Näin kasvaa kotimainen suippopaprika – Retki Närpiöön

Kaupallinen yhteistyö: Närpiön Vihannes, suippopaprika

Jaoimme lokakuussa uutisen kotimaisen suippopaprikan tuotannosta. Pääsimme itse tutustumaan Närpiön vihannesosuuskunnan tuotantoon. Tässä matkaraportissa kerromme kuinka kotimaista suippopaprikaa tuotetaan ja mitä kaikkea kulisseissa tapahtuu ennen kuin tämä herkku päätyy ruokakauppojen hyllyille ja kutkuttelemaan kuluttajien makuaisteja.

suippopaprika
Suomessa kasvaa tällä hetkellä 58 000 suippopaprikan taimea, jotka poimitaan kaksi kertaa viikossa käsin. Tämän seurauksena kauppoihin päätyy 45 000 suippopaprikaa viikossa.
suippopaprika
Suippopaprikoiden kuluttajapakkauksen paino on 200 grammaa, joten tuotteet ylipakataan varmuuden vuoksi. Kauppojen hedelmävaa´alla voi tarkastaa kuinka paljon saa ”extraa”.

Suippopaprika – Kuluttajien kysyntä ohjaa tarjontaa

Paprikat lukeutuvat nykyään Suomen suosituimpiin vihanneksiin. Ennen 1990-lukua paprikan ystävät olivat tuontikasvisten varassa. Kotimaisen paprikan tuotantoa testattiin 1990-luvulla aluksi epätasaisin lopputuloksin, mutta kasvis on sittemmin löytänyt paikkansa markkinoilta.

2000-luvun aikana kotimaisten paprikoiden tuotanto on kasvanut tasaisesti ja myös monipuolistunut. Esimerkiksi Närpiön Vihannes tuottaa erivärisiä vihannespaprikoita, chilejä sekä viimeisimpänä uutuutena suippopaprikaa ensimmäisenä Suomessa.

suippopaprika
Monen muun ravintoaineen lisäksi paprikat ovat todella hyviä C-vitamiinin lähteitä. Jo yhdestä paprikasta saat moninkertaisen määrän C-vitamiinia päivän tarpeisiin nähden.
suippopaprika
Kotimainen suippopaprika on perinteisiin vihannespaprikoihin nähden huomattavasti makeampi ja se on saavuttanut suurta suosiota varsinkin lapsiperheiden keskuudessa.

Närpiön Vihanneksen pakkaamo. Keskimääräinen etäisyys viljelijältä pakkaamoon on vain 13 kilometriä.

Osuuskunta Närpiön Vihannes on suomalaisen ruoantuotannon helmi

Närpiö on Pohjanmaalla sijaitseva noin 10 000 asukkaan kunta. Suomen ensimmäinen kasvihuone pystytettiin Närpiöön yli 100 vuotta sitten alan ja paikkakunnalla edelleen kasvatetaan valtaosa Suomen kasvihuonevihanneksista. Närpiön alueella kasvatetaan yli puolet kotimaisista tomaateista ja merkittävä osa kotimaisista kurkuista. Kasvinviljely on kunnan merkittävimpiä työllistäjiä.

Perinteikkäin ja tunnetuin kasvihuonevihannesten tuottaja on vuonna 1957 perustettu Närpiön Vihannes, joka on kasvihuonealalla Suomen ainut täysin viljelijäomisteinen osuuskunta. Pitkän historiansa ja kokemuksensa ansioista Närpiön Vihanneksen toiminta on innovatiivista ja koko alaa eteenpäin vievää. Tällä hetkellä osuuskuntaan kuuluu 37 kasvihuoneviljelijää, jotka omistavat yhdessä osuuskunnan. Jos Suomen ensimmäinen kasvihuone tuli 1900-luvun alussa tuontitavarana, niin nykyään suomalainen kasvihuonetuotanto on maailman kehittynein ja modernein.

suippopaprika

suippopaprika
Kasvihuoneisiin lisätään hiilidioksidia tuotannon ja kasvihuoneen sisäilmaston optimoimiseksi. Närpiön Vihanneksen viljelijät käyttävät Seinäjoella Altian tehtaan sivutuotteena syntyvää hiilidioksidia.
suippopaprika
Närpiön Vihanneksen osuuskunnan viljelijä Tommy Sigg, joka kasvattaa suippopaprikaa, tomaattia ja paprikaa veljensä Patrikin kanssa.

Jatkuva kehittäminen on laadun tae

Närpiön Vihannes kehittää toimintaansa ja alaa jatkuvasti. Tällä hetkellä jo yli 95 prosenttia kaikista kasviksista tuotetaan uusiutuvaa kotimaista energiaa hyödyntäen. Keskimääräinen etäisyys viljelijältä pakkaamoon vain 13 kilometriä ja tuotteet ovat poimintahetkestä alle kahdessa vuorokaudessa kaupoissa, joskus jopa nopeammin. Tuotantoa ohjaa vahvasti kuluttajien tarpeet. Esimerkiksi viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet erikoistomaatit, chilit sekä suippopaprika.

suippopaprika
Kauppaan lähtevät kasvikset pakataan pahvilaatikoihin, jotka valmistetaan Suomessa 20 kilometrin päässä Närpiöstä.
Taimet kasvavat luonnonmateriaalissa kivivillassa. Yksi suippopaprikan taimi kasvaa noin puoli vuotta, jonka jälkeen kivivillan muovi poistetaan ja se jatkokäytetään peltojen lannoitteena.
Luontaiset torjujat, kuten svirski-punkit asuvat taimien seassa. Sadonkorjuuta tehtäessä kaikki kerätyt lehdet jätetään kasvihuoneen lattialle kuivumaan muutamaksi päiväksi, jotta hyönteiset pääsevät mönkimään takaisin taimistoon. Kuivuneista kasvinosista, vanhoista taimista ja epäkelvollisista kasviksista tehdään kukkamultaa.
Paprikojen pölyttämisestä vastaavat kimalaiset. Kasvihuoneessa hyönteisten surina on melkoinen.

Pakkausmateriaalit, vesi sekä energia ovat myös lähituotantoa

Kasvihuoneviljely vaatii energiaa. Koko ala on viime vuosina ottanut suuria harppauksia ympäristöystävällisempään suuntaan ja Närpiön Vihannes on ollut kehityksen kärjessä. Tällä hetkellä Närpiön Vihanneksen vihannestuotannosta jo yli 95 prosenttia tuotetaan uusituvilla kotimaisilla polttoaineilla. Polttoaineena käytetään muun muassa kotimaista metsähaketta, yllättävin polttoaine on kenties kaurakuori. Myös muita teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä tutkitaan jatkuvasti.

Käytettävän kasteluveden tarve on suuri ja tuottajilla on myös yhteisiä vesiosuuskuntia. Suomesta kasteluvettä on saatavilla riittävästi ja puhtaalla kasteluvedellä on suora vaikutus tuotteiden makuun. Suippopaprikan viljelyssä kaikki käytetty vesi palautuu takaisin kiertoon ja ainoa poistuma tapahtuu viljeltävien kasvisten mukana.

Kaikki muovi ei ole turhaa

Suippopaprikat ja moni muu etyleenille herkkä vihannes pakataan suojamuoviin kauppakestävyyden parantamiseksi, tuotteen suojaamiseksi ja tuotelaadun ylläpitämiseksi. Pakkaus parantaa tuotteen kauppakestävyyttä moninkertaiseksi. Meidän kuluttajien tehtävä on vastata siitä, että ostamamme pakkaukset lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisella tavalla.

Lähtökohtaisesti oman ruoankulutuksen ympäristövaikutuksia pohdittaessa on huomattavasti merkittävämpää miettiä mitä syö kuin sitä kuinka se on pakattu. Yleisenä nyrkkisääntönä elintarvikkeille voidaan pitää, että ruokahävikiksi joutunut sisältö on ympäristövaikutuksiltaan aina pakkausta suurempi.

Kokonaiskuva on yksittäistä mittaria tärkeämpi

Hiilijalanjäljen seuraaminen on yksi näkökulma joka kannattaa huomioida ostopäätöstä tehtäessä. Muita yhtä tärkeitä aiheita ovat yhteiskuntavastuu ja puhtaus. Yhteiskuntavastuu liittyy osittain huoltovarmuuteen, kansanterveyteen sekä työllistämiseen. Esimerkiksi Närpiön Vihannes työllistää suoraan yli 300 henkilöä viljelijät ja niiden henkilöstä mukaanlukien, epäsuorat vaikutukset ovat paljon suuremmat. Kasvisten tuottaminen parantaa myös kansanterveyttä ja Suomen suosituimmilla vihanneksilla, kuten kurkulla ja tomaatilla on ollut valtava merkitys kasvisten kokonaiskulutuksen kasvamiseen.

Hiilijalanjäljen sokea seuraaminen ei huomio kaikkia muita ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi kotimaisen ruoantuotannon puhtaus vaikuttaa maun lisäksi ympäristöön monella tavalla. Närpiön Vihannes on minimoinut kemiallisten torjunta-aineiden käytön ja kaikki heidän viljelijät käyttävät integroitua viljelymenetelmää. Tämä tarkoittaa sitä, että noudatetaan kasvinsuojelun ennaltaehkäiseviä toimia ja mahdolliset tuhoeläimet torjutaan aikaisessa vaiheessa biologista torjuntaa käyttäen. Kimalaiset vastaavat taimien pölyttämisestä.

Seuraa Närpiön Vihannesta Facebookissa ja Instagramissa, niin saat uutiset kotimaisesta vihannesten tuotannosta ensimmäisten joukossa.

Satokausikalenterin blogista löydät jatkossa reseptiikkaa suippopaprikasta.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!