Kermainen madekeitto karamellisoidulla sipulilla

Kaupallinen yhteistyö: Valio Luomu

madekeitto

Satokausikalenteri ♥ Valio Luomu

Tästä alkaa Satokausikalenterin ja Valio Luomun postaussarja, jonka yhteydessä paneudutaan myös syvällisemmin luomutuotantoon ja jaetaan inspiroivia, Satokauden mukaisia reseptejä. Luomu tarkoittaa luonnonmukaista tuotantotapaa ja luomumaitotuotteet valmistetaan luomulehmien maidosta. Luomulehmät saavat elää mahdollisimman lajinmukaista elämää mahdollisimman vapaassa elintilassa ja syövät pääosin omalla tilalla kasvatettua luomurehua.

karamellisoitu sipuli

Kala ja kasvikset ne yhteen sopii

Tiesitkö, että kaloillakin on sesongit? Nyt talvikuukausina kannattaa herkutella mateella (kuten myös hauella, muikuilla ja silakoilla). Omaperäisen näköistä madetta pyydetään yleensä joulukuulta maaliskuuhun ja se viihtyy kylmissä vesissä ollen yleinen koko Suomessa. Yksi parhaista madeherkuista on kermainen keitto ja resepti paljon juureksia sisältävään madekeittoon löytyykin postauksen lopusta.

madekeitto

Paras madekeitto syntyy kuohukermalla

Madekeitto on talviruokien klassikko. Tällä kertaa se saa hauskaa twistiä makeasta karamellisoidusta sipulista. Keittoon pilkotaan runsaasti juureksia (kokeile rohkeasti myös palsternakkaa ja juuriselleriä!) ja se viimeistellään Valio Luomu kuohukermalla ja runsaalla määrällä tuoretta tilliä. Keiton kaveriksi passaa viipale juurileipää luomuvoilla ja -juustolla päällystettynä.

Valio Luomu kuohukerma on lisäaineeton ja vähälaktoosinen tuote, joka sopii madekeiton lisäksi mainiosti muuhunkin ruoanlaittoon ja vaahdotettuna jälkiruokiin sekä leivonnaisiin. Luomukermasta valmistetaan myös Valio Luomu voi, perinteisesti kirnuamalla. Luomu voi on lisäaineetonta ja sisältää kerman lisäksi vain suolaa. Aromikkaan makuinen Valio Luomu voi sopii mainiosti kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan.

Mateen käsittely

Mateen käsittely eroaa esimerkiksi lohen fileoinnista huomattavasti. Helpointa on pyytää kalatiskin työntekijää nylkemään made ja irrottamaan siitä sisälmykset. Maksan ja mahdolliset mätipussit voi pyytää mukaan ja maksan voi esimerkiksi paloitella ja lisätä keiton joukkoon loppuvaiheessa, jos pitää sen mausta. Raakana nautittava mäti tulee pakastaa vuorokauden ajan ennen tarjoilua.

Helpoin tapa irrottaa ruodot on keittää kala ensin kypsäksi ja sitten varovasti irrotella liha ruodoista. Mateen liha on vaaleaa ja vähärasvaista. Se sopii keittojen lisäksi hyvin muhennoksiin sekä pannulla tai uunissa paistettavaksi.

madekeitto

MADEKEITTO & KARAMELLISOITU SIPULI

Neljälle

 

  • 1 made (n. 1,5 kg) nyljettynä & sisälmykset + kidukset poistettuna

 

Kalaliemi:

  • 1 l vettä
  • 1 tl suolaa
  • 2 laakerinlehteä
  • 10 maustepippuria

 

Keitto:

  • 1 kg juureksia (perunaa, porkkanaa, palsternakkaa & juuriselleriä)
  • ½ sitruunan mehu
  • suolaa & mustapippuria
  • 3 rkl Valio Luomu voita
  • 2 dl Valio Luomu kuohukermaa
  • tuoretta tilliä

 

Karamellisoitu sipuli:

  • 2 isoa sipulia
  • 3 rkl Valio Luomu voita
  • 3 rkl sokeria
  • 1 rkl vettä
  • ½ tl suolaa

 

Pyydä kalakauppiastasi käsittelemään made tai nylje se itse ja poista sisälmykset ja kidukset. Leikkaa made noin viiteen palaan. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laita mateen palat veteen. Kuori pinnalle nouseva vaahto. Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää kattilaan laakerinlehdet ja maustepippurit. Keitä hienoisesti poreillen noin 15 minuuttia. Nouki mateen palat kattilasta ja irrota niistä lihat hieman jäähtyneinä. Siivilöi liemi talteen.

Karamellisoitua sipulia varten kuori sipulit ja leikkaa ne renkaiksi. Sulata voi pienessä kattilassa ja kuullota sipulirenkaita miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia. Lisää kattilaan sokeri, vesi ja suola ja hauduta vielä 10-15 minuuttia.

Kuori ja pilko juurekset. Sulata voi kattilassa ja kuullota juureksia miedolla lämmöllä noin kymmenen minuuttia. Mausta sitruunan mehulla, suolalla ja mustapippurilla. Kaada kalaliemi juuresten päälle ja keitä noin 15 minuuttia, kunnes juurekset ovat napakan kypsiä. Lisää keiton joukkoon mateen lihat ja kerma. Kuumenna, mutta älä enää keitä. Tarkista maku ja lisää joukkoon runsaasti tuoretta hienonnettua tilliä. Tarjoile karamellisoidun sipulin kanssa.

madekeitto

Lue lisää Valio Luomusta ja katso ihanat reseptivinkit osoitteesta valio.fi/luomu/. Muista myös seurata Valiota Instagramissa @valiofi.

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.

Juuresviikko: Palsternakka

Joulu juurekset -teemaviikon hengessä olemme jo esitelleet yleisimmät joulupöytään kuuluvat juurekset. Tällä kertaa tutustumme palsternakkaan, joka on ikivanha viljelykasvi, Meille se on levinnyt alunperin lääkekasvina. 1800-luvulla sitä on käytetty muun muassa naisten hysterian hoitoon. Kotimaiset Kasvikset RY:n arvion mukaan me syömme sitä alle yhden palsternakan vuodessa henkilöä kohden. Tämä monikäyttöinen makujuures on meille tuttu aromikkaana liemijuureksena, mutta sen käyttö on onneksi leviämässä muihinkin ruokalajeihin.

PALSTERNAKKAA VOIT LÖYTÄÄ TEIDEN VARSILTA

Palsternakka (Pastinaca sativa) on sarjakukkaiskasvi, jonka ensimmäisenä vuonna kasvattamaa juurta käytetään juureksena. Sitä on käytetty Euraasiassa monipuolisena hyötykasvina jo kauan ja se on pikkuhiljaa tullut osaksi Eurooppalaista ruokakulttuuria. Rooman valtakunnan aikana villipalsternakkaa kasvatettiin Italiassa, josta sen paksujuurisimmat yksilöt valikoituivat viljelykasveiksi.

Ensimmäiset merkinnät palsternakan viljelystä Suomessa ovat 1700-luvulta. Vielä 1800-luvulla palsternakka oli yleinen ravintojuures, ennen kuin porkkana ja peruna syrjäyttivät sen ruokapöydistämme. Laajan viljelyshistoriansa ansiosta palsternakkaa kasvaa viljelykarkulaisena eri puolilla Eurooppaa, myös kotimaassamme. Helpoiten sitä löytää Etelä-Suomesta teiden varsilta. Yhdysvalloissa tätä viljelykarkulaista pidetään haitallisena tulokaslajina.

Vuosisatojen paitsiossa olon johdosta nykylajikkeisto on suppea verrattuna moneen muuhun viljelykasviin. Eniten sitä on jalostettu Iso-Britanniassa ja meidän oloihimme sopivimmat lajikkeet ovat “White Gem” ja “Tribut”.

PORKKANAN SUKULAINEN, JOKA PÄRJÄÄ SUOMESSA

Palsterakka on porkkanan lähisukulainen, vaaleampi ja voimakkaamman makuinen. Sen viljely sopii erinomaisesti Suomen oloihin. Palsternakan maku on parhaimmillaan syksyllä ensimmäisten yöpakkasten jälkeen. Mukula sisältää paljon raffinoosia, joka antaa sille makean, mutta mausteisen maun. Juuret kasvavat suuremmiksi hiekkaisessa ja savisessa maassa. Sopimattomassa maaperässä kasvaneen palsternakan juuret jäävät haaraisiksi ja lyhyiksi.

Siemenet voidaan kylvää jo varhaiskevällä ja sadonkorjuu voidaan aloittaa vasta myöhään syksyllä, jopa ensimmäisten pakkasten jälkeen. Pakkasen puraisu ainoastaan parantaa makua, koska juuren hiilihydraatit pilkkoutuvat sokereiksi. Mainioista olosuhteista huolimatta palsternakan osuus avomaan vihannesten kokonaissadosta on vain n. 0,5%.

AROMIKAS JA TERVEELLINEN KUIDUN LÄHDE

Palsternakka on myös ravintosisällöltään arvokasta syötävää. Sen sisältämät eteeriset öljyt ja korkea sokeripitoisuus antavat sille aromikkaan maun.

Se sisältää juuresten tapaan runsaasti hiven- ja kivennäisaineita kuten kaliumia. Kaliumilla on tärkeä tehtävä mm. lihasten toiminnassa ja verenpaineen säätelyssä.


Palsternakka sisältää runsaasti kaliumia

Vaaleasta väristään huolimatta siitä löytyy flavonoideja, joiden on todettu ehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja. Se sisältää melkein kaksinverroin kuituja porkkanaan verrattuna, joten palsternakka toimii hyvänä kuidun lähteenä.

PERINTEINEN LIEMIJUURES, JOKA KELPAA MIHIN VAIN

Tyypillisesti palsternakkaa on käytetty liemijuureksena purjon, sellerin ja persiljan rinnalla. Onneksi sitä on alettu käyttämään myös padoissa, keitoissa, gratiineissa ja kasvispihveissä. Sitä voidaan käyttää myös perunan tapaan soseena tai vaikkapa leivonnaisissa. Se on maukasta myös tuoreeltaan raastettuna salaatissa. Palsternakka on myös erinomainen uunijuures tai pannulla paistettuna liharuokien lämpimänä lisäkkeenä.

Uskomme, että pystyisimme lisäämään palsternakan käyttöä keittiöissämme! Palsternakka on hieno juures, jonka viljely sopii kotimaamme oloihin. Oikein varastoituna se säilyy erinomaisesti. Lisäämällä kulutusta, löydämme tulevaisuudessa tätä herkkujuuresta paremmin myös kotimaisena.

P.S. Palsternakka saattaa aiheuttaa joillekin allergisia reaktioita ja valitettavasti kypsentäminen tai pakastaminen eivät vähennä sen allergisoivaa ominaisuutta.

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.