Kaikki luomusta

Kaupallinen yhteistyö Valio Luomu

Vuoden alussa alkoi Satokausikalenterin ja Valio Luomun postaussarja, jonka yhteydessä paneudutaan myös syvällisemmin luomutuotantoon ja jaetaan inspiroivia, Satokauden mukaisia reseptejä. Lue sarjan ensimmäinen postaus, jolla kokataan kauden juureksista herkullinen madekeitto.

Tällä kertaa sukelletaan syvemmälle luomun maailmaan. Haastattelimme juttua varten Valio Luomun kategoriapäällikköä Mirva Tolletia, joka vastaa monia askarruttaviin kysymyksiin.

luomu

Mitä luomu on?

Mitä tarkoittaa ”luomu”?

Luomu on valvottu tuotantotapa, joka ulottuu pellolta valmiisiin elintarvikkeisiin asti. Luomu eli luonnonmukainen kuvaa tätä tuotantotapaa, sillä siinä pyritään viljelemään kasveja, kasvattamaan eläimiä ja valmistamaan elintarvikkeita mahdollisimman luonnonmukaisesti käyttäen hyväksi luonnon omia menetelmiä ja suosimaan muun muassa monipuolisia siemenseoksia ja palkokasvien typensidontakykyä. Luomussa panostetaan erityisesti maan kasvukuntoon ja sen pieneliöstöön.

Entä luomu maitotuotteissa?

Luomulehmät syövät luomurehua. Luomurehun kasvattamiseen ei käytetä torjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita. Kemikaalien sijaan peltoja lannoitetaan eloperäisillä lannoitteilla ja viljelykierron avulla. Tauteja ja tuholaisia vastaan pyritään hyödyntämään taudinkestäviä lajikkeita ja tuholaisten luontaisia vihollisia sekä kasvinvuorotusta.

Mistä luomutuotteen tunnistaa?

Luomuelintarvikkeessa tulee olla EU:n luomutunnus, valvovan viranomaisen tunnus ja välittömästi tämän alapuolella maininta maatalousperäisten raaka-aineiden tuotantoalueesta.

Eurolehti-luomutunnus

Valion luomutuotteet tunnistaa vihreästä Valio Luomu™ logosta. Rakennamme Valio Luomu™ tuotteita samannäköiseksi perheeksi ja pakkauksissa toistuvat useasti samankaltaiset värimaailmat ja elementit. Valio Luomu™ tuotteita löytyy monista kategorioista – välipaloista levitteisiin.

luomu

Luomu ja luonnon monimuotoisuus

Luomun väitetään tukevan luonnon monimuotoisuutta. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Luomussa kasvien viljelyssä, eläinten kasvatuksessa ja elintarvikkeiden valmistuksessa suositaan luonnon omia menetelmiä niin paljon kuin mahdollista. 

Luomussa panostetaan myös erityisesti maan kasvukuntoon ja sen pieneliöstöön.

Kasvien viljelyssä valitaan monipuolisia siemenseoksia ja hyödynnetään palkokasvien kuten apilan typensidontakykyä. Koska luomuviljelyssä käytetään siemenseoksia, luonnonmukaisesti viljellyt pellot ovat usein kasvilajistoltaan rikkaampia kuin tavanomaisesti viljellyt pellot. Luomussa panostetaan myös erityisesti maan kasvukuntoon ja sen pieneliöstöön. Tavanomaisessa viljelyssä ollut pelto muuttuu luomupelloksi vähitellen. Siirtymäkausi on kahdesta kolmeen vuotta riippuen kasvilajikkeesta.

Luomurehun kasvattamiseen ei käytetä torjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita. Kemikaalien sijaan peltoja lannoitetaan eloperäisillä lannoitteilla ja viljelykierron avulla. Tauteja ja tuholaisia vastaan pyritään hyödyntämään taudinkestäviä lajikkeita ja tuholaisten luontaisia vihollisia sekä kasvinvuorotusta. 

Valio Luomu™ tuotteiden raaka-aineet tulevat tiloilta, jotka toimivat ekologisten periaatteiden mukaisesti luontoa kunnioittaen. Tuottajat ovat sitoutuneet noudattamaan luomutuotannon ehtoja.

luomu

Luomun kritiikki

Luomua on välillä kritisoitu tehottomana viljelymuotona. Kuinka suomalainen luomutuotanto eroaa globaaleista keskiarvoista?

Tutkimusta luomutuotannon kestävyydestä ei vielä ole riittävästi, mutta tämänhetkisten tutkimusten valossa luomu ei automaattisesti ole ympäristölle kestävämpi vaihtoehto. Luomuhehtaari tuottaa vähemmän päästöjä vesistöihin, mutta kun asiaa tarkastellaan tuotettuun kilo määrään nähden, edut häviävät, tai kääntyvät päinvastaisiksi. Luomusatojen koko vaihtelee, mutta on useimmiten noin 30–50 % pienempi tavanomaiseen verrattuna.

Toisaalta luomuviljelystä päätyy vähemmän torjunta-aineita luontoon. Lisäksi luomu on maaperän kasvukunnon kannalta parempi, kun maassa on parempi orgaanisen aineksen määrä. On myös viitteitä siitä, että vähemmän intensiivisessä luomuviljelyssä varastoituisi enemmän hiiltä maaperään kuin tavallisessa tuotannossa. Jos tämä pitää paikkansa, saattavat myös hiilijalanjälkitulokset kääntyä entisestään luomun eduksi.

Luomuviljelystä päätyy vähemmän torjunta-aineita luontoon ja luomupellolla viihtyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella.

Yhdeksi kiistattomaksi ja paljon tutkituksi luomun eduksi nousee luonnon monimuotoisuudelle koituvat hyödyt. Luomupellolla viihtyy enemmän lajeja kuin tavanomaisella. Luomuun olennaisesti kuuluva eloperäisen aineksen kierrätys ja monipuolinen viljelykierto luovat edellytyksiä myös maatalouden vesistö- ja ilmastopäästöjen hillitsemiseksi.

luomu

Luomu tulevaisuudessa

Luomutuotteiden kulutus on ollut koko ajan pienoisessa kasvussa 2010-luvulla. Millaisena näet luomutuotteiden lähitulevaisuuden?

Olemme Valiolla huomanneet, että kiinnostavat ja trendikkäät tuotteet vauhdittavat parhaiten koko luomun kasvua. Esimerkiksi vuonna 2017 toimme markkinoille maailman ruokatrendeihin vastanneen jogurttisen tuorepuuron ja viime vuonna luomusmoothien. Uudenlaiset tuotteet saavat yhä useamman kiinnostumaan luomusta, minkä seurauksena hyvä vaikutus näkyy myös muussa luomumyynnissä. Valio toki laajentaa luomuvalikoimaa myös toivetuotteilla, kuten nyt viimeisimpänä Oivariini Luomulla, jota suomalaiset ovat kyselleet jo pitkään.

Tutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta uskoo, että arjen pienillä, vastuullisilla valinnoilla on merkitystä. Tässä on myös yksi syy luomun suosioon. Mitä kattavampi luomuvalikoima on, sitä helpompi kauppakävijän on poimia ostoskoriinsa myös luomua.

Vaikka vastuullisuus kiinnostaa suomalaisia yhä enemmän, eivät ihmiset ole valmiita tekemään luomussa kompromisseja maun suhteen. Siksi meille onkin ollut tärkeää varmistaa, että luomutuotteet ovat erityisen maukkaita. Luomu onkin päässyt osaksi myös herkuttelutuotteita: Valion uusin herkuttelujuusto joulusesongissa 2018 oli luomukermajuusto. Herkkusuiden suosioon on päässyt myös Valion luomumustikkamehu, jonka maku tulee metsässä kasvaneista mustikoista.

Etenkin Tanskassa ja Ruotsissa luomu on saanut tukevan jalansijan elintarvikemarkkinoilla. Suomen luomumarkkina on vielä pieni, muutaman prosentin luokkaa koko markkinasta, mutta seuraa muiden Pohjoismaiden kehityssuuntaa. Tutkimusten mukaan yli miljoona suomalaista ostaa luomua viikoittain.

Vaikka luomutuotteiden kulutuksessa on edelleen suuria alueellisia eroja, alkaa luomu pikkuhiljaa arkipäiväistyä.

Aiemmin luomu on ollut erityisesti tiedostavien naisten juttu, niin nuorempien kuin vanhempienkin, mutta nyt kiinnostus on kasvanut myös miesten keskuudessa. Etenkin perheelliset miehet ovat alkaneet ostaa luomua. Vaikka luomutuotteiden kulutuksessa on edelleen suuria alueellisia eroja, alkaa luomu pikkuhiljaa arkipäiväistyä.

luomu

Mitä vaikutuksia näet luomutuotteiden menekin kasvamisella suomalaiselle ruokakulttuurille?

Luomutuotteiden menekin kasvaminen lisää ihmisten tiedostavuutta. Yhä enemmän ajatellaan ruuan alkuperää ja sen vastuullista tuotantoa. Luomutuotteissa olevia hyviä käytäntöjä otetaan laajemmin käyttöön myös tavanomaisissa tuotteissa. Vastuullisista valinnoista tulee arkipäivää eikä vain juhlapuheita.

karamellisoitu sipuli

Mitkä tuotteet ostat aina itse luomuna ruokakaupasta?

Kananmunat ovat aina luomu, sitruuna ja banaani useimmiten. Jääkaapista löytyy aina myös Valion luomutuotteista mustikka- tai omenamehua, jonkin sortin kermaa ja välipaloja vaihdellen – Valio Luomu jogurttinen tuorepuuro tai turkkilainen kerrosjogurtti. Ostamani liha on myös yhä useammin luomua. Puhtaus ja eläinten hyvinvointi ovat tärkeimpiä kriteereitä suosio luomua.

Mitä kasviksia haluaisit ostaa luomuna lähitulevaisuudessa?

Viinirypäleet, juuri puhtauden vuoksi. Lapseni pitävät niistä hurjasti.

luomu

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.

Näin kasvaa kotimainen suippopaprika – Retki Närpiöön

Kaupallinen yhteistyö: Närpiön Vihannes, suippopaprika

Jaoimme lokakuussa uutisen kotimaisen suippopaprikan tuotannosta. Pääsimme itse tutustumaan Närpiön vihannesosuuskunnan tuotantoon. Tässä matkaraportissa kerromme kuinka kotimaista suippopaprikaa tuotetaan ja mitä kaikkea kulisseissa tapahtuu ennen kuin tämä herkku päätyy ruokakauppojen hyllyille ja kutkuttelemaan kuluttajien makuaisteja.

suippopaprika
Suomessa kasvaa tällä hetkellä 58 000 suippopaprikan taimea, jotka poimitaan kaksi kertaa viikossa käsin. Tämän seurauksena kauppoihin päätyy 45 000 suippopaprikaa viikossa.
suippopaprika
Suippopaprikoiden kuluttajapakkauksen paino on 200 grammaa, joten tuotteet ylipakataan varmuuden vuoksi. Kauppojen hedelmävaa´alla voi tarkastaa kuinka paljon saa ”extraa”.

Suippopaprika – Kuluttajien kysyntä ohjaa tarjontaa

Paprikat lukeutuvat nykyään Suomen suosituimpiin vihanneksiin. Ennen 1990-lukua paprikan ystävät olivat tuontikasvisten varassa. Kotimaisen paprikan tuotantoa testattiin 1990-luvulla aluksi epätasaisin lopputuloksin, mutta kasvis on sittemmin löytänyt paikkansa markkinoilta.

2000-luvun aikana kotimaisten paprikoiden tuotanto on kasvanut tasaisesti ja myös monipuolistunut. Esimerkiksi Närpiön Vihannes tuottaa erivärisiä vihannespaprikoita, chilejä sekä viimeisimpänä uutuutena suippopaprikaa ensimmäisenä Suomessa.

suippopaprika
Monen muun ravintoaineen lisäksi paprikat ovat todella hyviä C-vitamiinin lähteitä. Jo yhdestä paprikasta saat moninkertaisen määrän C-vitamiinia päivän tarpeisiin nähden.
suippopaprika
Kotimainen suippopaprika on perinteisiin vihannespaprikoihin nähden huomattavasti makeampi ja se on saavuttanut suurta suosiota varsinkin lapsiperheiden keskuudessa.

Närpiön Vihanneksen pakkaamo. Keskimääräinen etäisyys viljelijältä pakkaamoon on vain 13 kilometriä.

Osuuskunta Närpiön Vihannes on suomalaisen ruoantuotannon helmi

Närpiö on Pohjanmaalla sijaitseva noin 10 000 asukkaan kunta. Suomen ensimmäinen kasvihuone pystytettiin Närpiöön yli 100 vuotta sitten alan ja paikkakunnalla edelleen kasvatetaan valtaosa Suomen kasvihuonevihanneksista. Närpiön alueella kasvatetaan yli puolet kotimaisista tomaateista ja merkittävä osa kotimaisista kurkuista. Kasvinviljely on kunnan merkittävimpiä työllistäjiä.

Perinteikkäin ja tunnetuin kasvihuonevihannesten tuottaja on vuonna 1957 perustettu Närpiön Vihannes, joka on kasvihuonealalla Suomen ainut täysin viljelijäomisteinen osuuskunta. Pitkän historiansa ja kokemuksensa ansioista Närpiön Vihanneksen toiminta on innovatiivista ja koko alaa eteenpäin vievää. Tällä hetkellä osuuskuntaan kuuluu 37 kasvihuoneviljelijää, jotka omistavat yhdessä osuuskunnan. Jos Suomen ensimmäinen kasvihuone tuli 1900-luvun alussa tuontitavarana, niin nykyään suomalainen kasvihuonetuotanto on maailman kehittynein ja modernein.

suippopaprika

suippopaprika
Kasvihuoneisiin lisätään hiilidioksidia tuotannon ja kasvihuoneen sisäilmaston optimoimiseksi. Närpiön Vihanneksen viljelijät käyttävät Seinäjoella Altian tehtaan sivutuotteena syntyvää hiilidioksidia.
suippopaprika
Närpiön Vihanneksen osuuskunnan viljelijä Tommy Sigg, joka kasvattaa suippopaprikaa, tomaattia ja paprikaa veljensä Patrikin kanssa.

Jatkuva kehittäminen on laadun tae

Närpiön Vihannes kehittää toimintaansa ja alaa jatkuvasti. Tällä hetkellä jo yli 95 prosenttia kaikista kasviksista tuotetaan uusiutuvaa kotimaista energiaa hyödyntäen. Keskimääräinen etäisyys viljelijältä pakkaamoon vain 13 kilometriä ja tuotteet ovat poimintahetkestä alle kahdessa vuorokaudessa kaupoissa, joskus jopa nopeammin. Tuotantoa ohjaa vahvasti kuluttajien tarpeet. Esimerkiksi viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet erikoistomaatit, chilit sekä suippopaprika.

suippopaprika
Kauppaan lähtevät kasvikset pakataan pahvilaatikoihin, jotka valmistetaan Suomessa 20 kilometrin päässä Närpiöstä.
Taimet kasvavat luonnonmateriaalissa kivivillassa. Yksi suippopaprikan taimi kasvaa noin puoli vuotta, jonka jälkeen kivivillan muovi poistetaan ja se jatkokäytetään peltojen lannoitteena.
Luontaiset torjujat, kuten svirski-punkit asuvat taimien seassa. Sadonkorjuuta tehtäessä kaikki kerätyt lehdet jätetään kasvihuoneen lattialle kuivumaan muutamaksi päiväksi, jotta hyönteiset pääsevät mönkimään takaisin taimistoon. Kuivuneista kasvinosista, vanhoista taimista ja epäkelvollisista kasviksista tehdään kukkamultaa.
Paprikojen pölyttämisestä vastaavat kimalaiset. Kasvihuoneessa hyönteisten surina on melkoinen.

Pakkausmateriaalit, vesi sekä energia ovat myös lähituotantoa

Kasvihuoneviljely vaatii energiaa. Koko ala on viime vuosina ottanut suuria harppauksia ympäristöystävällisempään suuntaan ja Närpiön Vihannes on ollut kehityksen kärjessä. Tällä hetkellä Närpiön Vihanneksen vihannestuotannosta jo yli 95 prosenttia tuotetaan uusituvilla kotimaisilla polttoaineilla. Polttoaineena käytetään muun muassa kotimaista metsähaketta, yllättävin polttoaine on kenties kaurakuori. Myös muita teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä tutkitaan jatkuvasti.

Käytettävän kasteluveden tarve on suuri ja tuottajilla on myös yhteisiä vesiosuuskuntia. Suomesta kasteluvettä on saatavilla riittävästi ja puhtaalla kasteluvedellä on suora vaikutus tuotteiden makuun. Suippopaprikan viljelyssä kaikki käytetty vesi palautuu takaisin kiertoon ja ainoa poistuma tapahtuu viljeltävien kasvisten mukana.

Kaikki muovi ei ole turhaa

Suippopaprikat ja moni muu etyleenille herkkä vihannes pakataan suojamuoviin kauppakestävyyden parantamiseksi, tuotteen suojaamiseksi ja tuotelaadun ylläpitämiseksi. Pakkaus parantaa tuotteen kauppakestävyyttä moninkertaiseksi. Meidän kuluttajien tehtävä on vastata siitä, että ostamamme pakkaukset lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisella tavalla.

Lähtökohtaisesti oman ruoankulutuksen ympäristövaikutuksia pohdittaessa on huomattavasti merkittävämpää miettiä mitä syö kuin sitä kuinka se on pakattu. Yleisenä nyrkkisääntönä elintarvikkeille voidaan pitää, että ruokahävikiksi joutunut sisältö on ympäristövaikutuksiltaan aina pakkausta suurempi.

Kokonaiskuva on yksittäistä mittaria tärkeämpi

Hiilijalanjäljen seuraaminen on yksi näkökulma joka kannattaa huomioida ostopäätöstä tehtäessä. Muita yhtä tärkeitä aiheita ovat yhteiskuntavastuu ja puhtaus. Yhteiskuntavastuu liittyy osittain huoltovarmuuteen, kansanterveyteen sekä työllistämiseen. Esimerkiksi Närpiön Vihannes työllistää suoraan yli 300 henkilöä viljelijät ja niiden henkilöstä mukaanlukien, epäsuorat vaikutukset ovat paljon suuremmat. Kasvisten tuottaminen parantaa myös kansanterveyttä ja Suomen suosituimmilla vihanneksilla, kuten kurkulla ja tomaatilla on ollut valtava merkitys kasvisten kokonaiskulutuksen kasvamiseen.

Hiilijalanjäljen sokea seuraaminen ei huomio kaikkia muita ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kotimaisen ruoantuotannon puhtaus vaikuttaa maun lisäksi ympäristöön monella tavalla. Närpiön Vihannes on minimoinut kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja kaikki heidän viljelijät käyttävät integroitua viljelymenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että noudatetaan kasvinsuojelun ennaltaehkäiseviä toimia ja mahdolliset tuhoeläimet torjutaan aikaisessa vaiheessa biologista torjuntaa käyttäen. Kimalaiset vastaavat taimien pölyttämisestä.

Seuraa Närpiön Vihannesta Facebookissa ja Instagramissa, niin saat uutiset kotimaisesta vihannesten tuotannosta ensimmäisten joukossa.

Satokausikalenterin blogista löydät jatkossa reseptiikkaa suippopaprikasta.

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.