Kekri vai kepponen?

kekri1

Kauppojen halloweenin markkinointi tuntuu vuosi vuodelta alkavan aikaisemmin. Vaikka ei olekaan mitään virallista tai oikeaa tapaa viettää loka-marraskuun vaihdetta, on mielenkiintoista pysähtyä pohtimaan mitä kaikkia perinteitä siihen liittyy. Kaikkia viettotapoja yhdistää kuitenkin yksi yhteinen tekijä. Se on satokauden kasvisten ja sesonkiruoan tarjoaminen ja nauttiminen hyvässä seurassa, sekä menneitä sukupolvia kunnioittaen. Ennen kurpitsan kovertamista tai kekripukiksi pukeutumista on hyvä perehtyä tarkemmin loka-marraskuun vaihteeseen liittyviin perinteisiin ja juhliin. Tiedätkö miten nauris liittyy halloweeniin?


Onko kaupallisempi halloween syrjäyttänyt kotimaisen sadonkorjuujuhlan?

”HERRAIN JOULU, TALONPOJAN KEKRI”

Ennen kristinuskon vakiintumista kulttuuriimme, suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin sadonkorjuun juhlana. Kekrille ei ollut tarkalleen määrättyä päivää. Kokainen tila sai juhlistaa sadonkorjuun päättymistä paikallisesti, omien töiden määrätessä ajankohdan.

Omavaraistaloudessa maan antimien oikein säilöminen oli elinehto tulevan talven varalle. Kun sato oli korjattu sekä varastoitu, syysteurastukset tehty ja kaikki olivat valmiina talven tuloon, niin koitti kekri. Tätä juhlaa kutsuttiin eri alueella myös nimillä keyri, köyry, köyri. Juhlaa saatettiin viettää monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.

Korjuutöiden päättymistä juhlistettiin syömällä ja juomalla ylenpalttisesti. Tällä tavalla pyrittiin takamaan seuraavan satokauden runsaus. Vasta 1800-luvulle tultaessa kekri liitettiin kristillisen pyhäinpäivän yhteyteen ja maanviljelykseen liittyvät perinteet sulautettiin osaksi kristinuskosta peräisin olevia tapoja.


Kekriä vietettiin talokohtaisesti korjuutöiden jälkeen.

KEKRIN PERINTEET OVAT SIIRTYNEET MUIHIN JUHLIIN

Monet kekrin perinteistä ja tavoista ovat nykyään meille tutumpia nykyisestä joulun ja uuden vuoden vietosta. Ennen vanhaan uskottiin, että suvun vainajat tulevat kekrinä katsomaan miten paikat on pidetty kunnossa. Tästä uskomuksesta on haettu selitystä kekripukin synnylle, jonka nykyään tunnemme paremmin joulupukkina. Henkien vierailuhetkinä ei ollut soveliasta liikkua kuin “hengiksi pukeutuneina”. Nämä hahmot kiertelivät talosta taloon vaatimassa kestitystä ja kyselemässä kuulumisia. Tuttu lausahdus “onko täällä kilttejä lapsia?” oli jo tuolloin käytössä. Jos kestitystä ei tarjottu, niin “kepposena” uhkailtiin uunin rikkomisella.

Esi-isät pidettiin tyytyväisenä kattamalla heille kekrinä ruoat pöytään tai lämmittämällä heille sauna. Tyytyväisten henkien uskottiin suojelevan ennen heille kuuluneita maita. Vainajien muistelu on nykyään siirtynyt pyhäinpäivään. Kekrin vietto liittyi olennaisesti maanviljelykseen sekä satovuoteen, joten moderni kaupunkilaiselämä ei ole tarjonnut sille juurikaan selviämismahdollisuuksia.


Näkyykö kotimaisen satokauden päättyminen nykyihmisen elämässä?.

TULEEKO KEKRI TAKAISIN?

Viime aikoina kekriä on pyritty herättelemään henkiin useiden erilaisten kekrijuhlien ja tempausten voimin. Kekrinviettoa on voimistettu ennen kaikkea vastineeksi vieraaksi koetulle halloweenille. Yhä useammat meistä ovat alkaneet järjestämään omia kekrijuhlia, joihin voidaan hakea sisältöä perinneruuista sekä muista itselleen tärkeiksi koettavista tavoista. Monet kekrin hauskoista perinteistä ovat pienellä sovellutuksella siirrettävissä myös nykyaikaan.

Vaikka alkuperäinen syy olisi ollut kaupallisemman vierasperäisen halloweenin vastustaminen, niin kekriperinteen elvyttämisestä hyötyisivät sesonkiherkuttelijat, ravintolat, ruokakaupat, satokauden kasvikset sekä kotimainen ruokakulttuuri! Talonpoikaiskulttuurisäätiö on perustanut kekrille omat internetsivut, jossa jaetaan kekrinviettoon liittyvää perinnetietoutta. Suosittelemme jokaista suomessa asuvaa henkilöä tutustumaan sivuihin.


Nykypäivänä helppo tapa juhlistaa kekriä on sesonkiruoan valmistaminen lähipiirille.

”KAIKKIEN USKOVIEN VAINAJIEN MUISTOLLE”

Pyhäinpäivä on kristillinen juhla, johon on yhdistetty ”kaikkien pyhien päivä”, ”uskovien vainajien päivä” sekä katolisen perinteen mukaiset ennen erikseen vietetyt pyhimysten muistopäivät. Pyhäinpäivästä on ennen käytetty myös nimitystä ”pyhäinmiestenpäivä”. Nykyään pyhäinpäivää vietetään aina lauantaina, joka sattuu 31.10 – 6.11 väliselle ajalle. Suomessa pyhäinpäivän perinteisiin kuuluu vainajien muistaminen. Monet meistä käyvät viemässä kynttilän tai kukkia läheisten haudoille. Kotona voidaan sytyttää kynttilöitä kauemmaksi haudattujen läheisten muistoille. Pyhäinpäivä on rauhallinen ja hillitty lähipiirin kanssa vietettävä tapahtuma.

”TRICK OR TREAT?”

”All Hallows’ Eve” eli pyhäinpäivän aatto, jonka tunnemme halloweenina on 31.10. vietettävä muinaisten kelttien talven alkamisen päivä. Alunperin sitä on vietetty kelttiläisen perinteen vaikutukselle altistuneissa anglosaksisissa maissa, kuten Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät juhlan mukanaan Yhdysvaltoihin ja siellä se onkin joulun jälkeen suosituin juhla. Me olemme oppineet tuntemaan tämän juhlan amerikkalaisessa, hieman kaupallisessa muodossa.


Virnistävä kurpitsalyhty on halloweenin tunnus.

MITEN NAURIS LIITTYY HALLOWEENIIN?

Kurpitsalyhty on halloweenin tunnus ja se tunnetaan myös nimellä Jack O´Lantern. Tarinan mukaan lyhty on saanut nimestä eräältä juopolta, joka kiristi pirulta lupauksen sielunsa pelastamiseksi. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseen, joten hän kaiversi nauriista pirulta saamalleen helvetin hiilelle lyhdyn. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen lepopaikkaa pienen lyhdyn muodossa.

Yhdysvaltojen viljelykasvien mukaan nauris on nykyisin vaihtunut kurpitsaan. Muita halloweenin perinteitä ovat naamiaiset, sekä ovelta ovelle kiertävät noidiksi, vainajiksi, vampyyreiksi tms. pukeutuneet lapsijoukot, jotka huutavat: ”Karkki vai kepponen?!” Monet kirkot ja uskontokunnat ovat vastustaneet juhlaa sen pakanallisuuden vuoksi ja sen on pelätty syrjäyttävän pyhäinpäivän vieton. Myös halloweenin kaupallisuus ja meidän jo olemassa oleva trulliperinne ovat aiheuttaneet Suomessakin juhlaa kohtaan lieviä vastareaktioita.


Halloween on lisännyt kotimaisten talvikurpitsojen tarjontaa ruokakaupoissa, joten sitä ei voida pitää pelkästään negatiivisena ilmiönä.

”SAMRAD FAIN”

Samhain tai samain on muinaiskelttien juhla, jonka väitetään olevan euroopan toisiksi vanhin yhtäjaksoisesti vietetty juhla. Villeimpien arvioiden mukaan sitä on vietetty yli 6000 vuotta. Samhain on kuolleiden ja samalla sadonkorjuun juhla. Ennen muinoin ihmisten eloonjääminen oli pitkälti riippuvainen kesän aikana saadun sadon määrästä. Ennen talventuloa teurastettiin kaikki ne eläimet, joiden ei arveltu selviävän talvesta. Siksi sadonkorjuun jälkeinen aika oli monelle ihmiselle raakaa eloonjäämiskamppailua.

TALVELLA OLI AIKAA MIETISKELYLLE

Kun viljelytöitä ei voinut tehdä niin ihmiset hakivat viisautta jumaliltaan ja esi-isiltään, miten selvitä kylmät talven kuukaudet. Uskomusten mukaan samhain aikana tuonpuoleisten ja meidän maailman väliset rajat katosivat ja henget pyrkivät houkuttelemaan eläviä tuonpuoleiseen. Asutusten lähistöillä poltettiin kokkotulia, joiden uskottiin suojelevan ihmisiä henkien hyökkäyksiltä. Myös nauriskynttilöitä poltettiin hengien pelottamiseksi.

Kelteille samhain merkitsi uutta vuotta ja sadonkorjuun päättäminen oli olennainen osa elämän ja kuoleman kiertokulkua. Samhaita voidaan viettää nauttimalla sadon antimia ja muistelemalla vainajia. Juhlaan liittyy myös tulevaisuuden ennustaminen ja toivo paremmasta. Monet uuspakanalliset uskonnot viettävät vanhoja juhlapyhiä kuten samhainia.

Loka-marraskuun vaihteeseen voidaan yhdistää vielä ” Día de los Muertos ” eli kuolleiden päivä, joten traditioita ihmiskunnalla riittää. Ei ole olemassa parempia tai huonompia tapoja viettää loka-marraskuun vaihdetta, vaan jokainen meistä voi juhlistaa sitä itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Mikäli viettotapaan kuuluu maukkaan ruoan tarjoaminen, niin suosittelemme tarjoamaan sesonkiruokaa.

P.S. Vaikka halloweenin kaupallisuutta on kritisoitu, niin sen ansioksi voitaneen laskea talvikurpitsojen ilmestyminen kauppojen hevi-osastoille. Tänä vuonna tarjolla on ollut useita eri lajikkeita ja suurin osa kurpitsoista on kotimaassa viljeltyjä. Halloweenin läpilyöminen Suomessa ei ole pelkästään negatiivinen asia, koska se osoittaa että me voimme yhdessä ruokakauppojen kanssa muuttaa suomalaista ruokakulttuuria.


Juuresämpäri on erinomainen esimerkki siitä miten kotimaisen kasvukauden päättyminen voi näkyä hevi-osastoilla. Jos muoviämpärin ekologisuus pohdituttaa, niin saman idean voi toteuttaa paperi- tai kangaskassilla.

Haastamme ruokakaupat ja kaikki muut alalla toimijat osallistumaan kekrin viettoon jollain sadonkorjuuseen liittyvällä tempauksella!

P.S. Kekrinvietto ei poissulje halloweenia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole syyllistää ketään. 🙂

KEKRIIN LIITTYVÄÄ TIETOA LÖYDÄT LISÄÄ TÄÄLTÄ

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA:

http://www.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7256/MMP2PElinaHMMM2MMaijuK.pdf?sequence=1

http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/pyhainpaiva

http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0092

http://web.archive.org/web/20060116130924/http://www.uta.fi/utain/2003s/14/5636.html

http://yle.fi/uutiset/halloween_kavi_koristautumassa_amerikassa/1110445

http://www.dsh.fi/fi/component/content/article?id=762:halloween-ennen-ja-nyt

http://fi.wikipedia.org/wiki/Samhain

http://metsantytar.blogspot.fi/2011/10/samhain.html

http://www.kekri.fi/

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Tekijä: Satokausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi - suosi sesonkia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *