Bataattipitsaset

Unohda perinteinen roiskeläppä ja hemmottele itseäsi jollain paremmalla. Nämä herkulliset bataatista valmistuvat pienet pitsaset ovat helppoja valmistaa ja oikeaa lohturuokaa.

n. 8 kpl

Valmistusaika: 15 min

Kypsennysaika: 40 min

Ainekset

  • n. 800 g bataatti
  • 1,5 l vettä
  • 2 tl suolaa
  • 3 rkl voita
  • 2 isoa valkosipulinkynttä
  • 3 tuoretta rosmariinin oksaa
  • suolaa & mustapippuria maustamiseen
  • n. 1 rkl oliiviöljyä
  • 3 rkl parmesanraastetta

Valmistus

  1. Pese bataatti huolellisesti juuresharjalla.
  2. Poista bataatin terävät päät ja leikkaa bataatista reilun sentin paksuisia kiekkoja.
  3. Siirrä kiekot suolalla maustettuun veteen ja keitä n. 20 min tai kunnes kiekot tuntuvat pehmeiltä haarukalla pistettäessä.
  4. Leivinpaperoi ja voitele pelti valmiiksi. Laita uuni lämpiämään täysille (250 C) ja grillivastuksille/ylälämmölle.
  5. Sulata voita lähes juoksevaksi, murskaa joukkoon valkosipulinkynnet, riivi kahdesta rosmariinin oksasta lehdet ja silppua joukkoon. Mausta suolalla (bataatti vaatii melko paljon) ja pippurilla. Sekoita hyvin. Siirrä syrjään odottamaan
  6. Kun bataatit ovat kypsiä, nostele ne reikäkauhan avulla pellille (valuta hyvin!).
  7. Muussaa bataattien sisäosa vahvan haarukan avulla. Bataatin kuori todennäköisesti repeää, yritä pitää kiekko kuitenkin mahdollisimman kasassa jottei se pala uunissa.
  8. Lusikoi jokaisen kiekon päälle reilusti valkosipulirosmariinivoita. Jatka voita oliiviöljyllä ja voitele bataattikiekkojen reunat öljyllä.
  9. Paista uunissa 20 min tai kunnes bataatit ovat kauniin ruskeita.
  10. Ota kiekot pois uunista ja ripottele päälle parmesanraaste ja loppu rosmariini. Paista vielä sen aikaa uunissa, että parmesanraaste sulaa.
  11. Anna jäähtyä hieman, mutta syö lämpimänä.

Halutessasi lihaisamman version voit ripotella pinnalle myös pekonin tai salamin palasia ennen uuniin laittoa.

Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Bataatti-avokado-browniet

Ihana brownie kätkee sisäänsä täyteläisyyttä tuovaa avokadoa sekä mehevyyttä antavaa bataattia.

12 palaa

Valmistusaika: 30 min Kypsennysaika: 45 min

Ainekset

Pohja
  • 300g bataattia
  • 1 iso avokado
  • 1,2 dl vaahterasiirappia
  • 0,5 tl vaniljajauhetta tai siemenet puolikkaasta vaniljatangosta
  • 4 munaa
  • 1 dl kookosjauhoa
  • 1 rkl mantelijauhetta
  • 1,2 dl kaakaojauhetta
  • Ripaus laadukasta suolaa
  • 1 tl ruokasoodaa
Kuorrute
  • 1 avokado
  • 0,5 dl vaahterasiirappia
  • 0,5 dl kaakaojauhetta
  • 1 reilu rkl kookosöljyä tai pehmeää suolatonta voita
  • 0,5 tl vaniljajauhetta tai siemenet puolikkaasta vaniljatangosta
Koristeluun
  • Pähkinöitä, esim. saksanpähkinöitä

Valmistus

  1. Kuori ja kuutioi bataatti. Keitä kypsäksi noin 20 min. Kaada  vesi pois ja soseuta esimerkiksi haarukalla. Anna jäähtyä kunnolla.
  2. Esilämmitä uuni 175°C.
  3. Sekoita avokado, bataatti, vaahterasiirappi ja vanilja keskenään esimerkiksi monitoimikoneessa.
  4. Lisää munat ja vatkaa tasaiseksi.
  5. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita sitten taikinan joukkoon. Sekoita tasaiseksi.
  6. Vuoraa vuoka (25 X 18 tai hieman isompi) leivinpaperilla. Kaada taikina vuokaan ja tasoita mahdollisimman hyvin.
  7. Paista uunissa noin 20 min tai kunnes taikina ei enää tartu pistettäessä tikkuun. Kun pohja on juuri ja juuri kypsä, se jää mehevämmäksi. Anna jäähtyä kunnolla.
  8. Valmista kuorrute ajamalla kaikki ainekset tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi. Levitä jäähtyneen pohjan päälle. Voit koristella vielä pieneksi rouhituilla pähkinöillä. Anna vetäytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.
Reseptin on tehnyt sesonkikasviksista tehdyistä herkuista innostunut Tiia Peltoranta.

Syömme yllättävän vähän juureksia

4.12. vietetään ”Osta työtä Suomeen” -päivää. Kotimaisten juuresten suosio on ollut viime vuosina nousussa. Useat ravintolat sekä kotikokkailijat ovat innostuneet käyttämään niitä entistä monipuolisemmin. Vaikka tiedämme, että kotimaiset juurekset ovat edullisia, maukkaita, monikäyttöisiä, ravinteikkaita, ekologisia ja hyvin säilyviä, niin syömme niitä yllättävän vähän.


Punajuuri ja porkkana kuuluvat kotimaiseen ruokakulttuuriin. Punajuuren kulutus jää kuitenkin alle yhteen kiloon henkilöä kohden vuodessa.

KOTIMAISET JUUREKSET OVAT KAIKILLA MITTAREILLA HYVÄÄ RAVINTOA

Juuresten etuja ovat niiden korkea kotimaisuusaste, edullisuus, säilyvyys, maku, ekologisuus, monikäyttöisyys sekä ravintoarvot. Suomessa voidaan viljellä avomaalla useita eri juureksia ja niiden eri lajikkeita. Kotimaassa tapahtuvan viljelyn ansiosta juureksia ei tarvitse rahdata meille toiselta puolelta maapalloa, eikä avomaan viljely vaadi ulkopuolista energiaa. Tämä tietenkin näkyy meille kuluttajille juuresten hinnoissa, eli voimme ostaa niitä edullisesti.

Juurekset säilyvät oikein varastoituna yli puoli vuotta! Pitkä varastointi vaikuttaa jonkin verran makuun sekä ravinteisiin, mutta juuresten avulla ruokavalion kotimaisten kasvisten osuuden voi pitää korkeana vuoden ympäri. Siksi ne ovat myös sesonkiruokaa suosivan henkilön ruokavalion perusta. Maaperässä kasvaneet juurekset ovat maukkaita ja ravinteikkaita. Vitamiinien lisäksi niistä löytyy runsaasti hiven- ja kivennäisaineita.


Juureksia kannattaa suosia monipuolisesti, jolloin kotimaisten kasvisten osuutta ruokavaliossa on helppo lisätä.

Suomalaisten ruokavaliossa on yleensä liian vähän folaatteja, mutta jo kaksisataa grammaa punajuurta riittää täyttämään päivittäisen tarpeen. Jo reilusta sadasta grammasta porkkanaa saamme saantisuosituksen verran A-vitamiinia, parisataa grammaa juuriselleriä kattaa päivittäisen K-vitaminin tarpeen ja parisataa grammaa lanttua tai naurista takaa päivittäisen C-vitamiinin tarpeen. Ravintoarvoiltaan juurekset pärjäävät monille vihanneksille tai salaateille.


Yksinkertainen tapa valmistaa herkullisia juureksia on niiden uunissa paahtaminen.

JUUREKSET OVAT MAINETTAAN MONIPUOLISEMPAA RUOKAA

Tavallisin tapa nauttia juureksia lienee maustaa ne yrteillä ja paahtaa uunissa. Tämän lisäksi ne sopivat keittoihin, muhennoksiin, muuseihin, patoihin, raasteisiin, soseisiin, tahnoihin, leivonnaisiin ja jälkiruokiin. Hintaan, ekologisuuteen, makuun, säilyvyyteen ja monipuolisuuteen nähden käytämme juureksia yllättävän vähän ruokavaliossamme!


Syömme vuosittain perunaa yli 50 kiloa henkilöä kohden (52,3kg Ravintotase 2012). Peruna on monikäyttöinen raaka-aine, mutta sitä ei lasketa ravitsemussuositusten “kasviksia puoli kiloa päivässä” -suositukseen. Itse asiassa peruna ei ole edes juures, vaan koisokasvien heimoon kuuluva kasvis, jonka mukulaa käytetään ravintona.

SYÖMME JUUREKSIA HÄLYYTTÄVÄN VÄHÄN

Suomen syödyin juures on porkkana, jota syömme noin kymmenen kiloa vuodessa. Seuraavaksi syödyin juures on lanttu, jota käytämme reilun kilon vuodessa. Punajuuren kulutus jää alle kilon, naurista ja palsternakkaa syömme alle sata grammaa vuodessa! Retiisiä nautimme vuosittain noin 50 grammaa ja juurisellerin osuus on ainoastaan 30 grammaa vuodessa. Muita juureksia syömme alle 250 grammaa ja siihen lukeutuvat mm. mustajuuri, retikka, piparjuuri, maa-artisokka, keltajuurikas ja raitajuurikas. Määrät ovat todella vähäisiä, jos niitä vertaa suosittuihin tomaattin tai kurkkuun, joita molempia syömme yli kymmenen kiloa.

Vaikka tiedot on otettu vuoden 2008 kasvistaseesta ja kasvisten kulutus on ollut viime vuosina lievässä nousussa, niin tuskin muutos näkyy vielä merkittävästi juuresten kulutuksessa. Lähitulevaisuudessa myös kotimaiset juurekset pääsevät paremmin esille ruokakaupoissa ja tällä on varmasti vaikutusta kulutustottumuksiimme.


Syömme keskimäärin pari porkkanaa viikossa. Viime aikoina kauppoihin on ilmestynyt myös muita porkkanalajikkeita, jotka toivottavasti lisäävät kotimaisten juuresten suosiota entisestään.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.mtk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotteet_2014/marraskuu/fi_FI/joulujuurekset/

http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1135971

http://www.kotijakeittio.fi/puutarha/nauti-juureksista

http://www.nicehouse.fi/martat/kasvisruokaa/kurssi/miten_saastaa/suomisyo.html

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!