Syödään värikkäästi!

Tutkimusten mukaan kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä terveytemme ylläpitäjinä. Useat kasvisten sisältämät väriaineet toimivat kehossamme antioksidantteina, jotka ehkäisevät verisuoni- ja sydäntautien syntyä. Väriaineet toimivat yhteistyössä kivennäisaineiden ja vitamiinien kanssa. Tutkimustet vahvistavat, että kasvisten väriaineet voivat estää monia sairauksia ja mm. veren rasvahappojen hapettumista.


Kasvisten väriaineilla on tärkeitä tehtäviä terveytemme ylläpitäjinä

Erivärisilla kasviksilla on meihin erilaisia värien mukaisia vaikutuksia. Siksi listasimme oheisen kuvan lisäksi yleisimmistä kasvisten väreistä muutaman tärpin:

Vihreä

Voimakas vihreä väri kertoo, että kasvis sisältää runsaasti yhteyttäviä viherhiukkasia sekä rautaa. Vihreät kasvikset sisältävät paljon indolihappoja ja luteiinia, jotka ovat terveyttä edistäviä ja parantavat luuston kuntoa.


Nokkonen sisältää melkein 50 prosenttia enemmän rautaa kuin hyvänä raudan lähteenä pidetty naudanliha.

Violetti

Purppuran ja sinisen sävyt ovat fenoliyhdisteiden ja antosyaanien synnyttäviä värejä. Sinertävät flavonoidit hidastavat vanhenemista ja parantavat muistia.


Vuoden 2013 hittikasviksesta lehtikaalista on olemassa myös violettilehtinen lajike.

Punainen

Punaisista väreistä tunnetuin lienee lykopeeni. Tomaatin lisäksi sitä löytyy verigreipistä sekä vesimelonista. Muut punaiset kasvisten sisältämät väriaineet kuuluvat antosyaaneihin. Lykopeeni on varmasti tutkituimpia kasvisten värin antavia aineita ja sen puuttumisella ruokavaliosta on osoitettu olevan selvä yhteys eturauhassyöpään sekä sydän- ja verisuonitautien esiintymiseen. Punaiset värit tehostavat myös muiden salaattien terveysvaikutuksia.


Karpalo, puolukka ja useat muut punaiset marjat ovat tutkitusti terveellisiä.

Keltainen ja oranssi

Kasvisten sisältämät oranssit ja keltaiset värit viestivät kasviksen sisältämän runsaasti oloa virkistäviä vitamiineja. Meille kaikille lienee tuttu oranssi beetakaroteeni, joka on A-vitamiinin esiaste. Beetakaroteenin puutos heikentää limakalvojen ja ihon kuntoa, sekä heikentää näkökykyä. Useista yrityksistä huolimatta pillereinä syötynä beetakaroteenista ei ole saatu samaa hyötyä kuin kasviksista nautittuna. Paras tapa varmistaa riittävä beetakaroteenin saanti on syödä päivittäin porkkanaa.


Keltajuurikas sisältää antioksidantteihin kuuluvia väriaineita, joiden kaikkia terveysvaikutuksia ei vielä tarkkaan tunneta, mutta niillä tiedetään olevan merkitystä mm. hapettumiseen liittyvien sairauksien estossa.

Valkoinen ja ruskea

Meille tärkeimmät “valkoisten” kasvisten lähteet ovat sipulikasvit. Niistä löytyy tehokkaita flavonoideja kuten kversetiini ja allisiini. Niiden tiedetään torjuvan bakteerien ja virusten hyökkäyksiä. Kaalikasvit sisältävät värittömiä sulfidiyhdisteitä jotka ovat terveyttä edistäviä. Ruskeista väriaineista kannattaa huomioida lentinaani, joka on tärkeä terveysvaikutusten edistäjä. Sitä käytetään runsaasti kiinalaisessa lääketieteessä. Helpoiten lentinaania saat syömällä sieniä.


Elias Lönnrot suositteli piparjuurta lääkkeeksi keripukkiin, rintakipuihin, vesitautuun sekä särkyihin. Piparjuurella on merkittävä rooli vanhassa kiinalaisessa lääketieteessä.

Värillä on siis todellakin väliä, joten kannattaa syödä mahdollisimman värikkäästi!

P.S. Suosimalla sesonkia saat helpoiten ruokalautaselle väriä, vaihtelua ja monipuolisuutta.

Lähteet ja lisälukemista:

http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Page.aspx?id=1048200

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Suosimalla satokauden kasviksia syöt monipuolisemmin ja säästät rahaa sekä ympäristöä

Kasvisten säännöllinen syöminen pidentää tutkitusti ihmisen elinvuosia, mutta silti me suomalaiset syömme enemmän lihaa kuin vihanneksia. Jos söisimme ravitsemussuositusten mukaisen puolen kilon päiväannoksen kasviksia, niin millaisia ympäristöllisiä ja kansanterveydellisiä vaikutuksia sillä olisikaan? Miten pystymme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossamme?


Syömme vuodessa vähemmän vihanneksia kuin lihaa.

Kasvikset ovat terveellisen ruokavalion perusta. Pohjoismaiset ravitsemussuosituksetkin kehottavat meitä nauttimaan vähintään 500 grammaa kasviksia päivässä, eli 183 kiloa vuodessa. Vuonna 2013 keskimääräinen suomalainen söi tuoreita vihanneksia noin 61 kiloa ja hedelmiä 51 kiloa.

“Suositustason saavuttamiseen on vielä pitkä matka”, sanoo Satokausikalenterin perustajatiimiin kuuluva Samuli Karjula. “Kasvisten terveysvaikutukset ymmärretään ja kasviksia käytetään koko ajan hieman enemmän, mutta jostakin syystä me suomalaiset syömme ympäri vuoden yksiä ja samoja vihanneksia. Tilastojen mukaan yli 90% suomalaisten suosimista vihanneksista koostuu alle kymmenestä eri lajikkeesta. Tavoitetasoa tuskin koskaan saavutetaan, jos pitäydymme alle kymmenessä lajikkeessa”, valottaa asiaa satokausikasvisten käyttöön perehtynyt Samuli Karjula.


Ymmärrämme vihannesten, marjojen ja hedelmien terveysvaikutukset, mutta silti syömme yksipuolisesti.

Karjulan mukaan valitsemalla ostoskoriin useampia vaihtoehtoja suositustaso on mahdollista saavuttaa siis helpommin. Hän tarjoaa ratkaisuna sesonkikasviksia: “Yksinkertainen tapa saada vaihtelua ostoskoriin ja ruokalautaselle on satokauden kasvisten suosiminen. Noudattamalla sesonkeja ohjaudumme luontaisesti kokeilemaan joka kuukausi uusia kasviksia ja saamme mielekästä vaihtelua ruokavalioomme. Satokausi- eli sesonkiajattelu on ollut kadoksissa vuosikymmenien ajan, mutta on nyt onneksemme palaamassa takaisin Suomeen.”


Satokauden kasvikset ovat edullisia.

Karjulan mukaan sesonkikasviksia ei voi ylistää liikaa. Hänen mukaansa pinttynyt uskomus siitä että terveellinen ruoka on kallista, ei pidä paikkaansa ainakaan kasvisten osalla.

“Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat terveellisempiä, eikä niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla tai pitkillä kuljetuksilla. Koska sesonkikasvisten viljelyyn on käytetty vähemmän ulkopuolista energiaa ja niiden kuljetuskustannukset ovat suurista kuljetuseristä johtuen pienemmät, niin kasvikset ovat aina myös edullisempia”


Tuoreet sesonkiparsakaalit saattavat olla väriltään tyypillisiä tuontiparsakaaleja tummempia. Kyse ei kuitenkaan ole laatuvirheestä, vaan merkki suuremmasta antioksidanttipitoisuudesta.

Satokausikalenteri helpottaa valintoja

Sesonkiruokailun toteuttaminen alkaa selvittämällä kasvisten satokaudet. Karjulan mukaan kasvisten satokausia koskeva tieto on tähän asti ollut vain huippukokkien ja perehtyneiden ruoanlaittajien tiedossa.Tämä piilossa ja hajallaan oleva tieto vaivasi Karjulaa vuosien ajan. Koska helppoa ja kaikille sopivaa opasta ei löytynyt mistään, päätti hän kumppaneineen kehittää tuotteen, jonka avulla suomalaiset löytäisivät sesonkikasvikset kauppojen tarjonnan seasta.


Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain.

“Kehittämämme Satokausikalenteri sisältää yli 120 kasviksen sesonkitiedot tuottajamaittain. Yli 80 kasvikselle on mainittu myös kotimainen sesonki. Kalenterin avulla kuka tahansa osaa valita ympäri vuoden ruokapöytäänsä ne kaikkein maukkaimmat ja parhaimmat kasvikset”, Samuli Karjula kertoo.

Kalenterin saama suosio on yllättänyt kehittäjät, sillä kalenteria käyttävät tänä päivänä jo tuhannet suomalaiset. “Saamamme palautteen perusteella olemme todella onnistuneet lisäämään kasvisten määrää suomalaisissa ruokapöydissä. Sesonkikasvisten kysyntä on alkanut tänä vuonna näkyä ruokakauppojen tarjonnassa ja olemme pystyneet auttamaan kauppoja myös tarjonnan suunnittelussa.” Tästä esimerkkinä Karjula mainitsee mm. viime kuukausina näkyneen kampanjan, jolla pyritään palauttamaan edullisemmat kakkosluokan kasvikset suomalaisiin ruokakauppoihin.


Sesongin aikana voi tavallisistakin ruokakaupoista löytää meille tuttujen hedelmien eri lajikkeita.

Satokausikalenteri on kolmen sesonkikasviksiin perehtyneen suomalaisen nuoren kehittämä tuote. Samuli Karjulan lisäksi kalenteria ovat olleet kehittämässä hänen puolisonsa Laura ja veljensä Johannes. Tuote on omakustanne, eikä sen kehittämiseen tai markkinointiin ole käytetty ulkopuolista rahoitusta tai yritystukia.


Monet sesonkiherkut ovat ilmaisia ja parhaimmillaan satokauden kasvisten suosiminen on mukavaa yhdessä tekemistä.

Samuli Karjula email: samuli.karjula@satokausikalenteri.fi p.0440 265 164 Twitter ja Instagram: @kausikalenteri www.facebook.com/satokausikalenteri

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!