Suomen paras smoothie suoraan ruokakaupan hedelmä- ja vihannesosastolta

Satokausikalenteri ja Lifted kokeilevat ensimmäisenä Suomessa, tai ehkä koko maailmassa, täysin uudenlaista smoothie-konseptia. Pilotti toteutetaan K-supermarket Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla 18. – 29.5.2015 välisenä aikana. Ideana on, että asiakas saa itse kerätä kaupasta haluamansa tuotteet, joista hänelle valmistetaan smoothie.


Liftedin hyvinvointivalmentajat ovat paikalla tekemässä smoothieita K-Supermarket Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla arkisin kello 16.00-19.00.

Tiedote – Vapaa julkaistavaksi 18.5.2015

Satokausikalenteri ja Lifted kokeilevat ensimmäisenä Suomessa, tai ehkä koko maailmassa, täysin uudenlaista smoothie-konseptia. Pilotti toteutetaan K-supermarket Postitalon hedelmä- ja vihannesosastolla 18. – 29.5.2015 välisenä aikana. Ideana on, että asiakas saa itse kerätä kaupasta haluamansa tuotteet, joista hänelle valmistetaan smoothie. Tällä tavalla se sopii jokaiseen ruokavalioon ja sisältö on juuri sitä mitä asiakas haluaa. Paikalla olevat hyvinvointivalmentajat valmistavat smoothien ja antavat samalla neuvoja monipuolisempaan kasvisten käyttöön.

”Olen liian usein mennyt ruokakauppaan nälkäisenä, eivätkä ostopäätökset ole olleet niillä kerroilla aina järkevimpiä. Kerran katselin ruokakaupassa myynnissä olevia valmispirtelöitä ja hämmästelin kasvisten vähyyttä sekä lisätyn sokerin määrää. Mietin, että olisipa hienoa, jos voisin valmistaa itselleni smoothien kaupassa tarjolla olevista raaka-aineista. Sitä voisi juoda ostosten tekemisen ohessa ja maksaa sen kassalle”, Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula kuvailee idean syntymistä.

Samuli kertoi ideastaan ystävälleen Jukalle, joka pyörittää hyvinvointivalmennusta tarjoavaa yritystä Liftediä. ”Idea kuulosti todella järkevältä. Pyrimme valmennuksessamme ohjaamaan yksilöitä fiksumpiin ruokavalintoihin. Jos ruokakaupassa pystyisi valmistamaan monipuolista ruokavaliota tukevan smoothien, niin monen kiireisen henkilön välipalahaasteet on ratkaistu. Kaupan hinnoilla valmistetut pirtelöt pärjäävät useimmille valmispirtelöille edullisuudessa, laadussa ja maussa. Jokainen saa itse valita haluamansa raaka-aineet ja me opastamme asiakkaan niin halutessa. Samalla pääsemme neuvomaan mistä hyvän smoothien ainekset löytyvät ruokakaupasta ja miten niitä voi valmistaa myös kotona”, kertoo Liftedin hyvinvointivalmentaja Jukka Joutsiniemi.

Jukka otti yhteyttä Foodinin perustajaan Lasse Jalkaseen, joka tarjoutui toimittamaan pilotin yhteydessä käytettävät lisäravinteet. Kun smoothien lisätään esimerkiksi riisiproteiinia, se vastaa ravintoarvoiltaan kevyttä ateriaa. Yhdellä smoothiella voi helposti ylittää ravitsemussuositusten mukaisen määrän kasviksia. Puoli kiloa kasviksia sisältävän smoothien voi koostaa esimerkiksi porkkanasta, kurkusta ja omenasta. Pirtelön kotimaisuusaste on korkea ja hinta pysyy maltillisena.

”Suosittelemme luonnollisesti sesonkikasviksia. Esimerkiksi kotimaiset raparperit ja avomaankurkut sekä espanjalaiset nektariinit ovat juuri ilmestyneet ruokakauppoihin. Ne sopivat mainiosti smoothieihin. Erityiskiitokset K-supermarket Postitalon kauppiaalle Aki Luomaselle, joka suhtautui ennakkoluulottomasti ideaan ja mahdollistaa toteutuksen. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, miten ruokakaupat voivat olla mukana vaikuttamassa monipuolisempaan ruokakulttuuriin”, Samuli ja Jukka kiittelevät.

Lisätiedot:

Jukka Joutsiniemi, Lifted Oy / 044 271 1487, jukka@lifted.fi / @joutsi

Samuli Karjula, Sesonkia Oy / 044 026 5164, samuli.karjula@satokausikalenteri.fi / @APSK86

Aki Luomanen, K-supermarket Postitalo / 0400667470, aki.luomanen@k-supermarket.fi

Lasse Jalkanen, Foodin / 044 530 0036, lasse.jalkanen@fitnessfirst.fi


Ota kuva smoothiestasi ja kerro reseptisi sosiaalisessa mediassa käyttämällä hashtagia #munsmoothie. Parhaat reseptit palkitaan kampanjan päätyttyä.

Liftedin hyvinvointivalmentajat ovat paikalla 18. – 29.5.2015 maanantaista perjantaihin kello 16.00 – 19.00. Liftedin meininkiä voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa.

K-Supermarket postitalo palvelee maanantaista lauantaihin klo 07.00 – 22.00, sekä sunnuntaisin 10.00 -22.00 välisenä aikana. Ruokakaupan löydät osoitteesta Elielinaukio 2 G 00100 Helsinki Rautatieaseman kupeesta.

Tutustu Foodinin verkkokauppaan ja seuraa heitä Facebookissa sekä Instagramissa.

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.

Pitääkö hedelmien sisältämää fruktoosia vältellä?

Hedelmien sisältämät sokerit nousevat aina välillä keskustelun keskiöön niin sosiaalisessa, kuin perinteisessäkin mediassa. Viime päivinä aihetta on sivuttu Ylen tekemässä jutussa, jossa ravitsemustieteen professori arvioi personal trainerin ruokalistan. Saimme tästä ajankohtaisesta aiheesta vieraskynäkirjoituksen, joka kannattaa lukea.


Monien tutkimusten mukaan fruktoosin haittavaikutuksia on esiintynyt, kun saanti fruktoosipitoisista siirapeista on ollut yli 100 g/pv. Appelsiineja tulisi syödä siis 20 kappaletta päivässä, jotta tämä määrä saavutettaisiin.

”Miten se nyt on, saako hedelmiä syödä?” , tämä kysymys kysyttiin minulta äskettäin. Kysyjä viittasi hedelmien sisältämään sokeriin ja median tulkintoihin WHO:n tuoreesta suosituksesta sokerin saannille; lööppien mukaan jo kahdesta omenasta tulisi päivän sokerikiintiö täyteen. Yksinkertainen vastaus kysyjän kysymykseen on: ”Saa ja kannattaa ehdottomasti syödä hedelmiä”. Avataanpa tätä hieman:

SOKERIN SYÖMISTÄ ON SYYTÄ SÄÄNNÖSTELLÄ, MUTTA EI HEDELMISTÄ

WHO julkaisi maaliskuun alussa suositukset päivittäiselle sokerin saannille. Sen mukaan ruoasta saatavan vapaan sokerin saanti tulisi rajoittaa alle 10 % päivittäisestä energiansaannista, ja lisähyötyjä hammasterveydelle voi saada, jos sokerin saanti alittaa 5 % päivittäisestä energiansaannista.Käytännössä tämä 5 % tarkoittaa 2000 kcal:in ruokavaliossa 25 g eli 6 teelusikallista sokeria päivässä.

Termi ”vapaa sokeri” tuntui aiheuttavan päänvaivaa ja väärinkäsityksiä mediaa myöten. Vapaalla sokerilla WHO:n suosituksessa tarkoitetaan elintarvikkeen valmistajan tai kuluttajan ruokaan lisäämää sokeria sekä hunajassa, siirapeissa, hedelmämehuissa ja hedelmämehutiivisteissä luonnostaan esiintyviä sokereita. Kokonaiset hedelmät eivät siis kuulu tähän määritelmään, eikä niiden syömistä tarvitse vältellä. Vaikka tavoitteena olisikin pitää sokerin saanti suosituksen rajoissa, sitä ei kannata karsia hedelmistä.

MAISSISIIRAPPI LOKAA HEDELMIEN MAINEEN

Hedelmät sisältävät fruktoosia ja glukoosia sekä näiden kahden muodostamaa sakkaroosia. Monet tuntuvat olevan huolissaan siitä, että fruktoosi varastoituisi rasvana tehokkaammin kuin pöytäsokeri, ja lihomisen pelossa vältellään hedelmien syömistä. Useissa tutkimuksissa onkin saatu viitteitä siitä, että liiallinen fruktoosin saanti voi mm. nostaa veren rasva-arvoja, aiheuttaa insuliiniresistenssiä, lihavuutta ja kakkostyypin diabetesta. Mutta tästä ei pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä: tärkeää on huomata se, että näitä haittavaikutuksia on aiheuttanut prosessoituihin elintarvikkeisiin lisätty fruktoosi. Esimerkiksi teollisesti valmistettu fruktoosipitoinen maissisiirappi, jonka käyttö on yleistynyt erityisesti virvoitusjuomissa on tuonut syyttä hedelmille huonoa mainetta.

Hedelmien luonnostaan sisältämä fruktoosi ei ole tutkimusten mukaan syypää yllä oleviin sairauksiin. Päinvastoin, hedelmien on todettu vähentävän verenpainetta, insuliiniresistenssiä ja veren rasva-arvoja; lukuisten muiden terveyttä edistävien vaikutusten lisäksi. Hedelmien sisältämät kuidut hidastavat fruktoosin imeytymistä. Hedelmien muut sokerit vaikuttavat imeytymismekanismeihin, jotka siten eroavat mm. fruktoosipitoisen siirapin imeytymisestä. Lisäksi hedelmien sisältämät muut hyvää tekevät aineet, kuten polyfenolit, vitamiinit ja kivennäisaineet erottavat hedelmien sokerit prosessoitujen elintarvikkeiden sokereista.

Tuoreiden hedelmien painosta suuri osa on vettä. Niiden energiatiheys on pieni ja siten kokoonsa nähden ne sisältävät vähän sokeria. Keskikokoinen omena sisältää sokereita yhteensä 16 g, josta fruktoosia on 8,5 g, appelsiinissa sokereita on 17 g, josta fruktoosia 5 g ja keskikokoisessa banaanissa sokeria on 17 g, josta fruktoosia 3,5 g. Monien tutkimusten mukaan fruktoosin haittavaikutuksia on esiintynyt, kun saanti fruktoosipitoisista siirapeista on ollut yli 100 g/pv. Appelsiineja tulisi syödä siis 20 kappaletta päivässä, jotta tämä määrä saavutettaisiin. Muistettava on tietysti myös se, että haittavaikutukset on havaittu teollisten siirappien käytöstä, ei hedelmien luontaisesta fruktoosista.

MEHU EI KORVAA HEDELMÄÄ

Miksi sitten hedelmämehut kuuluvat rajoitettavan vapaan sokerin määritelmään? Hedelmämehuista puuttuu kuitu ja niiden sisältämät sokerit imeytyvät nopeammin. Lisäksi mehuissa pitoisuus tiivistyy: 2 dl appelsiinimehua sisältää keskimäärin kolmen appelsiinin mehun. Hedelmät pitävät kuitujen ja muun syötävän osan ansiosta kylläisenä pidempään kuin mehut, joiden nautitut määrät saattavat huomaamattakin kohota moninkertaisiksi hedelmiin verrattuna. Yksi omena riittää välipalaksi, mutta harvemmin nälkä taltutetaan yhdellä lasillisella omenamehua. Hedelmien pureskeltavuus lisää syljentuotantoa, millä on myönteisiä vaikutuksia hammasterveyteen toisin kuin juotavilla mehuilla, joiden suurempi happopitoisuus lisää entisestään kariesriskiä.


Hedelmämehuista puuttuu kuitu, joten “juotavat hedelmät” kannattaa nauttia kokonaisista hedelmistä valmistettuina pirtelöinä tai smoothieina.

Sokerin saantimääriä on syytä tarkkailla ja rajoittaa. On kuitenkin hyvä olla selvillä siitä, mitä sokereita nämä suositukset koskevat, jotta hommassa pysyy järki mukana. Hedelmät sisältävät valtavasti terveellisiä ainesosia ja niiden käyttö tutkitusti edistää terveyttä. Hedelmät kuuluvat siis epäilyksettä osaksi terveellistä ruokavaliota. Parhaimmillaan hedelmät ovat sellaisinaan tuoreina, mutta monipuolisuutensa ansiosta niitä voi käyttää myös ruoanlaitossa ja leivonnassa. Tuttujen omenan ja banaanin hedelmiä kannattaa syödä mahdollisimman monipuolisesti.

Artikkelin kirjoittaja Mari Näätänen on ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Aikaisemmaltaan koulutukseltaan hän on medianomi, joka kiinnostui ruoasta sekä ravitsemuksesta niin paljon, että päätti opiskella niistä itselle uuden ammatin. Mari on kasvisten suurkuluttaja ja häntä kiinnostaa erityisesti niiden ravitsemuksellinen merkitys.

Lähteet ja lisälukemista:

Barasi ME. Human Nutrition. A health perspective. 2. painos. London: Hodder Arnold 2003.

Fineli®. Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Helsinki: Kansanterveyslaitos, ravitsemusyksikkö. http://www.fineli.fi (luettu 2.4.2015).

Geissler CA, Powers HJ, toim. Human Nutrition. 12. painos. Edinburgh: Churchill Livingstone Elsevier 2011.

Guideline: Sugars intake for adults and children. Geneva: World Health Organization; 2015.

Kelishadi R, Mansourian M, mothabar HB. Assosiation of fructose consumption and components of metabolic syndrome in human studies: A systematic review and meta-analysis. Nutrition 2014;30:503-510.

Zhang YH, An T, Zhang RC, Zhou Q, Huang Y, Zhang J. Very High Fructose Intake Increases Serum LDL-Cholesterol and Total Cholesterol: A Meta-Analysis of Controlled Feeding Trials. J. Nutr 2013;143:1391–1398.

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.