Suosimalla satokauden kasviksia syöt monipuolisemmin ja säästät rahaa sekä ympäristöä

Kasvisten säännöllinen syöminen pidentää tutkitusti ihmisen elinvuosia, mutta silti me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin vihanneksia. Jos söisimme ravitsemussuositusten mukaisen puolen kilon päiväannoksen kasviksia, niin millaisia ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia sillä olisikaan? Miten pystymme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossamme?


Syömme vuodessa vähemmän vihanneksia kuin lihaa.

Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.

“Suositustason saavuttamiseen on vielä pitkä matka”, sanoo Satokausikalenterin perustajatiimiin kuuluva Samuli Karjula. “Kasvisten terveysvaikutukset ymmärretään ja kasviksia käytetään koko ajan hieman enemmän, mutta jostakin syystä me suomalaiset syömme ympäri vuoden yksiä ja samoja vihanneksia. Tilastojen mukaan yli 90% suomalaisten suosimista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri lajikkeesta. Tavoitetasoa tuskin koskaan saavutetaan, jos pitäydymme alle kymmenessä lajikkeessa”, valottaa asiaa satokausikasvisten käyttöön perehtynyt Samuli Karjula.


Ymmärrämme vihannesten, marjojen ja hedelmien terveysvaikutukset, mutta silti syömme yksipuolisesti.

Karjulan mukaan valitsemalla ostoskoriin useampia vaihtoehtoja suositustaso on mahdollista saavuttaa siis helpommin. Hän tarjoaa ratkaisuna sesonkikasviksia: “Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme. Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta on nyt onneksemme palaamassa takaisin Suomeen.”


Satokauden kasvikset ovat edullisia.

Karjulan mukaan sesonkikasviksia ei voi ylistää liikaa. Hänen mukaansa pinttynyt uskomus siitä että terveellinen ruoka on kallista, ei pidä paikkaansa ainakaan kasvisten osalla.

“Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat terveellisempiä, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, niin kasvikset ovat aina myös edullisempia”


Tuoreet sesonkiparsakaalit saattavat olla väriltään tyypillisiä tuontiparsakaaleja tummempia. Kyse ei kuitenkaan ole laatuvirheestä, vaan merkki suuremmasta antioksidanttipitoisuudesta.

Satokausikalenteri helpottaa valintoja

Sesonkiruokailun toteuttaminen alkaa selvittämällä kasvisten satokaudet. Karjulan mukaan kasvisten satokausia koskeva tieto on tähän asti ollut vain huippukokkien ja perehtyneiden ruoanlaittajien tiedossa.Tämä piilossa ja hajallaan oleva tieto vaivasi Karjulaa vuosien ajan. Koska helppoa ja kaikille sopivaa opasta ei löytynyt mistään, päätti hän kumppaneineen kehittää tuotteen, jonka avulla suomalaiset löytäisivät sesonkikasvikset kauppojen tarjonnan seasta.


Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain.

“Kehittämämme Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain. Yli 80 kasvikselle on mainittu myös kotimainen sesonki. Kalenterin avulla kuka tahansa osaa valita ympäri vuoden ruokapöytäänsä ne kaikkein maukkaimmat ja parhaimmat kasvikset”, Samuli Karjula kertoo.

Kalenterin saama suosio on yllättänyt kehittäjät, sillä kalenteria käyttävät tänä päivänä jo tuhannet suomalaiset. “Saamamme palautteen perusteella olemme todella onnistuneet lisäämään kasvisten määrää suomalaisissa ruokapöydissä. Sesonkikasvisten kysyntä on alkanut tänä vuonna näkyä ruokakauppojen tarjonnassa ja olemme pystyneet auttamaan kauppoja myös tarjonnan suunnittelussa.” Tästä esimerkkinä Karjula mainitsee mm. viime kuukausina näkyneen kampanjan, jolla pyritään palauttamaan edullisemmat kakkosluokan kasvikset suomalaisiin ruokakauppoihin.


Sesongin aikana voi tavallisistakin ruokakaupoista löytää meille tuttujen hedelmien eri lajikkeita.

Satokausikalenteri on kolmen sesonkikasviksiin perehtyneen suomalaisen nuoren kehittämä tuote. Samuli Karjulan lisäksi kalenteria ovat olleet kehittämässä hänen puolisonsa Laura ja veljensä Johannes. Tuote on omakustanne, eikä sen kehittämiseen tai markkinointiin ole käytetty ulkopuolista rahoitusta tai yritystukia.


Monet sesonkiherkut ovat ilmaisia ja parhaimmillaan satokauden kasvisten suosiminen on mukavaa yhdessä tekemistä.

Samuli Karjula email: samuli.karjula@satokausikalenteri.fi p.0440 265 164 Twitter ja Instagram: @kausikalenteri www.facebook.com/satokausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Kasvisten laatuvaatimus -jupakassa ei ole syyllisiä tai syyttömiä, ainoastaan voittajia.

Hävikkiviikolla julkaistusta kirjoituksestamme on syntynyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Keskustelu on aiheuttanut oikean suuntaisia toimenpiteitä ruokakauppojen osalta. Yksittäiset kaupat ovat jo lisänneet valikoimiinsa ”rumia kasviksia”. Prismat ottivat 23.9.2014 valikoimiinsa käyrät kurkut ja heidän mukaansa kurkkujen menekki on ollut hyvä sekä asiakkailta saatu palaute on ollut positiivista. Kurkun käyttäminen kampanjan keulakuvana oli oiva valinta, sillä moni meistä muistaa vuonna 2009 kumotun EU:n ”kurkkudirektiivin”. Käyrät kurkut ovat kuitenkin ohjanneet keskustelua pois alkuperäisestä aihepiiristä. Moni on hämmästellyt, että eihän käyrien kurkkujen myynti ole koskaan ollutkaan kiellettyä. Mitä vastaan tai minkä puolesta näillä rumilla kasviksilla olikaan tarkoitus kampanjoida? Miten tämä liittyy sesonkiruokailuun?

HÄVIKKIVIIKON KESKUSTELUA KÄYTIIN KOTITALOUKSIEN NÄKÖKULMASTA

Hävikkiviikolla keskustelua käytiin pitkälti kotitalouksien synnyttämässä hävikissä ja sen vähentämisessä. Aihepiiri on erittäin tärkeä, mutta myös elintarvikeketjun muilla toimijoilla on omat vaikutuksensa. Kirjoituksemme tarkoitus oli laajentaa kasvisten osalta käytävä keskustelu koskemaan koko elintarvikeketjua. Alkuperäiseen kirjoitukseen voi tutustua täältä.

LAATUVAATIMUSTEN VAIKUTUKSET KASVISTEN JALOSTUKSEEN

Kasvisten laatuvaatimukset ovat ajaneet kasvikset tiettyihin turvallisiin muotoihin, jotka varmasti palvelevat ainakin kuljetusyrityksiä sekä helpottavat kasvisten pakkaamista. Tämän seurauksena epämuodostuneemmat kasvikset menevätkin elintarviketeollisuuden käyttöön, myydään rehuksi, heitetään roskiin tai jätetään korjaamatta sadonkorjuun yhteydessä.

Epämuodostuneiden kasvisten myyminen suoraan kuluttajille ei ole kiellettyä, mutta pikkuhiljaa ne ovat hävinneet pois tavallisten ruokakauppojen valikoimista. Muotoseikat ja kuljetuskestävyys edellä tehty jalostus ei ole kiinnittänyt huomiota kasvisten makuun, vaan se on jäänyt toissijaiseksi seikaksi.

Laatuluokitukset sorsivat pieniä alkuperäislajikkeita ja vaikeuttavat monipuolisempaa kasvisten suosimista. Osalle meistä on saattanut syntyä mielikuva, että I-laatuluokkaan kuuluva kasvis tarkoittaa parasta mahdollista ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvista, vaikka se kertoo ainoastaan kasviksen ulkomuodosta. Emme välttämättä osaa ostaa tai edes vaatia muita kuin kiiltäviä, suuria ja tasamuotoisia kasviksia.

LAATUVAATIMUSTEN HEIJASTUMINEN RUOKAKULTTUURIIN

Alkuperäisen kirjoituksen toinen huolenaihe oli kotimaisen ruokakulttuurin näivettyminen. Vuoden 2008 kasvistaseen mukaan (uudempaa ei ole vielä saatavilla) söimme keskimäärin kotimaisia kasviksia 113,18kg vuodessa henkilöä kohden. Marjat, hedelmät ja sienet eivät sisälly tähän kulutusarvioon. Tarkastelun kohteena olevasta määrästä hyvin varastointia kestävän perunan osuus oli 51,5 prosenttia, mikä on näillä leveyspiireillä luonnollista. Kurkun ja tomaatin osuus kokonaismäärästä oli 19,3 prosenttia ja juuresten osuus oli 9,9 prosenttia. Juuresten osuudesta 76 prosenttia koostui porkkanasta. Sipulin, valkokaalin, kukkakaalin, amerikansalaatin ja paprikan yhteenlaskettu osuus kokonaiskulutuksesta oli hieman alle 13 prosenttia.

Eli vuonna 2008 syömistämme kotimaisista kasviksista yli 93 prosenttia muodostui perunasta, kurkusta, tomaatista, porkkanasta, sipulista, valkokaalista, amerikansalaatista, kukkakaalista ja paprikasta. Nämä edellä mainitut kasvikset (peruna tietyin poikkeuksin) ovat pitkälle jalostettuja, hyvin kuljetusta kestäviä lajikkeita, jotka pääosin täyttävät kasvisten laatuvaatimukset.

Onneksemme kasvisten vuosittainen kokonaiskulutus kääntyi vuoden 2013 ravintotaseen mukaan nousuun ja tämä näkyy jo kauppojen lisääntyneessä tarjonnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat lehtikaali, raitajuuri ja keltajuurikas, joita ei löydy vuoden 2008 tilastoista. Tämä on hieno kehityssuunta ja toivottavasti se jatkuu edelleen.

RUMAT KASVIKSET SISÄLTÄVÄT VALTAVAN POTENTIAALIN

Alkuperäinen ideamme oli saada ruokakaupat ottamaan valikoimiinsa meille tuttujen kasviksien epämuodostuneita versioita. Hävikin vähentämisen ohella opimme taas nauttimaan käyriä kurkkuja, kaksi haaraisia porkkanoita tai muumin muotoisia perunoita. Tämän seurauksena kynnys ostaa vaikkapa latva-artisokka tai joku muu vieraampi kasvis madaltuu. Kun kysyntä lisääntyy, niin kaupat varmasti hankkivat niitä valikoimiinsa. Käyrät kurkut ovat loistava esimerkki siitä, miten isotkin toimijat pystyvät nopeasti reagoimaan muuttuneeseen kysyntään. Myös viljelijät uskaltavat rohkeammin kokeilla uusia tai jo kertaalleen unohdettuja lajikkeita.

EDULLISEMPIEN KOTIMAISTEN KASVISTEN TARJONNAN LISÄÄNTYMISEN MAHDOLLISET VAIKUTUKSET

Keskustelimme 24.9.2014 Twitterissä erään entisen kurkunviljelijän kanssa. Hän oli huolissaan siitä, että jääkö nyt I-luokan kurkut myymättä, jos ihmiset ryhtyvät ostamaan vain edullisempia käyriä kurkkuja. Tämä huoli on erittäin aiheellinen ja lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna saattaakin näkyä viljelijän tuloksessa. Tällä hetkellä osa hävikistä syntyvistä kustannuksista näkyy I-laatuluokan täyttävien kasvisten hinnoissa.

Moni meistä haluaa edelleen ostaa suoria kurkkuja, eikä saamiemme tietojen mukaan ”rumien kasvisten” myynti vaikuttanut muiden kasvisten myyntiin. Ideaalitapauksessa kakkosluokan kasvikset ovat edullinen vaihtoehto tuontikasvikselle, jolloin pienellä ruokabudjetilla pärjäävillä henkilöillä on myös varaa ostaa kotimaisia kasviksia. Pitkällä tähtäimellä tarkasteltuna niiden lisääminen valikoimaan laskee myös I-laatuluokan täyttävien kasvisten hintaa, joka taas hyödyttää meitä kuluttajia.

Hinnan laskeminen sekä tarjonnan lisääntyminen rikastuttaa myös ruokakulttuuria. Edullisten ja suurien kasviserien myynti mahdollistaa sen, että kotitaloudet voivat ostaa kerralla enemmän yhtä kasvista ja käyttää sitä monipuolisemmin ruokavaliossa. Kuinka moni meistä on raaskinut ostaa kaupasta I-luokan kotimaista kurkkua, tehdä siitä hölskytyskurkkuja tai säilöä sitä kurkkupikkelssinä?

Edullisemmat kotimaiset epämuodostuneet kasvikset sopivat erinomaisesti myös kotona tapahtuvaan säilömiseen ja jalostamiseen. Näin ollen ne eivät ole välttämättä pois I-luokan laatuvaatimukset täyttävien kasvisten myynnistä, vaan parhaassa tapauksessa lisäävät kasvisten kokonaiskulutusta suomalaisten ruokavaliossa.

TARJONTA ON RUNSAAMPAA SATOKAUDEN AIKANA

Miten tämä kaikki liittyy Satokausikalenteriin ja sesonkiruokailuun? Nyt ei ole kyse siitä, että saako käyriä kurkkuja myydä ruokakaupassa. Viljelijöiden ei tarvitse ryhtyä tuottamaan ankanmuotoisia tomaatteja. Hauskat vihannekset eivät ole itsetarkoitus. Ideana on, että satokauden koko sato saadaan paremmin hyödynnettyä, me voimme ostaa edullisempia kasviksia ja ruokakulttuurimme monipuolistuu. Tarvitsemme asennemuutosta ja viimeaikaisten tapahtumien perusteella olemme siihen valmiita.

Kuten aikaisemmassa kirjoituksessa mainitsimme, niin kasvisten luonnollisten satokausien aikana tavallisistakin ruokakaupoista saattaa löytää tutun kasviksen eri lajikkeita useasta eri laatuluokasta. Niitä kannattaa kokeilla rohkeasti laatuluokituksesta välittämättä. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua ja se muuttuu monipuolisemmaksi. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan, eikä heidän tarvitse viljellä ylijäämää. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

Samalla tuemme ekologisempaa ruoantuotantoa, pienennämme hävikkiä ja monipuolistamme kotimaista ruokakulttuuria.

Pitkällä tähtäimellä kaikki voittavat!

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!