Parasta juuri nyt: Mustikka

blueberries

Mustikan sesonki on jo osassa Suomea alkanut. Mielestämme kaikki syötäväksi kelpaavat kasvikset ovat hyviä ja niille löytyy eri käyttötarkoituksia. Karsastamme “superfood” -termin käyttöä ja kasvisten eriarvoistamista niiden sisältämien ravintoaineiden perusteella, mutta tämän runsaasti antioksidantteja, A-vitamiinia, magnesiumia, kuituja ja antosyaniineja sisältävän kotimaisen marjan kohdalla voitaneen puhua todellisesta “superruoasta”. Me suomalaiset saamme olla ylpeitä kotimaisten metsien tuottamista marjoista.


Suomalainen mustikka on yksi terveellisimmistä ja halutuimmista luonnon vientituotteista maailmalla. Mustikkaa saa poimia vapaasti Suomessa jokamiehenoikeuksilla ja itsepoimittuja marjoja voi myydä verottomasti. Näistä seikoista huolimatta keräämme vuotuisesta marjasadosta ainoastaan 3-10 prosenttia!

HYÖNTEISTEN PÖLYTTÄMÄ PUOLUKAN SUKULAINEN

Mustikka (vaccinium myrtillus L.) on monivuotinen noin 10 – 30 senttimetrinen puolukoiden sukuun kuuluva kanervakasvi. Varvun varret ovat vihreitä ja särmikkäitä ja sen lehdet ovat sahalaitaisia, soikeita ja suippoja. Mustikan vaaleanpunaiset kellomaiset kukat sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa ja mustikka kukkii touko-heinäkuussa. Mustikan marjat ovat pallomaisia ja tummansinisiä.

Mustista ja kiiltävistä mustikoista puuttuu vahapeite ja kansankielessä ne tunnetaan paremmin terva- tai voimustikoina, vaikka ovatkin samaa lajia. Pääsääntöisesti mustikka leviää suvuttomasti maarönsyjen avulla, koska sen sisältämät siemenet eivät selviä elinkelpoisina niitä levittävien lintujen ja muiden eläinten ruuansulatuselimistöstä.

Mustikan satokausi kestää heinäkuusta aina lokakuun lopulle saakka riippuen kasvupaikasta. Marjojen muodostumiseen vaikuttavat merkittävästi sääolosuhteet sekä pölyttäjien määrä. Suurimman osan pölyttämisestä hoitavat hyönteiset. Kontukimalaisen pölyttämillä alueilla mustikan sato voi olla yli kymmenkertainen verrattuna sellaisiin alueisiin, joissa kimalaisia ei ole!

PARHAAT MUSTIKAT TULEVAT POHJOISESTA

Mustikka on koko maassa yleinen metsäkasvi ja se lukeutuu parhaimpiin luonnonmarjoihimme. Mustikkaa ei juurikaan löydä kuivista tai paahteisista kasvupaikoista, mutta sitä kasvaa runsaasti tuoreissa kangasmetsissä. Pohjoisemmassa se viihtyy myös kuivemmissa kangasmetsissä tai jopa tunturikankailla. Emäksisestä kasvupaikasta mustikka ei pidä. Mustikka ei ole ainoastaan Suomessa kasvava marja, vaan sitä löytyy runsaasti Pohjois-Euroopan ja Aasian subarktiselta ja boreaaliselta vyöhykkeeltä. Mustikoita kasvaa myös Pohjois-Amerikassa.

Miksi sitten juuri Suomalainen mustikka on haluttu herkku meillä ja maailmalla? Syy löytyy marjan sisältämästä antosyaaneista, jotka ovat vahvoja antioksidantteja ja antavat marjalle sen ominaisen värin. Tutkimuksissa on havaittu, että mustikan sisältämän antosyaanin määrä kasvaa, mitä pohjoisemmaksi mennään. Mustikan terveellisyys paranee siis entisestään mitä pohjoisemmassa se on kasvanut.


Kaikki kotimaiset marjat ovat ekologista ja terveellistä ravintoa.

MERKITTÄVÄ MARJA MYÖS MUILLE KUIN IHMISILLE

Mustikka ei hyödytä ainoastaan ihmisiä. Mustikalla on merkittävä vaikutus eläinten, muiden kasvien ja eliölajien esiintymiseen. Vaikka se pudottaa talveksi lehtensä, niin ylivuotiset varvut ovat tärkeää ravintoa jäniksille, hirville, poroille sekä lumen alla talvehtiville pikkunisäkkäille.

Runsaslumiset talvet ovat merkittäviä mustikan kasvun kannalta, koska lumettomina pakkastalvina sen ilmaverso paleltuu herkästi. Vähälumisten talvien ohella toinen mustikan kasvua haittaava tekijä, tehometsätalous, on joillain alueilla vienyt mustikalta sen luonnollisia kasvuympäristöjä.

Mustikkaa on tutkittu paljon ja sen sydäntä ja verisuonia suojaavat vaikutukset on vahvistettu useissa tutkimuksissa. Siinä on erittäin paljon terveyttä edistäviä hyödyllisiä vitamiineja ja hivenaineita, joka tekee siitä “superruokaa”. Mustikka sisältää vatsan toimintaa helpottavaa kuitua ja sen sisältämä A-vitamiini parantaa hämäränäköä.

Mustikan marjoilla, lehdillä ja kukilla on rohdosvaikutuksia ja niitä on käytetty kansanparannuksessa satojen vuosien ajan. Kukista ja lehdistä voidaan vaikkapa keittää suun ja nielun tulehduksia parantavaa teetä tai sitä voidaan tarjota kuumepotilaalle olon helpottamiseksi. Kotimaisella mustikalla on maailmanlaajuista kysyntää lääkekasvina.

LÄHES SOKERITON HUONOSTI SELLAISENAAN SÄILYVÄ HERKKU

Mustikassa on vain vähän hedelmähappoja, mikä tekee siitä huonosti säilyvän. Mustikassa ei juuri ole sokereita joten sen “makeus” tuleekin happamuuden puutteesta. Jos sokeria tai säilöntäaineita halutaan välttää, niin paras tapa säilöä mustikat on kuivaaminen tai pakastaminen.


Mustikkarahka, -maito ja -pirtelö on taatusti maittava välipala.

Mustikoista voidaan valmistaa soseita, soppia, mehuja tai hilloa. Se sopii erinomaisesti rahkoihin, pirtelöihin, jälkiruokiin, leivoksiin, leivonnaisiin tai vaikkapa leipätaikinaan. Mustikan lehdistä voidaan valmistaa terveellistä teetä.

P.S. Ennen metsään ryntäämistä on hyvä kerrata jokamiehenoikeudet.

Lähteet ja lisälukemista:

taloussanomat.fi/harrastukset/2013/07/09/yli-tonni-puhtaana-kateen-nain-se-onnistuu-mustikoilla/20139543/139

lehti.luontoportti.fi/fi/lajiesittely/mustikka

arctic-flavours.fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnonmarjat/mustikka/

fi.wikipedia.org/wiki/Mustikka

maaseuduntulevaisuus.fi/yleist%C3%A4/ota-yhteytt%C3%A4/nimitykset/metsist%C3%A4-satoa-maalaisj%C3%A4rjell%C3%A4-1.20901

ruoka.ts.fi/jutut/mustikka-on-paras-hiilihydraattipitoinen-ruoka/

fineli.fi/food.php?foodid=442&lang=fi

kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1052977

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Tekijä: Satokausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi - suosi sesonkia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *