Parasta juuri nyt: Piparjuuri

Suomessa kasvaa paljon kasviksia joiden käyttö on nykyään jäänyt harmittavan vähälle. Yksi niistä on piparjuuri, joka oli ennen pippurin, sinapin ja chilin yleistymistä yleinen maustekasvi. Sen viljelyä jopa tuettiin Suomessa 1700-luvulla. Näistä piparjuuren “kultakausista” meille on jäänyt muistoksi viljelykarkulaiset, joita löytyy Etelä- ja Keski-Suomesta runsaasti.


Elias Lönnrot kiteyttää piparjuuren ominaisuudet hyvin: “Juuri kaavittuna tuttu ruokaryyti tuoreen lihan ja kalan kanssa. Käytetään myös juomassa, viinissä tai maidossa liotettuna lääkkeeksi jäsenkolotusta, ruusua, vesitautia, keripukkia, rinnan-ahdistusta ja kivitautia vasten, joko yksinään taikka sekaisin katajanmarjasiirapin tai männynkerkkäkeitteen kanssa. Ulkonaisesti ienlihalla pidettynä lievittää se hammastautia. Saattaa myös monessa muussaki sisännäisessä kivussa, vatsan väänteissä jne. lievitystä, jos sitä iholle asetetaan.”

PIHASI VALTAAVA PIRULAINEN ONKIN HERKKU JA LÄÄKEROHTO

Piparjuuri on monivuotinen paksujuurinen ja suurilehtinen ristikukkaiskasvi. Yleensä siihen törmää katujen varsilla, joutomailla, kaatopaikoilla ja pihamailla rasittavassa rikkaruohon roolissa. Piparjuuren uskotaan alun perin olevan kotoisin Itä-Euroopasta, Venäjän eteläosista.

Piparjuurta käytettiin keskiajalla yleislääkkeenä melkein joka vaivaan ja sen maustekäyttö keksittiin 1500-luvulla Saksassa, jossa se on edelleen suosittu maustekasvi. Suomessa piparjuurta on kirjallisuuden mukaan alettu käyttämään 1600-luvulta alkaen aluksi lääkekasvina.

Piparjuurella on pitkä varsi, suuret lehdet ja hieno valkoinen kukinto. Kasvista varsinaiseen hyötykäyttöön soveltuu sen jopa useita senttimetrejä paksu ja kymmeniä senttimetrejä pitkä juuri. Myös lehdet voidaan hyödyntää ravintona.


Suomessa piparjuuria voi löytää viljelyjäänteenä vanhoista puutarhoista.

Piparjuuren istutuspaikka kannattaa harkita tarkkaan, koska kasvi leviää nopeasti. Esimerkiksi kaupasta ostetusta juuripistokkaasta piparjuuren voi istuttaa Suomessa heti alkukeväästä. Se on hyvä vierikasvi omenapuulle tai perunalle, koska se saattaa karkoittaa niiden tuholaisia.

Pääsadonkorjuu tehdään myöhään syksyllä, kun juuret ovat noin 20 senttimetriä pitkiä ja halkaisijaltaan vähintään 3 senttimetriä. Juuri on maasta nostettuna hajuton, mutta sitä raastettaessa siitä vapautuu pistävän hajuista sinappiöljyä, joka saattaa ärsyttää silmiä ja limakalvoja. Juuret säilytetään haihdunnalta suojattuna noin +2-+5 asteen välissä.

KERIPUKIN TORJUNNASTA KIHDIN HOITOON

Piparjuuri sisältää hivenaineita, kuten kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja fosforia. Tuoreessa piparjuuressa on C-vitamiinia noin 170mg/100g, mikä tarkoittaa yli kolminkertaista määrää appelsiiniin verrattuna. Ennen vanhaan sitä syötiin ja viljeltiin pitkillä laivamatkoilla keripukin välttämiseksi. Juuren eteerinen öljy sisältää sinappiöljyä ja asparagiinia, glutamiinia, pektiiniä, sakkaroosia ja fruktoosia.

Piparjuuren sisältämillä yhdisteillä katsotaan olevan antibioottisia, antibakteerisia ja antiviraalisia ominaisuuksia. Piparjuurta on käytetty erilaisten vilustumisoireiden ja tulehdusten hoitoon. Iholle levitettynä piparjuuriseos vilkastuttaa verenkiertoa ja poistaa nestettä. Siksi sitä käytetäänkin myös kihdin ja reuman sekä ruoansulatushäiriöiden hoitoon. Tehokkaan vaikutuksen takia piparjuurta ei suositella syötäväksi tai lääkkeeksi alle 4-vuotiaille eikä raskaana olevilla ja imettäville henkilöille.

Vaikka kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, niin mikään kasvis ei yksinään voi ehkäistä terveysongelmia. Elintapojen ja ruokavalion tulee kokonaisuudessaan olla sellaisia, että ne suojaavat elimistöä riskitekijöiltä

MAKU PILATAAN KUUMENTAMALLA

Piparjuuri ei ole pelkkä rohtokasvi, vaan se soveltuu hyvin myös ruoanlaittoon. Piparjuuri sopii loistavasti mausteeksi kastikkeisiin, tuorejuustoihin, laatikoihin, muhennoksiin, salaatteihin ja raasteisiin. Se on kohtuullisen tulisen makuinen ja siksi sillä voidaan korvata chilit ja pippurit.

Perinteisesti piparjuurta tarjoillaan paahtopaistin sekä graavatun tai kylmäsavustetun kalan lisäkkeenä raasteena tai tahnana. Nykyaikana wasapin yleistymisen jälkeen inspiraatiota voi hakea Japanilaisesta keittiöstä. Wasapi on piparjuuren lähisukulainen, mutta huomattavasti kalliimpi vaihtoehto kotikokkailuihin.


Piparjuuren käyttö voi alussa vaatia hieman totuttelua, mutta sillä on paikkansa Suomalaisessa ruokakulttuurissa.

Piparjuurella voi myös maustaa etikkasäilykkeiden liemen tai maustevoin. Etikkasäilykkeissä sen tiedetään estävän homeen syntymistä. Helppo ja nopea tapa käyttää piparjuurta liha- ja kalaruokien lisukkeena on sekoittaa juuresta valmistettua raastetta majoneesiin ja kermaviiliin.

Raastettu piparjuuri on käytettävä pian ja kuumentamatta. Ilman ja lämmön vaikutuksesta menettää nopeasti potkunsa ja muuttuu epämiellyttävän kitkerän makuiseksi.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.frantsila.com/portfolio/piparjuuri/
http://kuuyrttitarhassa.blogspot.fi/2011/09/puutarhan-rohtokasvit-ja-ruokaryydit.html
Piparjuuresta on moneksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Piparjuuri
https://sites.google.com/site/maatiaiskasvit/riikka-s-2012
http://www.yrttitarha.fi/kanta/piparjuuri/
http://www.selkaklinikka.com/terveys.html
http://www.tts.fi/Eliaksenyrttitarha/kasvit/piparjuuri.htm

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!