalenteri on mielestämme paras ratkaisu tähän ongelmaan. Me emme halua olla johtava asiantuntija maanviljelyksessä, ravitsemus- ja terveystieteissä tai ympäristöongelmissa. Tarkoituksemme on olla luotettava ja positiivinen neuvonantaja, joka tarjoaa mahdollisimman helposti käytäntöön siirrettävää tietoa jokaiselle.

Ei tarvitse olla erityisen valveutunut ruoanlaittaja tai ympäristöaktivisti hyötyäkseen Satokausikalenterista. Päinvastoin. Satokausikalenterin tuomat hyödyt näkyvät käyttäjiltä saadun palautteen perusteella parhaiten ja näkyvimmin sellaisten ihmisten ruokapöydässä ja elintavoissa, joille kasvisten käyttö ei ole ollut jokapäiväistä. Kokemuksemme mukaan vihannekset ja hedelmät siirtyvät todennäköisemmin kaupasta kotiin ja käyttöön, kun voi luottaa, että ne maistuvat hyvältä eivätkä maksa liikoja.

Yhteistyötarjouksista huolimatta olemme halunneet toteuttaa Satokausikalenterin täysin omakustanteena. Sen kehittämiseen tai markkinointiin ei ole käytettyä euroakaan yritystukia tai ulkopuolista rahoitusta. Satokausikalenteri onkin meille osittain elämäntapa ja enimmäkseen rakas harrastus.

Kiitoksia, että olet mukanamme kehittämässä maukkaampaa, kestävämpää ja monipuolisempaa ruokakulttuuria. Uskomme, että myös sinä hyödyt huomattavasti satokauden kasvisten suosimisesta!

Ystävällisin terveisin,
Laura & Samuli ja Johannes

Seuraamalla meitä sosiaalisessa mediassa saat lisää tietoa satokauden kasviksista.

facebook.com/satokausikalenteri

twitter.com/Kausikalenteri

instagr.in/u/kausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!