Sesonkikasviskakku

Tässä ”voileipäkakussa” ei ole lainkaan viljaa tai maitoa. Sesongin kasviksia kakusta löytyy sen sijaan vaikka kuinka. Täytteen joukkoon voi halutessaan lisätä tonnikalaa ja/tai katkarapuja, jolloin kakusta saa vieläkin täyttävämmän.

sesonkikasviskakku

∅ 20 cm kakku

Valmistusaika: 1 h

Kypsennysaika: 40 min

 

Kakku on parhaimmillaan kun se on saanut asettua yön yli.

 

Ainekset

Pohja x 3
  • 3 munaa
  • 1,5 dl mantelijauhoa
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 1 dl kookosmaitoa
  • ripaus suolaa
  • 1 iso väljä kourallinen pieniä nokkosia
Parsatäyte
  • 12 vartta vihreää parsaa keitettynä ja silputtuna 0,5 cm paloiksi
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • pieni valkosipuli
  • 2 rkl ruohosipulisilppua
  • reilu 0,5 dl majoneesia
  • suolaa ja mustapippuria
kesäkurpitsatäyte
  • 150 g kesäkurpitsaa
  • 1/4 punasipuli
  • 1 rkl pieniä kapriksia
  • 1 iso tai 2 pientä varsisellerinvartta
  • 2 rkl hienonnettua tilliä
  • reilu 0,5 dl majoneesia
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • suolaa ja mustapippuria
Koristeluun
  • 300 g kesäkurpitsaa
  • n. 12 vihreää parsanvartta
  • n. 1 dl majoneesia
  • 1 rkl sitruunanmehua
  • suolaa ja pippuria
  • tilliä ja ruohosipulia

Valmistus

  1. Laita uuni lämpiämään 225°C.
  2. Sekoita pienessä kulhossa pohjan ainekset keskenään. Silppua hyvin huudellut nokkosentaimet joukkoon lopuksi. Sekoita taikinaa hetki rivakasti, jotta siitä tulee hieman ilmavampi. Kaada leivinpaperoituun ∅ 20 cm vuokaan (tai korkearunaiselle leivinpaperoidulle lautaselle, kuten Teema).  Paista n. 10 min tai kunnes pinta on kauniin ruskea. Tee kolme pohjaa. Anna jäähtyä kunnolla.
  3. Sekoita täytteet silppuamalla ainekset pieniksi ja sekoittamalla keskenään. Lisää majoneesi viimeiseksi ja laita sitä vain sen verran että saat aikaan tahnamaisen massan. Levitä pohjien väliin ja paina kakku tiiviiksi.
  4. Sekoita kuorrute ja levitä ohuelti päällimmäisen pohjan päälle ja reunoille.
  5. Koristele kakku esim. näin: leikkaa kesäkurpitsa mahdollisimman ohuiksi siivuiksi ja leikkaa siivut kolmeen osaan (keskipisteestä klo kahteentoista, neljään ja kahdeksaan). Lado siivut kakun päälle aloittaen reunoilta.
  6. Leikkaa parsat pitkittäin halki. Kuumenna suolalla maustettu vesi kiehuvaksi paistinpannulla ja lisää parsat siihen. Keitä n. 2 min ja nostele varret leikkuulaudalle jäähtymään. Pirskota päälle vähän sitruunan mehua. Leikkaa parsat hieman kakkua korkeammaksi ja liimaa kuorrutteella kakun sivuille. Voit säästää nuput kakun keskelle. Jos kesäkurpitsaa jäi yli, voit leikata myös sen kuorista kakun reunoihin tummempia raitoja. Ripottele pinnalle hieman tilliä.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Folaattia ruokavalioosi

Parsakaali, nokkonen, pinaatti, ruusukaali ja kukkakaali – mikä näitä kasviksia yhdistää? Vastaus on folaatti, joka on yksi vesiliukoisista B-vitamiineista. Keskimääräinen suomalainen ruokavalio sisältää suhteellisen vähän folaattia, joten tähänkin ongelmaan ratkaisu löytyy monipuolisemmasta kasvisten käytöstä.


Kuvioon on poimittu muutamien kasvisten folaattipitoisuuksia (Fineli 2015).

Foolihappo on folaatin synteenttinen muoto

Folaatin synonyyminä käytetään usein foolihappoa, mutta tätä ei esiinny luonnossa. Foolihappo on folaatin synteettinen muoto. Foolihappoa saadaan enimmäkseen lisäravinteista, kun taas kasvikset, täysjyväviljat sekä tietyt pähkinät sisältävät folaattia. Joissakin maissa foolihappoa on lisätty jopa elintarvikkeisiin, kuten viljavalmisteisiin. Molemmat muodot ovat kuitenkin samankaltaisesti aktiivisia elimistössä, joten puuttellista ruokavaliota voidaan yrittää paikata lisäravinteilla.

Miksi folaatin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota?

Folaatti on erittäin tärkeässä roolissa DNA:n synteesissä ja entsyymireaktioissa. Ravinnosta saadusta folaatista imeytyy vain noin 50 prosenttia, joten käytännössä liiallinen folaatin saanti ravinnosta on mahdotonta. Kaiken lisäksi folaattia tuhoutuu herkästi ruoanvalmistuksessa ja pahimmassa tapauksessa sen määrä voi tippua jopa 30 prosentilla. Eritoten kuumentaminen tuhoaa herkästi folaatin.

Mahdollisuuksien mukaan riittävän folaatin saannin kannalta kasvikset kannattaa syödä aina mahdollisimman tuoreena ja käsittelemättömänä. Tutkimuksissa on saatu viitteitä folaatin osuudesta suojatekijänä sydän- ja verisuonisairauksissa, mutta vahvinta tutkimusnäyttöä on saatu sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön ehkäisyssä raskauden aikana.


Kotimaisista juureksista punajuuri sekä palsternakka ovat hyviä folaatin lähteitä.

Liiallinen määrä lisäravinteena nautittua foolihappoa voi johtaa vaikeuksiin

Liian suuren foolihapon saannin on epäilty lisäävän paksusuolensyövän riskiä. Tämä kohonnut riski kuitenkin liittyy usein purkista otettavaan foolihappolisään, joka imeytyy elimistöön lähes 100 prosenttisesti. Tämä ei ole kotimaassamme ongelma, vaan suurempi murhe on folaatin riittävä saanti ravinnosta. Jos hankit elimistösi tarvitseman folaatin ruoasta, niin yliannostuksen vaara on käytännössä olematon.

Saantisuosituksiin on vielä matkaa

Folaatin saantisuositus on 300 µg/vrk ja hedelmällisessä iässä, raskaana olevalle ja imettävälle naiselle se on 400 µg/vrk. Vaikka kasvisten käyttö suomalasisten ruokavaliossa on viime vuosina hieman lisääntynyt, emme silti pääse saantisuositusten mukaiselle tasolle.

Erityisesti naiset jäävät reippaasti suosituksen alle; Finravinto 2012-tutkimuksen mukaan naiset saavat ruoasta folaattia vain 234 µg/vrk. Liian vähäisen saannin lisäksi folaatin imeytymistä voi heikentää myös muun muassa keliakia, sinkin tai B12-vitamiinin puutos.

Folaatin yleisin puutosoire on megaloblastinen anemia, jossa punasolujen määrä vähenee. Samalla voi esiintyä myös muun muassa ihomuutoksia, suolisto-oireita tai ruokahaluttomuutta. Folaatin tarve kasvaa, kun elimistössä DNA-synteesi on normaalia aktiivisempaa eli esimerkiksi raskauden aikana.

Monipuolisemmalla ruokavaliolla parannat myös folaatin saantia

Kehomme ei pysty tuottamaan folaattia elimistössä, joten vaihtoehdoksi jää monipuolisempi syöminen. Folaattimäärä kannattaa koostaa monipuolisen ruokavalion avulla. Lehtisalaatit, persilja ja muut yrtit sisältävät runsaasti folaattia, mutta niiden grammamääräiset annokset jäävät vuorokausitasolla tarkasteltuna usein vähäiseksi. Siksi ruokavalioon kannattaa lisätä myös määrällisesti kerralla enemmän syötäviä kasviksia, kuten punajuuri ja eri kaalilajikkeet. Lehtisalaatin lisäksi kannattaa nauttia pinaattia, nokkosta, latva-artisokkaa ja herneitä.


Sata grammaa parsaa sisältää yli 170µg folaattia. Olisimmeko me suomalaiset valmiita kotimaiselle parsalle jo tänä keväänä?

Artikkelin kirjoittaja Maria Mäkitalo on kolmannen vuoden ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Maatalon tyttärenä hän on saanut lähituntumaan maanviljelyksestä aina puimurilla ajosta avomaankurkkupenkin tekoon, sekä jokavuotiseen mustikan poimintaan. Marian vapaa-aika kuluu ainejärjestö Retikan hallituksen puheenjohtajana ja juoksuharrastuksen parissa.

Lähteet ja lisälukemista:

Fineli®. Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. www.fineli.fi (luettu 30.3.2015)

Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M-L, Virtanen S. Finravinto 2012 -tutkimus The National FINDIET 2012 Survey. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy 2013.

McKillop D, Pentieva K, Daly D, McPartlin J, Hughes J, Strain J, Scott J, McNulty H. The effect of different cooking methods on folate retention in various foods that are amongst the major contributors to folate intake in the UK diet. British Journal of Nutrition. 2002:88;681-688.

Ohrvik V ja Witthoft C. Human Folate Bioavailability. Nutrients. 2011;3:475-490.

Park J, Nicolas G, Freisling H, Biessy C, Scalbert A, Romieu I, Chaje`s V, Chuang S-C, Ericson U, Wallström P, Ros M, Peeters P, Mattiello A, Palli D, Huerta J, Amiano P, Halkjær J, Dahm C, Trichopoulou A, Orfanos P, Teucher B, Feller S, Skeie G, Engeset D, Boutron-Ruault M-C, Clavel-Chapelon F, Crowe F, Khaw K-T, Vineis P, Slimani N. Comparison of standardised dietary folate intake across ten countries participating in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. British Journal of Nutrition. 2012;108:552-569

Voutilainen F. Vitamiinit ja kivennäisaineet sekä muut ravinnon yhdisteet. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012 s. 126-129.

 

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!