Parasta juuri nyt: Kiivi

Italiasta tulevat kiivit ovat nyt sesongissa ja niitä on tarjolla tavallisissa ruokakaupoissa edulliseen hintaan. Alunperin tätä soikeaa hedelmää on kutsuttu kiinalaiseksi karviaiseksi. Vuonna 1959 se uudelleennimettiin Uuden-Seelannin pelottoman ja uteliaan kansallislinnun mukaan. Suomeksi kiwi taipui kiiviksi. Vaikka kiivi tunnetaan yleisenä allergian aiheuttajana, siihen liitetään myös terveysvaikutuksia, kuten ummetuksen ja ahdistuksen helpottaminen. Lisäksi kiivissä on enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa.


Nuoreen viljelyhistoriaansa nähden kiivi on todella suosittu hedelmä. Nykypäivänä kiiviä viljellään ympäri maailman ja meillä Suomessa myytävät kiivit tuodaan pääsääntöisesti Italiasta, Uudesta-Seelannista ja Chilestä.

KIIVI ON SUHTEELLISEN UUSI TUTTAVUUS EUROOPASSA

Kiivi (Actinidia Chinensis) on noin kananmunan kokoinen laikkuköynnösten sukuun kuuluvan kasvin hedelmä. Kiivi on alunperin lähtöisin Kiinasta ja aikaisemmin se tunnettiin nimellä kiinan karviainen. Alkuperäisestä nimestään huolimatta se ei ole mitään sukua tuntemallemme karviaiselle.

1900-luvun alussa uusiseelantilainen opettaja Isabel Fraser kävi opintomatkalla Kiinassa ja toi tuliaisinaan kiivin siemeniä. Puutarhuri Alexander Allison istutti siemenet ja vuonna 1910 köynnöksistä saatiin ensimmäiset hedelmät. Hayward Wright kehitti kiivistä Hayward-lajikkeen ja tämän myötä kiivin kaupallinen viljely alkoi 1940-luvulla.

Kiivi saapui Eurooppaan 1970-luvulla, jonka jälkeen sitä on viljelty Välimeren maissa. Italian kiivinviljelijöiden yhdistys on omistanut kiiville jopa oman sivuston, jonka tarkoituksena on edistää italialaisten kiivien brändiä. Ranskalaisten mielestä kiivin erikoisen näköiset pikkuiset ja vaatimattomat hedelmät näyttivät niin kummallisilta, että he kutsuivat niitä nimellä souris vegetalis eli vihanneshiiret.

KAUNIS HEDELMÄ KANNATTAA SYÖDÄ KUORINEEN

Kiivi sisältää runsaasti C-vitamiinia ja sen muutkin ravintoarvot ovat erinomaisia verrattuna muihin suosittuihin hedelmiin, kuten banaaniin, omenaan, appelsiiniin ja ananakseen. Kiivissä on paljon luteenia, joka auttaa mm. näkökyvyn ylläpidossa. Kiivin ummetusta vähentävä vaikutus tulee sen sisältämästä aktinidiinista sekä ravintokuiduista. Kiivi sopii erinomaisesti FODMAP-ruokavalioon, joten ärtyvästä suolesta kärsivät voivat nauttia tätä hedelmää. Kiivi saattaa myös vähentää verihiutaleiden kokkaroitumista sekä alentaa trigyseridiarvoja.

Karvaisen kuoren alla on kirkkaan vihreä ja kaunis hedelmä, jossa pienet mustat siemenet ympäröivät vaaleaa keskusta. Kypsän kiivin hedelmäliha on pehmeää ja makeaa. Maku muistuttaa hieman mansikkaa tai melonia ja se on hieman hapan. Osa kiivin ravinteista on hedelmän kuoressa ja sen voi nauttia kuorineen. Tässä tapauksessa kannattaa suosia luomua ja pestä hedelmä huolellisesti.


Jos kiivin kuorineen syöminen tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta, niin kuoret voi hyödyntää myös smoothiessa tai pirtelössä.

KIIVI SOPII JÄLKIRUOKIIN JA LIHAN MUREUTTAMISEEN

Kypsä kiivi antaa hieman periksi painettaessa ja kypsät hedelmät kannattaa säilyttää kylmässä, jopa lähellä nollaa olevassa lämpötilassa. Kotona jääkaapissa kiivi säilyy hyvänä jopa useita viikkoja. Helppo tapa nauttia kiivi on halkaista se kahteen osaan ja kovertaa malto kuoresta suoraan lusikalla suuhun.

Kiivi sopii myös paloiteltuna tai viipaloituna erilaisiin salaatteihin, kakkujen täytteeksi tai koristeeksi. Mustat siemenet ja houkutteleva väri tekevät siitä kauniin jälkiruokien koristeen. Siitä voi valmistaa erinomaisia smoothieita tai juomia. Hedelmää voidaan tarjota sekä liha- että kalaruokien kanssa, kasvisvadilla, cocktailpaloissa tai vaikkapa juustotarjottimen kaverina.


Kiivi on kaunis hedelmä erilaisten kakkujen ja leivosten koristeena.

Ruuanlaitossa kannattaa huomioida, että kiivi sopii huonosti hapanmaitotuotteiden kanssa. Syynä tähän on sen sisältämä proteiinia pilkkova entsyymi. Esimerkiksi kermaan sekoitettuna murskattu kiivi muuttaa sen maun nopeasti pahaksi. Kiivikermakakut sekä muut samantyyliset jälkiruoat kannattaa nauttia mahdollisimman nopeasti kiivin lisäämisen jälkeen. Jälkiruoissa kiivin ja hapanmaitotuotteiden yhdistelmät onkin näppärämpi tehdä jäädykkeenä, koska pakastaessa tätä makua muokkaavaa prosessia ei pääse tapahtumaan.

Proteiinia pilkkovan entsyymin positiivinen puoli on se, että kiivi sopii erinomaisesti lihan mureuttamiseen. Kuumentaminen puolestaan voimistaa kiivin happamuutta ja vähentää sen makeutta. Kypsentäessä kiivin väri muuttuu kellertäväksi. Se ei ole haitallista, mutta jos kiiviä käytetään vaikkapa keikauskakun koristeluun kannattaa tämä seikka huomioida.


Yksinkertainen marinadi porsaanlihalle tai kanalle on yksi murskattu kiivi, ruokalusikallinen soijakastiketta ja puolikkaan sitruunan mehu. Marinadi levitetään lihalle ennen paistamista ja annetaan vaikuttaa 20-30 minuuttia.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.kiwitaly.com/ (Italialaisten kiivinviljelijöiden yhdistyksen verkkosivut)

http://www.makuja.fi/artikkelit/1789435/ajankohtaista/kaksi-kiivia-paivassa-nain-siina-voi-kayda/

Kokeile kiiviä

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiivi_(hedelm%C3%A4)

http://kuntoplus.fi/blogi/terveytta-kuorista-ja-keskustoista

http://kuntoplus.fi/ravinto/terveellisia-resepteja/kiivi

De´Medici L. Paratiisin hedelmät. 2000. Kustannusosakeyhtiö Otava
Lindstedt A. Hedelmät & Vihannekset. 1997. Gummerus Jyväskylä

Nilsson M.E. Aitoa ruokaa. 2008. Atar Kustannus Helsinki 2010.

Parasta juuri nyt: Avokado

Äänestimme viikon kasvikseksi avokadon. Tämä päärynänmuotoinen luumarja on ollut viime vuosina pinnalla sosiaalisessa mediassa. Sen täyteläistä makua on ylistetty avokadopastan muodossa, tai sen puuttumista on ihmetelty Guacamole -kohussa. Avokadon nimi juontaa juurensa asteekin kielen sanasta ahucatl, joka tarkoittaa kiveksiä. Sen hedelmät riippuvat pareittain noin 20 metrin korkuisissa puissa. Tällä hetkellä Espanjalaista avokadoa löytyy ruokakaupoista jopa alle kolmen euron kilohintaan.


Suomea lähimpänä oleva tuottajamaa on Espanja, joten sitrusten sesongin aikaan kuljetuskustannukset pysyvät kohtuullisina.

IKIVANHA VILJELYKASVI ON LEVITTÄYTYNYT YMPÄRI MAAILMAA

Avokado (Persea americana) on Keski-Amerikasta lähtöisin oleva puu ja sen hedelmä. Tätä päärynänmuotoista hedelmää on viljelty Väli-Amerikassa jo 7000 vuotta sitten. Poikkeuksena moniin muihin hedelmiin, avokado aloittaa kypsymisen vasta puusta pudottuaan. Eurooppaan se levisi Espanjalaisten uudisasukkaiden myötä. Ahucatl taipui pikkuhiljaa muotoon advokat ja meillä kotimaassakin hedelmää on kutsuttu nimellä advokaato.

Nykyään avokado on levinnyt eri puolille maailmaa. Sitä viljellään trooppisella ja subtrooppisella vyöhykkeellä ja ylivoimaisesti suurin tuottajamaa on Meksiko. Meitä lähinnä oleva viljelymaa on Espanja ja kuljettaminen yhdessä sitrushedelmien kanssa laskee kilohintaa merkittävästi.

AVOKADON KIVENKIN VOI SYÖDÄ

Avokado painaa noin 150g-400g. Hedelmää suojaa nahkamainen kova kuori. Kuoren väri voi vaihdella vaalean ja tumman vihreän välillä ja se voi olla sileä, kiiltävä tai rosopintainen. Avokadon ulkonäkö riippuu pitkälti lajikkeesta. Yleisin kaupalliseen viljelyyn jalostettu lajike on Hass. Muita Suomestakin saatavia lajikkeita ovat Fuerte, Nabal sekä Reed. Lajikkeiden välillä on eroja maussa, ulkonäössä, koossa sekä suutuntumassa.


Harmiksemme kaupat eivät aina ilmoita tarjolla olevan lajikkeen nimeä, emmekä me kuluttajat osaa sitä vaatia.

Hedelmän sisällä on kova ja suuri noin 50 grammaa painava siemen. Avokadon maku on mieto ja hieman pähkinämäinen. Yleensä hedelmästä nautitaan vain malto, jonka rakenne on kypsänä voita muistuttava pehmeähkön kermamainen. Viime vuosina siemenen jauhaminen hyötykäyttöön esimerkiksi smoothien sekaan on yleistymässä. Avokadon kivi sisältä terveydelle hyödyllisiä antioksidantteja. Avokadon kivessä on myös liukenevia kuituja, jotka voivat eräiden tutkimusten mukaan auttaa alentamaan kolesterolia.


Voimakkaan makuisissa viherpirtelöissä avokadon siemen maku ei juurikaan erotu. Kivi on erittäin kova, joten tehosekoittimen pitää olla kestävää laatua.

KYPSÄ HEDELMÄ MAISTUU MONELLA TAVALLA

Avokado kannattaa nauttia kypsänä. Kypsä hedelmä joustaa hieman tyvipäästä kevyesti puristettaessa. Toinen keino on irrottaa avokadon kanta ja kurkata siitä hedelmän sisään. Tällä tavalla voi tunnistaa ruskeaksi muuttuneen ylikypsän avokadon.

Avokado kannattaa halkaista pituussuunnassa kahtia ja sen jälkeen poistaa siemen. Hedelmän voi syödä sellaisenaan lusikalla tai sitä voidaan maustaa sitruunalla, viinietikalla tai erilaisilla kastikkeilla. Tällä tavalla tarjoiltuna se sopii erinomaisesti alkupalaksi. Yksi ehdottomasti kokeilemisen arvoinen makupari on ruisleipä tai hapankorppu, jonka päälle laitetaan avokadoa ja ripaus merisuolaa.

Avokado sopii nautittavaksi niin suolaisten kuin makeiden täytteiden kanssa. Hyviä yhdistelmiä ovat sen kanssa ovat mm. katkaravut, tonnikala, kinkku, muut vihannekset, hedelmät ja marjat. Avokado tummuu helposti kuorimisen jälkeen. Tummumista voidaan kuitenkin estää sitruunan mehulla.


Avokado maistuu myös rapean leivän päällä. Kotimaisista leivistä hapankorput sekä voimakkaan makuiset ruisleivät ovat erinomaisia makupareja avokadon kanssa.

RASVAISTA SUPERRUOKAA

Avokado on poikkeuksellinen hedelmä, koska se sisältää muita hedelmiä enemmän rasvaa. Siihen liitetään useita eri terveysvaikutuksia. Yksi niistä on sen sisältämän omega-9-rasvahapon eli oleaanihapon kolesterolia alentava vaikutus. Sen on arveltu ehkäisevän myös rintasyöpää. Avokado sisältää runsaasti kaliumia. Kaliumiun katsotaan auttavan mm. verenpaineen tasapainottamiseen ja kehon turvotuksen vähentämiseen.

Avokadon sisältämällä foolihapolla on myös terveyttä edistäviä vaikutuksia. Näiden lisäksi avokado sisältää C-, E-, ja K-vitamiinia sekä B6-vitamiinia. Avokadon omalaatuinen hiilihydraattifraktio voi estää endotoksiini LPS:n tulehdusvaikutuksia kehossa, joka syntyy lihansyönnin seurauksena.


Avokadon avulla kevyestä salaatista saa helposti ruokaisamman. Se sopii niin kala- kuin kanasalaatteihin.

POHDITTAVAA KAUPOILLE JA KULUTTAJILLE

“Avokadon kyspyys todetaan painamalla hedelmää kevyesti tyvipäästä”, “Avokado syödään aina kypsänä, jolloin sen pinta antaa periksi painettaessa” – ovat tuttuja ohjeita avokadon ostajalle. Liian monesti kaupoissa olevat avokadot ovat kivikovia ja me puristelemme niitä kypsän hedelmän löytämisen toivossa. Tämä saattaa aiheuttaa hedelmiin kolhuja jolloin ne pilaantuvat entistä herkemmin.

Toinen ongelma on se, että avokadon varastointilämpötilan ei pitäisi laskea alle +13 asteeseen, mutta tämä ei ole aina kylmäketjussa tiedossa. Liian kylmässä avokadot voivat paleltua syömäkelvottomiksi.

Tätä “noidankehää” voitaisiin yrittää parantaa sillä, että kaupat lajittelisivat hedelmät kypsyysasteen mukaisesti. Jos sinulla on tarkoitus tarjota avokadoa tänään, saatat olla jo ostoksilla liian myöhään. Avokadon ostaminen on aina hivenen arpapeliä ja vasta avatessa huomaa onko se paleltunut “ruskeanvihreäksi” tai härskiintynyt.

Avokadoa voi kypsyttää muovipussissa huoneenlämmössä, jolloin se on syömäkelpoinen muutaman vuorokauden sisään. Sen kypsymistä voi nopeuttaa entisestään asettamalla banaanin avokadon viereen.Meidän vinkkimme on ostaa kerralla isompi erä edullisia avokadoja ja kypsyttää niitä pienissä erissä käyttötarpeen mukaan.


Avokadolla on pitkät perinteet osana Väli-Amerikan ruokakulttuuria ja se on tärkeässä roolissa monessa ruokalajissa.

Lähteet ja lisälukemista:

http://safkaa.com/2012/10/avokadopasta-the-original-recipe/ (alkuperäinen avokadopastan resepti)

http://www.makuja.fi/artikkelit/4732002/tiesitko/usko-tai-ala-myos-avokadon-kiven-voi-syoda-huikeat-terveysvaikutukset/

http://www.whfoods.com/genpage.php?tname=foodspice&dbid=5

http://yle.fi/uutiset/avokadopasta_-_niin_hyvaa_etta_melkein_itkuun_purskahtaa/6359724

http://fi.wikipedia.org/wiki/Avokado

http://terveyshymy.fi/terveysuutiset/avokado-on-terveyspommi

http://en.wikipedia.org/wiki/Avocado

Matala-asteinen tulehdus, marjat, hedelmät, kasvikset ja juomat (osa 5)

Nilsson M. (2008). Aitoa ruokaa. Paino Tallinna 2010.

Lindstedt A. (1986). Kasvikset&Hedelmät. Gummerus Kirjapaino Oy 1997.