Parasta juuri nyt: Granaattiomena

Äänestimme viikon kasvikseksi granaattiomenan. Kuten Satokausikalenteri kertoo, niin niiden hinta alkaa kohta olla edullisimmillaan. Granaattiomena on käyttötarkoitukseltaan hyvin erilainen kasvis kotimaisiin juureksiin verrattuna, joten sen nauttiminen ei vähennä kotimaisten juuresten kulutusta. Sen terveysvaikutuksista löytyy runsaasti tutkimuksia. Mikäli tuontihedelmät kuuluvat ruokavalioosi, niin nyt kannattaa kokeilla granaattiomenaa.


Granaattiomena on ikivanha hedelmällisyyden symboli, jonka terveysvaikutuksista on runsaasti tieteellistä näyttöä.

KUNINKAAN KRUUNUN JA KÄSIGRANAATIN INSPIROINUT PYHÄHEDELMÄ

Granaattiomena (Punica granatum) on lehtipuu, jonka hedelmät ovat syötäviä. Alunperin granaattiomena on kotoisin Keski-Aasiasta. Sitä on kuitenkin viljelty jo tuhansia vuosia Välimerellä sekä Kaukasuksella. Useiden uskontojen pyhissä kirjoituksissa on runsaasti mainintoja granaattiomenasta. Esimerkiksi juutalaisten Toora sisältää saman verran käskyjä kuin granaattiomenassa on siemeniä. Meille suomalaisille ehkä tutummasta raamatusta löytyy myös mainintoja granaattiomenasta. Erään version mukaan Paratiisin kielletty hedelmä olisi ollut alunperin granaattiomena. Toisen tarinan mukaan hedelmän tunnusomaiset hedeslehdet olisivat olleet kuningas Salomonin ensimmäisen kruunun mallina.

Nykyään “pyhää hedelmää” viljellään ympäri maailman, mm. Myanmarissa, Arizonassa sekä Pakistanissa. Espanjalaisen kolonialismin myötä granaattiomenamehusta saatavan siirapin, eli grenadiinin, mukaan nimettyjä paikkoja löytyy eri puolilta maailmaa. Granada -niminen kaupunki löytyy niin Espanjasta, Nicaraguasta, kuin Kolumbiastakin.

KAIKKIA TERVEYSVAIKUTUKSIA EI VIELÄ TIEDETÄ

Granaattiomena ei ole turhaan ollut merkittävässä roolissa ihmiskunnan menneisyydessä. Granaattiomenan terveysvaikutuksia on tutkittu moneen muuhun hedelmään nähden runsaasti. Useat tieteelliset tutkimukset ovat löytäneet tiettyjä terveysvaikutuksia. Sen väitetään olevan hyvä sydän- ja verisuoniterveyde ylläpitäjä. Granaattiomenan sisältämät antioksidantit auttavat kehoamme hidastamaan ikääntymistä. Sen on todettu alentavan veren LDL-kolesterolipitoisuutta, vähentämään verisuonten seinämiin muodostunutta plakkia ja heikentämään useiden bakteerien ja virusten kasvua. Granaattiomenaa tutkitaan jatkuvasti, eikä vielä ole pystytty osoittamaan kaikkia sen terveysvaikutuksia. Hedelmän sisältämä polyfenolisten yhdisteiden sekä bioaktiivisten ainesosien kirjo on valtava, joten syitä ja seurauksia on vaikea erotella.

Vaikka kasvikset ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota, niin mikään hedelmä ei yksinään ehkäise terveysongelmia. Elintapojen ja ruokavalion tulee kokonaisuudessaan olla sellaisia, että ne suojaavat elimistöä riskitekijöiltä.


Videolta voit katsoa miten granaattiomena kannattaa “kuoria”.

KUORIMISEN JÄLKEEN HYÖDYNTÄMINEN ON HELPPOA

Maukkaan hedelmän tunnistamme kiiltävästä kuoresta. Sisus on täynnä punaisia siemeniä, joita ympäröi raikkaan mehukas punainen malto. Hedelmästä syödään pelkkä malto ja siemenet, sillä hedelmälihan väliseinät sisältävät pahanmakuista happoa. Kätevintä on lohkoa tai halkaista granaattiomena ja naputella sisus irti puulusikalla.


Herkullisen näköisillä ja makuisilla siemenillä on helppo piristää “arkisilta” tuntuvia ruokia.

Kuori ei kelpaa syötäväksi. Hedelmän voi puristaa myös mehuksi ja käyttää sitä vaikka smoothiessa tai drinkeissä. Hedelmän syötävän osuuden makua voidaan muuttaa liottamalla sitä viinissä, sitruunamehussa tai konjakissa. Granaattiomena toimii mainiosti salaatissa, rahkoissa ja jälkiruuissa. Sen avulla on helppo piristää monia “arkiselta” tuntuvia ruokia.

Lähteet ja lisälukemista:

https://www.drfuhrman.com/library/article19.aspx

http://ruoka.ts.fi/jutut/granaattiomena-on-rajahtavan-hyva-herkku/

http://www.makuja.fi/artikkelit/1517270/tiesitko/luonnon-ihmeelliset-terveyspommit-rinnat-suuremmiksi-ja-vyotaro-hoikaksi/

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Kasvit_A-O/G/Granaattiomena

http://health.yahoo.net/experts/dayinhealth/pomegranate-power-surprising-superfood

http://fi.wikipedia.org/wiki/Granaattiomena

http://www.valioravinto.fi/Terveys.aspx?id=4817

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Parasta juuri nyt: Mukulaselleri

Äänestimme viikon kasvikseksi mukulasellerin. Tämän rosoisen mukulan jäännöksiä on löydetty egyptiläisistä haudoista ja meille pohjolaan se on saapunut lääkekasvina jo 1300-luvulla. Pitkästä viljelyhistoriasta huolimatta syömme tätä voimakkaan, mutta hienostuneen makuista juuresta alle 50 grammaa vuodessa. Toivottavasti tämänkin ekologisen ja monikäyttöisen juureksen arvostus nousee lähitulevaisuudessa.


“Varhaisvihanneksena” tarjolla olevasta mukulaselleristö voidaan hyödyntää myös naatit.

KAIKKI SELLERIT OVAT VILLISELLERIN MUUNNOKSIA

Alunperin juurisellerinäkin tunnettu mukulaselleri (Apium graveolens var. rapaceum) on kasvanut villikasvina Välimeren ja pohjoisemman Euroopan alueella. Ruotisellerin ja yrttisellerin lailla, sekin on muunnos ranta-alueilla ja kosteikoilla viihtyvästä villiselleristä. Sellerit ovat ikivanhoja hyötykasveja ja aluksi niitä on käytetty lääke- ja maustetarkoituksiin. Mukulasellerin on uskottu nostattavan intohimoja sekä parantavan suorituskykyä.

Eräiden lähteiden mukaan Antiikin Kreikan urheilijat joivat ennen suoritustaan sellerimehua. Pohjoismaihin sellerit levisivät jo 1300-luvulla lääkekasvina. Ensimmäiset kirjalliset lähteet mukulaselleristä omana lajikkeenaan löytyvät 1600-luvulta, jolloin sitä käytettiin vihannesten tavoin.

SUURI SATO VAATII ESIKASVATUKSEN KASVUOLOISSAMME

Mukulaselleri on kaksivuotinen, mutta ensimmäisena kasvukautenaan sen varren pituuskasvu jää vähäiseksi, mutta sen pääjuuren yläosa kasvaa paksuksi mukulaksi. Mukulasellerillä on pitkä kasvukausi, joten meidän oloissamme sitä ei kannata kylvää suoraan avomaalle, mikäli sadoksi halutaan suuria mukuloita. Taimien esikasvatusaika on muutaman kuukauden ja ennen avomaalle istutusta taimet karaistaan.

Taimet voidaan istuttaa avomaalle vasta touko-kesäkuun vaihteessa, koska tätä aikaisemmin kylminä keväinä on mahdollista, että se virittyy kukintaan. Mukulaselleri vaatii ravinteikkaan ja kuohkean maaperän. sillä boorin puutos voi aiheuttaa nuorten lehtien kellastumisen tai laikukkaan mukulan. Kalsiumin puutos taas johtaa kasvupisteen kuolemiseen.

Liian matalalle istuttaminen saattaa voimistaa sivujuurien kasvua, kun taas liian syvälle istuttaminen venyttää mukulaa. Sopiva istutussyvyys on taimen entinen kasvusyvyys. Suuria mukuloita tavoitellessa hyvä kasvutiheys on 6-10 tainta neliölle. Mukulaselleri vaatii jonkin verran kastelua ja rikkakasvit torjuntaan mekaanisesti tai kemiallisesti.

MYÖHÄINEN SADONKORJUU PIDENTÄÄ MUUTEN LYHYTTÄ KOTIMAAN SESONKIA

Kun mukulaselleri on saatu istutettua avomaalle, se kyllä viihtyy kotimaamme kasvuoloissa. Sen pitkä kasvukausi kestää jopa 5-7 kuukautta, joten. pääsadonkorjuu tapahtuu vasta lokakuussa. Suotuisissa oloissa kasvanut mukula voi painaa sadonkorjuu hetkellä yli kilon. Mikäli mukulaselleria halutaan myydä varhaisvihanneksena naatteineen, on sopiva sadonkorjuun ajankohta 3,5-4 kuukautta istutuksesta.


Ruokakaupoissa myytävät mukulasellerit ovat yleensä pestyjä, niiden juurentyngät on poistettu ja lehtien kiinnittymiskohdat on siloiteltu. Usein ne ovat myös valmiiksi pilkottuja ja muoviin pakattuja. Mukulan leikkauspinta tummuu herkästi, mutta muovilla pystytään estämään kosteuden haihtuminen. Tummat kohdat kannatta poistaa ennen ruoanlaittoa.

Mukulaselleri kiinnittyy tiukasti kasvualustaansa, joten sadonkorjuun yhteydessä sen juuret yleensä katkotaan. Samalla naatit poistetaan ja juuret typistetään. Niitä ei kuitenkaan kannatta heittää, pois koska nekin ovat herkullista ravintoa. Jos satoa halutaan varastoida pitkään, on mukuloita käsiteltävä erityisen varoen. Terveen mukulasellerin säilymisaika on nollan asteen tuntumassa ja 95-97% suhteellisessa kosteudessa jopa 6-7 kuukautta

EMME OSAA HYÖDYNTÄÄ HIENOSTUNUTTA MAKUA

Keski-Euroopassa mukulaselleri on suosittu alkutalven vihannes, mutta meillä sitä käytetään lähinnä liemijuureksena. Mukulaselleria voidaan käyttää tuoreeltaan raasteina sekä sipsien tavalla pikkunaposteltavana. Mukulaselleri sisältää eteerisiä öljyjä, jotka hapettuvat helposti joutuessaan kosketuksiin hapen kanssa. Siksi tuore mukulaselleri maistuu erilaiselle, kuin varastoitu mukula.

Sellereiden voimakkaan ominaistuoksun aiheuttavat ftalidit ja terpeenit. Ftalidien väitetään vaikuttavan sileiden lihasten solujen kalsiumkanaviin rentouttamalla verisuonet, jolloin verenpaine alenee. Mukulaselleri sisältää muiden juuresten lailla meille tärkeitä hiven- ja kivennäisaineita, kuten kaliumia, fosforia ja magnesiumia.


Tuoreesta mukulaselleristä saadaan erinomaista raastetta, mutta pitkään varastoitu mukula sopii paremmin muihin käyttötarkoituksiin.

Maun säilyttämiseksi, mukulaselleri kannattaakin paloitella vasta juuri ennen käyttöä. Mikäli sitä halutaan pilkkoa etukäteen, niin palaset kannattaa säilyttää kylmässä vedessä. Satokauden alkupuolella nautittavasta mukulaselleristä voidaan hyödyntää myös naatit. Ne antavat hyvin makua liemiin tai keittoihin. Niitä voidaan myös käyttää salaateissa tai perunoiden keitinveden maustamisessa. Satokauden loppupuolella naatit muuttuvat puiseviksi, joten niitä ei enää kannata käyttää ruoanvalmistuksessa.

Mukulasellerin voimakkaat, mutta hienostuneet maun vivahteet pääsevät oikeuksiinsa eri valmistustavoilla; paahdettuna, paistettuna, friteerattuna, keitettynä, haudutettuna. Mukulaselleri sopii erinomaisesti keittoihin, patoihin, uunijuureksiksi sekä tuoreeltaan tai kevyesti kypsennettynä naposteltavaksi. Siitä voidaan valmistaa jopa herkullista hilloketta.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.fineli.fi/food.php?foodid=311&lang=fi

http://puutarha.net/artikkelit/140/mukulaselleri.htm

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mukulaselleri

Voipio I. 2000. Vihannekset – Lajit, viljely, sato. Nordmanin Kirjapaino Oy, Forssa 2001.

http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Kasvit_A-O/M/Mukulaselleri

http://ellit.fi/liikunta-ja-terveys/terveys/nesteet-kiertoon-luonnon-omat-detoxit

http://www.kaleva.fi/teemat/ruoka/juuriselleri-on-mukava-motikka/441346/

http://www.huippukuntoon.fi/ravitsemus/alenna-verenpainetta

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!