10 hyvää syytä suosia sesonkikasviksia

Tiedätkö, miten teet helposti ruokavaliostasi edullisemman, ekologisemman, maukkaamman, monipuolisemman ja olet samalla mukana parantamassa kotimaista ruokakulttuuria? Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: satokauden kasvikset. Listasimme sinulle kymmenen hyvää syytä suosia sesonkia:

KYMMENEN SYYTÄ MIKSI SINUN KANNATTAA SUOSIA SESONKIKASVIKSIA

Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään marjojen, kasvisten, hedelmien, täysjyväviljojen ja kalan käyttöä. Ekologiset seikat eivät ole vaikuttaneet itse suosituksiin, mutta nämä näkökulmat on hyvä ottaa huomioon omissa valinnoissaan.

1. EDULLISUUS

Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta usein halvempia, kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset. Runsas tarjonta näkyy vihanneksia ja hedelmiä myyvien kauppojen hinnastoissa, eli lopulta säästönä sesonkikasviksia syövän lompakossa.

2. EKOLOGISUUS

Satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään lähtökohtaisesti vähemmän ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Kun suosimme lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia, niin niiden kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästötkin pienenevät. Tarvitsemme jonkin verran ulkomailta tuotuja kasviksia monipuolisen ruokavalion ja kulutustottumuksiemme toteuttamiseksi, koska kotimaamme kasvukausi on lyhyt. Kaikkia kasviksia ei ole järkevää viljellä Suomessa. Ulkomailta tuotujen sesonkikasvisten runsas saatavuus mahdollistaa niiden kuljettamisen laivoilla, jolloin hiilijalanjälki on pienempi, kuin lentokoneella lennätettyjen, yksittäispakattujen kasvisten. Monet kotimaisen sesongin herkut, kuten marjat ja sienet kasvavat luonnossa, eikä niiden kasvattamiseen tarvita ollenkaan ulkopuolista energiaa. Myös pakastekasvisten kylmäketju tuottajalta tukkuun ja kaupasta kotiin vie huomattavasti enemmän energiaa, kuin tuoreen kasviksen nauttiminen.

3. MAKU

Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla ja pitkillä kuljetuksilla. Sesongin aikana on myös tarjolla saman kasviksen useampia lajeja, joiden välillä voi olla merkittäviäkin makueroja.

4. TUOREUS

Parhaimmassa tapauksessa saamme kasviksemme suoraan pellolta pöytään ilman varastointia, joka heikentää niiden maun lisäksi myös ravinteita. Usean kasviksen ravinteiden kehittyminen loppuu siihen hetkeen, kun kasvis poimitaan. Tällöin raakana toisella puolella maapalloa poimittu kasvis ei Suomeen saapuessaan sisällä ravinteita kuin pienen osan verrattuna lähellä kasvaneeseen ja tuoreena ruokapöytään poimittuun kasvikseen. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat tutkimuksen mukaan terveellisimpiä.

5. MONIPUOLISUUS

Syömistämme kotimaisista vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Pääsemme haastamaan itseämme tutustumalla uusiin kasviksiin ja opettelemaan niiden monipuolisempaa käyttöä keittiöissämme.

6. LISÄAINEIDEN VÄHENTÄMINEN

Raakana myynnissä olevia hedelmiä saatetaan vahata tai värjätä niiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Satokauden aikana kasvattaminen ei välttämättä vaadi niin paljon lannoitteita ja torjunta-aineita, joten suosimalla sesonkeja vähennät kehosi ja ympäristösi kuormitusta näiltäkin tarpeettomilta ja ehkä vaarallisiltakin aineilta.

7. TARJONNAN MONIPUOLISTUMINEN

Suosimalla sesonkeja muutamme kulutustottumuksiamme ja kauppiaat joutuvat reagoimaan muutoksiin. Tuottajat saavat myydä tuotteensa silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Lisääntyneen kysynnän seurauksena tuottajat uskaltavat laajentaa valikoimaansa. Kauppojen HeVi-osastojen tasapaksu tarjonta saa vaihtelua ja monipuolistuu.

8. HÄVIKIN VÄHENTÄMINEN

Kun opettelemme sesonkien mukaiseen kasvisten käyttöön kauppojen ei tarvitse ylläpitää valtavia varastoja jokaisesta kasviksesta ympäri vuoden. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

9. EPÄTERVEELLISYYDEN KOMPENSOIMINEN

Kasviksilla, kuitupitoisella viljalla sekä hedelmillä voidaan vähentää aterian tulehdusvasteita. Näin kasvikset auttavat minimoimaan epäterveellisten ruoka-aineiden vaikutuksia elimistössämme. Ruuan aiheuttamien yliherkkyyksien osasyyksi on esitetty jatkuva samojen ruoka-aineiden syöminen. Satokauden mukainen kasvisten syöminen monipuolistaa ruokavaliota tästäkin näkökulmasta katsottuna.

10. RUUAN ARVOSTAMINEN

Kun selvitämme mitä ja milloin kannattaa syödä, niin arvostuksemme ruokaa kohtaan lisääntyy. Opimme tunnistamaan makueroja ja vivahteita eri lajikkeiden välillä. Samalla arvostuksemme myös ruoantuotantoa ja tuottajia kohtaan lisääntyy!

 

Lähteet:
http://www.ekologia.fi/blogikirjoitus/-/asset_publisher/o78T/content/lisaa-kalaa-kasviksia-ja-taysviljaa
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009
http://www.trainer4you.fi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
http://www.mdd.fi/docs/Artikkelit_tekstit/ruoka_allergiat_ja_yliherkkyydet.html
Parasta kausiruokaa : terveellistä, puhdasta ja läheltä / teksti: Ewa Skiöldebrand ; suomentanut Sanna Manninen
Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville / Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja, Anna Talasniemi
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Ovatko kasvisten laatuvaatimukset kääntyneet meitä vastaan?

Viime viikolla vietetty hävikkiviikko on toivottavasti herättänyt meidät pohtimaan kulutustottumuksiamme. Heitämme vuosittain roskiin 22 miljoonaa kiloa vihanneksia ja juureksia. Sen lisäksi roskiin päätyy 12 miljoonaa kiloa hedelmiä ja marjoja. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia. Kotitalouksissa voimme pienillä arjen teoilla pienentää hävikkiä, mutta miten muuten voimme vaikuttaa siihen?

Kuinka moni meistä muistaa muutama kuukausi sitten sosiaalisessa mediassa levinneen videon, jossa ranskalainen kauppaketju tarjosi asiakkaille “rumia” kasviksia? Muistan pohtineeni olisiko tämä sama mahdollista täällä Suomessa. Valitettavasti rumat kasvikset eivät päädy ruokakauppaan, sillä tuottajat heittävät ne pois, koska ne eivät täytä kasviksille asetettuja laatuvaatimuksia. Kuinka moni meistä olisi valmis ostamaan II-luokan kasviksia?

YLEISTÄ LAATUVAATIMUKSISTA

Euroopan unionin alueella on vahvistettu kymmenelle eurooppalaisittain merkittävälle tuoreelle hedelmälle ja vihannekselle laatuvaatimukset. Laatuvaatimuksissa tuotteet lajitellaan ulkoisten ominaisuuksiensa (koko, muoto, väri) perusteella luokkiin. Laatuvaatimuksia tulee soveltaa kaupan kaikissa vaiheissa aina pakkaamisesta kuluttajalle saakka. Samoja sääntöjä noudatetaan kaikissa jäsenmaissa. Ne koskevat niin EU:n, kuin sen ulkopuolistenkin maiden vientiä ja tuontia. EU:n yhteisten laatuvaatimusten ulkopuolelle jää meille tärkeitä kasviksia, mutta niitä koskevat EU:n kaupanpitämisen yleisvaatimukset. Mikäli tuotteet myydään laatuluokiteltuna, tulee ne luokitella laatustandardien mukaisesti.

Äkkiseltään laatuluokitukset kuulostavat järkeenkäyviltä ja kuluttajan etua ajavilta korkean laadun takaavina standardeina. Asiaan perehtymätön voi helposti kuvitella että I-luokan standardit täyttävä kasvis on terveellisin ja maukkain. Näin ei valitettavasti aina ole.

Ruotsalainen ruokakirjailija Mats-Eric Nilsson kuvaa kirjassaan touhun järjettömyyttä. Hänen mukaansa kolmannen maailman vientiin viljelevät suurtilat harjoittavat rutiininomaista yliviljelyä, jotta heillä on riittävästi vaatimukset täyttäviä tuotteita selviytyäkseen ankarasti säädellyistä toimitussitoumuksistaan. Hän käyttää kirjassaan esimerkkinä erään vientiviljelijän tarinaa, jonka mukaan 15 tonnin ruusupapusadosta vain kahdeksan tonnia voidaan laittaa myyntiin, koska loput eivät ole riittävän suoria! Jäljelle jääneistä seitsemästä tonnista noin 30 prosenttia voidaan jatkojalostaa ja loput hävitetään.

(Kuvassa olevat tuoreet kotimaiset hedelmät eivät täytä I-luokan laatuvaatimuksia.)

VAIKUTUKSIA KOTIMAISEEN RUOKAKULTTUURIIN

Koko EU:n yhteiset standardit eivät valitettavasti suosi kotimaisia kasviksia. Esimerkiksi mansikassa tärkeintä on muoto ja koko. Tämä on ehkä eduksi Ranskassa tai Italiassa, jossa mansikkaa käytetään leivosten koristeena, mutta se ei palvele meidän käyttötarkoituksiamme. Vaikka tiedämme, että kotimainen mansikka maistuu maailman parhaalta, se hyvin harvoin yltää I-laatuluokkaan.

Raakoja ja mauttomia kasviksia voidaan myydä I-luokassa, kunhan koko, muoto ja väri ovat riittävät. Tomaatti on hyvä esimerkki siitä, miten laatuluokituksen mukainen jalostus on tehty maun kustannuksella. Suurin osa kaupoista myytävistä tomaateista on jalostettu kestämään kuljetusta ja pitkää säilytystä. Varastoinnin aikana ne pidetään kylmässä, joka heikentää makua entisestään. Pahimmassa tapauksessa ennen kauppaan lähettämistä ne saatetaan kaasuttaa etyleenillä, jotta ne alkaisivat punertaa ja muistuttaisivat edes hiukan oikeaa tomaattia. Vaikka tomaatti ei edes kasva ilman lisäenergiaa näillä leveyspiireillä, se on Suomen suosituin vihannes ja syömme sitä yli 11 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Onneksi kaupat ovat viime vuosina lisänneet valikoimiinsa erikoisempia lajikkeita ja varsinkin luonnollisen satokauden aikana niitä on hyvin saatavilla.

Olemme tottuneet suuriin, yhdenmukaisiin ja kiiltäviin kasviksiin. Suurin osa kaupassa myytävistä kasviksista on vahattuja ja osa on saatettu jopa värjätä ulkonäön parantamiseksi. Ihmiskunnan historian aikana olemme oppineet valikoimaan ruokamme myös näköaistin avulla. Nyt tätä kykyä ollaan ottamassa meiltä pois. Miten pystymme tunnistamaan kypsän ja ravinteikkaan kasviksen ruokakaupasta, ellei sen ulkonäköön pysty enää luottamaan? Jos vertaat luomuhyllyllä myytävää kasvista tehotuotettuun kasvikseen, niin se saattaa näyttää mielestäsi rupsahtaneelta, vaikka viimeaikaisten tutkimusten mukaan se voi olla ravinteikkaampi.

Lisäksi laatuluokitukset sorsivat pieniä alkuperäislajikkeita ja vaikeuttavat monipuolisempaa kasvisten suosimista. Päärynöitä on olemassa useita satoja eri lajikkeita, jotka poikkeavat niin väriltään, maultaan, kuin ulkomuodoltaankin toisistaan. Nykypäivän ruokakaupoissa törmäämme yleensä Conference-lajikkeeseen tai sitten niitä myydään tylsästi nimellä “päärynä, vihreä”. Harva muu lajike täyttää muodolliset I-luokan laatuvaatimukset, vaikka voivat olla maultaan ja ravinteiltaan ylivertaisia. Sama ongelma on omenan ja monen muun kasviksen kanssa. Kuinka moni kotimainen omena yltää I-luokkaan, puhumattakaan ekstraluokasta?

MITEN VOIMME VAIKUTTAA

Mitä me voimme kuluttajina asialle tehdä? Vuonna 2009 EU poisti “kurkkudirektiivin” ja käyrät kurkut pääsivät takaisin I-luokkaan. Samalla poistettiin koko- ja muotovaatimukset 25 muulta vihannekselta tai hedelmältä. Tämä on esimerkki siitä, että asiat ovat muutettavissa, vaikka epämuodostuneet kurkut eivät ole vielä läpi lyöneetkään. Me äänestämme lompakoillamme.

Kasvisten luonnollisten satokausien aikana tavallisistakin ruokakaupoista saattaa löytää tutun kasviksen eri lajikkeita useasta eri laatuluokasta. Niitä kannattaa kokeilla rohkeasti laatuluokituksesta välittämättä. Sesongin aikana kasvikset ovat parhaimmillaan ja lisääntyneen kysynnän myötä tuottajat uskaltavat kokeilla uusia maukkaampia ja monimuotoisempia lajikkeita ja lajeja. Lehtikaali on loistava osoitus siitä, miten kotimaiset tuottajat pystyvät nopeallakin aikavälillä lisäämään uusia kasviksia tarjontaansa.

Kun opettelemme sesonkien mukaiseen kasvisten käyttöön kauppojen ei tarvitse ylläpitää valtavia varastoja jokaisesta kasviksesta ympäri vuoden. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan, eikä heidän tarvitse viljellä ylijäämää. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Samalla tuemme ekologisempaa ruoantuotantoa, pienennämme hävikkiä ja monipuolistamme kotimaista ruokakulttuuria.

P.S. Haaste ruokakaupoille: Mikä kauppa Suomessa uskaltaa ensimmäisenä lisätä “epämuodostuneet kasvikset” valikoimaansa? 🙂

Ranskalaisen kauppaketjun videon hävikistä ja epämuodostuneista kasviksista löydät täältä

Lähteet ja lisälukemista:

Tuoreiden hedelmien ja vihannesten kaupan pitämistä koskevat vaatimukset: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elintarvikkeet/valmistus_ja_myynti/kasvikset/heviohje_netti_01012010.pdf

Yleistä kasvisten laatuvaatimuksista: http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Ammattilaisille/Kauppa/laatuvaatimukset

Laatuvaatimukset niille tuotteille, joille ei ole EU:n laatuvaatimuksia: http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048660

Tietoa hävikkiviikosta: http://www.kuluttajaliitto.fi/havikkiviikko

Ruokahävikki Suomessa: http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

Kasvisten vaatimustenmukaisuusvalvonta tuotaessa tuoreita kasviksia EU:n ulkopuolisista maista: http://www.tulli.fi/fi/suomen_tulli/julkaisut_ja_esitteet/kasikirjat/rajoituskasikirja/liitetiedostot/kasvisten_vaatimustenmuk.pdf

http://www.marmai.fi/uutiset/rumista+porkkanoista+tuli+myyntihitti++ruokakauppa+brandasi+kasvikset+uudelleen/a2258427

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=168009&contentlan=1&culture=fi-FI#.VBHxYWO8xEI

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!