Porkkanapesto

Popsi, popsi porkkanaa on erinomainen elämänohje. Jo reilusta sadasta grammasta porkkanaa saa päivittäisen saantisuosituksen verran näkökyvylle ja luustolle tärkeää A-vitamiinia. Mutta kyllä tuo oranssi juures myös maistuu erinomaiselle! Jotta porkkanan syöminen olisi entistä helpompaa, niin tässä tule kesän oranssein ohje: porkkanapesto.

Porkkanapesto

Porkkanapesto on ideana suorastaan nerokas – vaikka itse sanommekin. Pestoa voi käyttää samalla tavalla kuin vihreää basilikasta tehtyä pestoakin eli pastan mausteeksi, leivän päällä tai grilliruoan maustajana. Mikäli porkkanapeston koostumuksen jättää astetta kuivemmaksi, niin pestoa voi käyttää hummuksen tapaan tahnana tai dippinä. Esimerkiksi salaattiin porkkanapesto tuo kaivattua värikkyyttä, mehevyyttä ja monipuolisuutta.

Porkkanapesto

Tiesitkö, että myös porkkanan naatit ovat syötäviä? Usein näkee ihmisten jättävät naatit ruokakaupan laariin – älä vain sorru samaan. Naatit ovat nekin sopivia peston raaka-aineeksi, tällöin lopputulos on kauniin vihreä. Tee samalla reseptillä vaikka kaksi pestoa samaan syssyyn! Oranssi porkkanapesto juureksista ja vihreä pesto porkkanan naateista.

Porkkanapesto

Porkkanapesto syntyy käden käänteessä. Kesällä uuden sadon porkkanat ovat makoisia ja ihania, eivät vaadi edes kypsentämistä. Lado blenderiin tai aja sileäksi sauvasekoittimella. Voit käyttää myös kypsiä porkkanoita, lisää tällöin hieman vähemmän nestettä porkkapeston joukkoon.

Alkuperäiseen peston reseptiin lisätään pinjansiemeniä, mutta ne voi korvata millä tahansa pähkinöillä. Kokeile eri versioita ja löydä oma suosikkisi!

Porkkanapesto

Porkkanapesto

  • 3 keskikokoista porkkanaa
  • 1/2 dl öljyä
  • 1/2 dl pähkinöitä maun mukaan
  • 1/2 tl suolaa
  • tarvittaessa vettä

Pese ja leikkaa porkkanoista kannat pois. Voit rapsutella porkkanat halutessasi puhtaaksi, uuden sadon porkkanat eivät tätä toimenpidettä vaadi. Leikkaa porkkanat paloiksi, lisää loput raaka-aineet ja aja sileäksi tahnaksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Mikäli koostumus on liian paksua, niin lisää vettä pienissä erissä, kunnes saat mieluisan koostumuksen.

Jos käytät raakoja porkkanoita, niin vettä tarvitaan hiukan soseuttamisen helpottamiseksi. Keitetyt porkkanat eivät välttämättä tarvitse ollenkaan vettä.

Vinkki! Mausta porkkanapesto haluamillasi mausteilla, niin saat makumaailmaan vaihtelevuutta. Esimerkiksi garam masala -maustesekoitus tuo reseptiin tuulahduksen Intiaa ja chili antaa kivan potkun.

Porkkanapesto

Tarjoile porkkanapesto esimerkiksi pastan kanssa tai levitä leivälle. Todella herkullinen alkuruoka tai välipala syntyy, kun levität porkkanapeston lautaselle, lisäät vielä hiukan öljyä kauniiksi kiilloksi ja dippailet pestoon pitaleipää.

Väri on kauniin oranssi, todella houkutteleva. Tänä päivänä ruokakaupoista saa myös muun värisiä porkkanoita kuin oransseja, kokeile rohkeasti esimerkiksi liloja tai keltaisia porkkanoita. Voit testata myös tehdä pestoa muistakin juureksista.

Porkkanapesto

Porkkanapesto säilyy puhtaassa, kannellisessa rasiassa jääkaapissa pari päivää. Peston tekeminen on kuitenkin niin helppoa, että suosittelemme tekemään tuoreen satsin aina tarvittaessa.

Oletko lukenut myös muut blogin reseptit? Katso esimerkiksi:

Seesamikurkut

Raparperislaw

Vesimeloni-raparperipirtelö

Seuraa Satokausikalenteria myös Facebookissa ja Instagramissa!

Porkkanapesto

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Syömme yllättävän vähän juureksia

4.12. vietetään ”Osta työtä Suomeen” -päivää. Kotimaisten juuresten suosio on ollut viime vuosina nousussa. Useat ravintolat sekä kotikokkailijat ovat innostuneet käyttämään niitä entistä monipuolisemmin. Vaikka tiedämme, että kotimaiset juurekset ovat edullisia, maukkaita, monikäyttöisiä, ravinteikkaita, ekologisia ja hyvin säilyviä, niin syömme niitä yllättävän vähän.


Punajuuri ja porkkana kuuluvat kotimaiseen ruokakulttuuriin. Punajuuren kulutus jää kuitenkin alle yhteen kiloon henkilöä kohden vuodessa.

KOTIMAISET JUUREKSET OVAT KAIKILLA MITTAREILLA HYVÄÄ RAVINTOA

Juuresten etuja ovat niiden korkea kotimaisuusaste, edullisuus, säilyvyys, maku, ekologisuus, monikäyttöisyys sekä ravintoarvot. Suomessa voidaan viljellä avomaalla useita eri juureksia ja niiden eri lajikkeita. Kotimaassa tapahtuvan viljelyn ansiosta juureksia ei tarvitse rahdata meille toiselta puolelta maapalloa, eikä avomaan viljely vaadi ulkopuolista energiaa. Tämä tietenkin näkyy meille kuluttajille juuresten hinnoissa, eli voimme ostaa niitä edullisesti.

Juurekset säilyvät oikein varastoituna yli puoli vuotta! Pitkä varastointi vaikuttaa jonkin verran makuun sekä ravinteisiin, mutta juuresten avulla ruokavalion kotimaisten kasvisten osuuden voi pitää korkeana vuoden ympäri. Siksi ne ovat myös sesonkiruokaa suosivan henkilön ruokavalion perusta. Maaperässä kasvaneet juurekset ovat maukkaita ja ravinteikkaita. Vitamiinien lisäksi niistä löytyy runsaasti hiven- ja kivennäisaineita.


Juureksia kannattaa suosia monipuolisesti, jolloin kotimaisten kasvisten osuutta ruokavaliossa on helppo lisätä.

Suomalaisten ruokavaliossa on yleensä liian vähän folaatteja, mutta jo kaksisataa grammaa punajuurta riittää täyttämään päivittäisen tarpeen. Jo reilusta sadasta grammasta porkkanaa saamme saantisuosituksen verran A-vitamiinia, parisataa grammaa juuriselleriä kattaa päivittäisen K-vitaminin tarpeen ja parisataa grammaa lanttua tai naurista takaa päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Ravintoarvoiltaan juurekset pärjäävät monille vihanneksille tai salaateille.


Yksinkertainen tapa valmistaa herkullisia juureksia on niiden uunissa paahtaminen.

JUUREKSET OVAT MAINETTAAN MONIPUOLISEMPAA RUOKAA

Tavallisin tapa nauttia juureksia lienee maustaa ne yrteillä ja paahtaa uunissa. Tämän lisäksi ne sopivat keittoihin, muhennoksiin, muuseihin, patoihin, raasteisiin, soseisiin, tahnoihin, leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Hintaan, ekologisuuteen, makuun, säilyvyyteen ja monipuolisuuteen nähden käytämme juureksia yllättävän vähän ruokavaliossamme!


Syömme vuosittain perunaa yli 50 kiloa henkilöä kohden (52,3kg Ravintotase 2012). Peruna on monikäyttöinen raaka-aine, mutta sitä ei lasketa ravitsemussuositusten “kasviksia puoli kiloa päivässä” -suositukseen. Itse asiassa peruna ei ole edes juures, vaan koisokasvien heimoon kuuluva kasvis, jonka mukulaa käytetään ravintona.

SYÖMME JUUREKSIA HÄLYYTTÄVÄN VÄHÄN

Suomen syödyin juures on porkkana, jota syömme noin kymmenen kiloa vuodessa. Seuraavaksi syödyin juures on lanttu, jota käytämme reilun kilon vuodessa. Punajuuren kulutus jää alle kilon, naurista ja palsternakkaa syömme alle sata grammaa vuodessa! Retiisiä nautimme vuosittain noin 50 grammaa ja juurisellerin osuus on ainoastaan 30 grammaa vuodessa. Muita juureksia syömme alle 250 grammaa ja siihen lukeutuvat mm. mustajuuri, retikka, piparjuuri, maa-artisokka, keltajuurikas ja raitajuurikas. Määrät ovat todella vähäisiä, jos niitä vertaa suosittuihin tomaattin tai kurkkuun, joita molempia syömme yli kymmenen kiloa.

Vaikka tiedot on otettu vuoden 2008 kasvistaseesta ja kasvisten kulutus on ollut viime vuosina lievässä nousussa, niin tuskin muutos näkyy vielä merkittävästi juuresten kulutuksessa. Lähitulevaisuudessa myös kotimaiset juurekset pääsevät paremmin esille ruokakaupoissa ja tällä on varmasti vaikutusta kulutustottumuksiimme.


Syömme keskimäärin pari porkkanaa viikossa. Viime aikoina kauppoihin on ilmestynyt myös muita porkkanalajikkeita, jotka toivottavasti lisäävät kotimaisten juuresten suosiota entisestään.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2014/marraskuu/fi_FI/joulujuurekset/

http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1135971

http://www.kotijakeittio.fi/puutarha/nauti-juureksista

http://www.nicehouse.fi/martat/kasvisruokaa/kurssi/miten_saastaa/suomisyo.html

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!