Kekri vai kepponen?

Kauppojen halloweenin markkinointi tuntuu vuosi vuodelta alkavan aikaisemmin. Vaikka ei olekaan mitään virallista tai oikeaa tapaa viettää loka-marraskuun vaihdetta, on mielenkiintoista pysähtyä pohtimaan mitä kaikkia perinteitä siihen liittyy. Kaikkia viettotapoja yhdistää kuitenkin yksi yhteinen tekijä. Se on satokauden kasvisten ja sesonkiruoan tarjoaminen ja nauttiminen hyvässä seurassa, sekä menneitä sukupolvia kunnioittaen. Ennen kurpitsan kovertamista tai kekripukiksi pukeutumista on hyvä perehtyä tarkemmin loka-marraskuun vaihteeseen liittyviin perinteisiin ja juhliin. Tiedätkö miten nauris liittyy halloweeniin?


Onko kaupallisempi halloween syrjäyttänyt kotimaisen sadonkorjuujuhlan?

”HERRAIN JOULU, TALONPOJAN KEKRI”

Ennen kristinuskon vakiintumista kulttuuriimme, suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin sadonkorjuun juhlana. Kekrille ei ollut tarkalleen määrättyä päivää. Kokainen tila sai juhlistaa sadonkorjuun päättymistä paikallisesti, omien töiden määrätessä ajankohdan.

Omavaraistaloudessa maan antimien oikein säilöminen oli elinehto tulevan talven varalle. Kun sato oli korjattu sekä varastoitu, syysteurastukset tehty ja kaikki olivat valmiina talven tuloon, niin koitti kekri. Tätä juhlaa kutsuttiin eri alueella myös nimillä keyri, köyry, köyri. Juhlaa saatettiin viettää monta päivää peräkkäin, aina talo kerrallaan.

Korjuutöiden päättymistä juhlistettiin syömällä ja juomalla ylenpalttisesti. Tällä tavalla pyrittiin takamaan seuraavan satokauden runsaus. Vasta 1800-luvulle tultaessa kekri liitettiin kristillisen pyhäinpäivän yhteyteen ja maanviljelykseen liittyvät perinteet sulautettiin osaksi kristinuskosta peräisin olevia tapoja.


Kekriä vietettiin talokohtaisesti korjuutöiden jälkeen.

KEKRIN PERINTEET OVAT SIIRTYNEET MUIHIN JUHLIIN

Monet kekrin perinteistä ja tavoista ovat nykyään meille tutumpia nykyisestä joulun ja uuden vuoden vietosta. Ennen vanhaan uskottiin, että suvun vainajat tulevat kekrinä katsomaan miten paikat on pidetty kunnossa. Tästä uskomuksesta on haettu selitystä kekripukin synnylle, jonka nykyään tunnemme paremmin joulupukkina. Henkien vierailuhetkinä ei ollut soveliasta liikkua kuin “hengiksi pukeutuneina”. Nämä hahmot kiertelivät talosta taloon vaatimassa kestitystä ja kyselemässä kuulumisia. Tuttu lausahdus “onko täällä kilttejä lapsia?” oli jo tuolloin käytössä. Jos kestitystä ei tarjottu, niin “kepposena” uhkailtiin uunin rikkomisella.

Esi-isät pidettiin tyytyväisenä kattamalla heille kekrinä ruoat pöytään tai lämmittämällä heille sauna. Tyytyväisten henkien uskottiin suojelevan ennen heille kuuluneita maita. Vainajien muistelu on nykyään siirtynyt pyhäinpäivään. Kekrin vietto liittyi olennaisesti maanviljelykseen sekä satovuoteen, joten moderni kaupunkilaiselämä ei ole tarjonnut sille juurikaan selviämismahdollisuuksia.


Näkyykö kotimaisen satokauden päättyminen nykyihmisen elämässä?.

TULEEKO KEKRI TAKAISIN?

Viime aikoina kekriä on pyritty herättelemään henkiin useiden erilaisten kekrijuhlien ja tempausten voimin. Kekrinviettoa on voimistettu ennen kaikkea vastineeksi vieraaksi koetulle halloweenille. Yhä useammat meistä ovat alkaneet järjestämään omia kekrijuhlia, joihin voidaan hakea sisältöä perinneruuista sekä muista itselleen tärkeiksi koettavista tavoista. Monet kekrin hauskoista perinteistä ovat pienellä sovellutuksella siirrettävissä myös nykyaikaan.

Vaikka alkuperäinen syy olisi ollut kaupallisemman vierasperäisen halloweenin vastustaminen, niin kekriperinteen elvyttämisestä hyötyisivät sesonkiherkuttelijat, ravintolat, ruokakaupat, satokauden kasvikset sekä kotimainen ruokakulttuuri! Talonpoikaiskulttuurisäätiö on perustanut kekrille omat internetsivut, jossa jaetaan kekrinviettoon liittyvää perinnetietoutta. Suosittelemme jokaista suomessa asuvaa henkilöä tutustumaan sivuihin.


Nykypäivänä helppo tapa juhlistaa kekriä on sesonkiruoan valmistaminen lähipiirille.

”KAIKKIEN USKOVIEN VAINAJIEN MUISTOLLE”

Pyhäinpäivä on kristillinen juhla, johon on yhdistetty ”kaikkien pyhien päivä”, ”uskovien vainajien päivä” sekä katolisen perinteen mukaiset ennen erikseen vietetyt pyhimysten muistopäivät. Pyhäinpäivästä on ennen käytetty myös nimitystä ”pyhäinmiestenpäivä”. Nykyään pyhäinpäivää vietetään aina lauantaina, joka sattuu 31.10 – 6.11 väliselle ajalle. Suomessa pyhäinpäivän perinteisiin kuuluu vainajien muistaminen. Monet meistä käyvät viemässä kynttilän tai kukkia läheisten haudoille. Kotona voidaan sytyttää kynttilöitä kauemmaksi haudattujen läheisten muistoille. Pyhäinpäivä on rauhallinen ja hillitty lähipiirin kanssa vietettävä tapahtuma.

”TRICK OR TREAT?”

”All Hallows’ Eve” eli pyhäinpäivän aatto, jonka tunnemme halloweenina on 31.10. vietettävä muinaisten kelttien talven alkamisen päivä. Alunperin sitä on vietetty kelttiläisen perinteen vaikutukselle altistuneissa anglosaksisissa maissa, kuten Skotlannissa, Englannissa ja Irlannissa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät juhlan mukanaan Yhdysvaltoihin ja siellä se onkin joulun jälkeen suosituin juhla. Me olemme oppineet tuntemaan tämän juhlan amerikkalaisessa, hieman kaupallisessa muodossa.


Virnistävä kurpitsalyhty on halloweenin tunnus.

MITEN NAURIS LIITTYY HALLOWEENIIN?

Kurpitsalyhty on halloweenin tunnus ja se tunnetaan myös nimellä Jack O´Lantern. Tarinan mukaan lyhty on saanut nimestä eräältä juopolta, joka kiristi pirulta lupauksen sielunsa pelastamiseksi. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseen, joten hän kaiversi nauriista pirulta saamalleen helvetin hiilelle lyhdyn. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen lepopaikkaa pienen lyhdyn muodossa.

Yhdysvaltojen viljelykasvien mukaan nauris on nykyisin vaihtunut kurpitsaan. Muita halloweenin perinteitä ovat naamiaiset, sekä ovelta ovelle kiertävät noidiksi, vainajiksi, vampyyreiksi tms. pukeutuneet lapsijoukot, jotka huutavat: ”Karkki vai kepponen?!” Monet kirkot ja uskontokunnat ovat vastustaneet juhlaa sen pakanallisuuden vuoksi ja sen on pelätty syrjäyttävän pyhäinpäivän vieton. Myös halloweenin kaupallisuus ja meidän jo olemassa oleva trulliperinne ovat aiheuttaneet Suomessakin juhlaa kohtaan lieviä vastareaktioita.


Halloween on lisännyt kotimaisten talvikurpitsojen tarjontaa ruokakaupoissa, joten sitä ei voida pitää pelkästään negatiivisena ilmiönä.

”SAMRAD FAIN”

Samhain tai samain on muinaiskelttien juhla, jonka väitetään olevan euroopan toisiksi vanhin yhtäjaksoisesti vietetty juhla. Villeimpien arvioiden mukaan sitä on vietetty yli 6000 vuotta. Samhain on kuolleiden ja samalla sadonkorjuun juhla. Ennen muinoin ihmisten eloonjääminen oli pitkälti riippuvainen kesän aikana saadun sadon määrästä. Ennen talventuloa teurastettiin kaikki ne eläimet, joiden ei arveltu selviävän talvesta. Siksi sadonkorjuun jälkeinen aika oli monelle ihmiselle raakaa eloonjäämiskamppailua.

TALVELLA OLI AIKAA MIETISKELYLLE

Kun viljelytöitä ei voinut tehdä niin ihmiset hakivat viisautta jumaliltaan ja esi-isiltään, miten selvitä kylmät talven kuukaudet. Uskomusten mukaan samhain aikana tuonpuoleisten ja meidän maailman väliset rajat katosivat ja henget pyrkivät houkuttelemaan eläviä tuonpuoleiseen. Asutusten lähistöillä poltettiin kokkotulia, joiden uskottiin suojelevan ihmisiä henkien hyökkäyksiltä. Myös nauriskynttilöitä poltettiin hengien pelottamiseksi.

Kelteille samhain merkitsi uutta vuotta ja sadonkorjuun päättäminen oli olennainen osa elämän ja kuoleman kiertokulkua. Samhaita voidaan viettää nauttimalla sadon antimia ja muistelemalla vainajia. Juhlaan liittyy myös tulevaisuuden ennustaminen ja toivo paremmasta. Monet uuspakanalliset uskonnot viettävät vanhoja juhlapyhiä kuten samhainia.

Loka-marraskuun vaihteeseen voidaan yhdistää vielä ” Día de los Muertos ” eli kuolleiden päivä, joten traditioita ihmiskunnalla riittää. Ei ole olemassa parempia tai huonompia tapoja viettää loka-marraskuun vaihdetta, vaan jokainen meistä voi juhlistaa sitä itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Mikäli viettotapaan kuuluu maukkaan ruoan tarjoaminen, niin suosittelemme tarjoamaan sesonkiruokaa.

P.S. Vaikka halloweenin kaupallisuutta on kritisoitu, niin sen ansioksi voitaneen laskea talvikurpitsojen ilmestyminen kauppojen hevi-osastoille. Tänä vuonna tarjolla on ollut useita eri lajikkeita ja suurin osa kurpitsoista on kotimaassa viljeltyjä. Halloweenin läpilyöminen Suomessa ei ole pelkästään negatiivinen asia, koska se osoittaa että me voimme yhdessä ruokakauppojen kanssa muuttaa suomalaista ruokakulttuuria.


Juuresämpäri on erinomainen esimerkki siitä miten kotimaisen kasvukauden päättyminen voi näkyä hevi-osastoilla. Jos muoviämpärin ekologisuus pohdituttaa, niin saman idean voi toteuttaa paperi- tai kangaskassilla.

Haastamme ruokakaupat ja kaikki muut alalla toimijat osallistumaan kekrin viettoon jollain sadonkorjuuseen liittyvällä tempauksella!

P.S. Kekrinvietto ei poissulje halloweenia, eikä kirjoituksen tarkoituksena ole syyllistää ketään. 🙂

KEKRIIN LIITTYVÄÄ TIETOA LÖYDÄT LISÄÄ TÄÄLTÄ

LÄHTEET JA LISÄLUKEMISTA:

http://www.finlit.fi/juhlat/kekri/kekri.html

https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/7256/MMP2PElinaHMMM2MMaijuK.pdf?sequence=1

http://oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/pyhainpaiva

http://evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0092

http://web.archive.org/web/20060116130924/http://www.uta.fi/utain/2003s/14/5636.html

http://yle.fi/uutiset/halloween_kavi_koristautumassa_amerikassa/1110445

http://www.dsh.fi/fi/component/content/article?id=762:halloween-ennen-ja-nyt

http://fi.wikipedia.org/wiki/Samhain

http://metsantytar.blogspot.fi/2011/10/samhain.html

http://www.kekri.fi/

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Satokausikalenterin ja K-Supermarket Postitalon yhteistyö jatkuu

Toteutimme viime keväänä suuren suosion saavuttaneen Sesonkikassi -konseptin kokeilun K-Supermarket Postitalossa. Kiireistämme johtuen emme pystyneet jatkamaan konseptia, mutta nyt jatkamme yhteistyötä uudella kokeilulla. Myös vuoden 2016 Satokausikalenterin voi verkkokauppamme lisäksi hankkia K-Supermarket Postitalosta.


Suunnittelimme yhdessä kaupan henkilökunnan kanssa myymälään oman “sesonkihyllyn”, jossa on tarjolla tällä hetkellä suosittelemiamme kasviksia.

SESONKIHYLLY KANNUSTAA KOKEILEMAAN UUTTA

Sesonkihyllyn ideana on, että nopeasti kaupassa piipahtavat asiakkaat löytävät helposti sesongin parhaat kasvikset. Kuukausittain vaihtuva sisältö kannustaa kokeilemaan uusia ja ehkä hieman oudompia kasviksia. Sisältö suunnitellaan ravitsemussuositusten ja sesonkiruokailun ideologian mukaisesti, jonka perustana toimivat kotimaiset kasvikset. Ruokavaliota voidaan piristää ja monipuolistaa sellaisilla tuontikasviksilla joita kotimaassa ei voi viljellä. Samat tuotteet ovat löytyneet kaupasta aikaisemminkin, mutta nyt niiden uudelleen sijoittamisella niitä voidaan tuoda paremmin esille.


Sesonkihyllyn lähettyviltä löytyvästä julisteesta löydät lisää tietoa siihen valituista kasviksista. Siitä löytyy myös esimerkki kuinka paljon ja mitä kasviksia olisi viikon aikana hyvä aikuisen ihmisen syödä, jos hän haluaa päästä kasvisten kulutuksessa ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle.

SATOKAUSIKALENTERIN VOI HANKKIA KAUPPAREISSULLA

Sesonkihyllyn yhteydessä myydään vuoden 2016 Satokausikalenteria. Siitä löytyy yli 150 kasviksen sesonkitiedot, tunnistuskuvat, ravintoarvot sekä säilytyslämpötilat. Näiden tietojen avulla kasvisten käsittely sekä käytön lisääminen osana monipuolista ruokavaliota on entistä helpompaa.

K-Supermarket postitalo palvelee maanantaista lauantaihin klo 07.00 – 22.00, sekä sunnuntaisin 10.00 -22.00 välisenä aikana. Ruokakaupan löydät osoitteesta Elielinaukio 2 G 00100 Helsinki Rautatieaseman kupeesta.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Saarnilaakson 8F ja Satokausikalenteri mullistavat luokkaretken varainhankinnan

Perinteinen ovelta ovelle kaupustelu herättää tunteita. Keksit ja suklaat ovat tuttua tavaraa luokkaretken tai urheiluseuran varainhankinnassa.Käteisrahan käsittely, tuotteiden varastointi sekä toimittaminen aiheuttavat paljon ylimääräistä vaivaa opettajille, oppilaille ja vanhemmille. Kehitimme täysin uuden tavan toimia luokkaretkirahaston kartuttamiseksi. Konseptin pilotointi aloitettiin tänään yhteistyössä Saarnilaakson koulun 8F luokan kanssa.


Toimitimme jokaiselle varainhankintaan osallistuvalle oppilaalle oman Satokausikalenterin.

Tiedote – Vapaa julkaistavaksi 12.10.2015

HYÖDYLLINEN TUOTE TARJOLLA KOKO MAASSA

Ennen varainhankinta oli paikallista toimintaa. Vessapaperin toimittaminen sukulaisille toiselle puolelle maata ei aina ole järkevää. Uudessa konseptissa Satokausikalenteria kauppaavan henkilön ei tarvitse itse toimittaa tuotteita ja toiminta voidaan aloittaa ilman alkupääomaa.

Teemme jokaiselle oppilaalle / luokalle oman kampanjakoodin, jonka tilaaja syöttää verkkokauppaamme tilausta tehdessään. Lahjoitamme jokaisesta tilatusta vuoden 2016 Satokausikalenterista 4,5 euroa luokkaretkirahastoon. Lahjoituksen arvo on täysin kilpailukykyinen perinteisesti ovelta ovelle kaupattavien tuotteiden katteiden kanssa. Kampanjakoodit ovat voimassa rajatun ajan ja varainkeruun päätteeksi verkkokaupan diagnostiikasta on helppo tarkistaa kuinka monta kalenteria kukin oppilas / luokka on myynyt.

Jokainen oppilas saa oman Satokausikalenterin. Esittelykappaleiden yhteydessä toimitamme PDF-muodossa tulostettavan markkinointimateriaalin, jossa konsepti on kuvattu lyhyesti ja se sisältää yksinkertaiset tilausohjeet. Kannustimena oppilaalle toimii se, että kun hänen koodilla on tilattu vähintään neljä (4) Satokausikalenteria, saa oppilas pitää esittelykappaleen itsellään.

Varainhankkija voi levittää omaa henkilökohtaista koodia parhaaksi katsomallaan tavalla. Sitä voidaan jakaa Instagramissa, WhatsAppissa, Snapchatissa tai sähköpostilla valtakunnallisesti. Markkinointimateriaalia voidaan levittää myös julisteina ja flaijerina. Tämä helpottaa monen nuoren myyntityötä, sillä kaikille ovelta ovelle kiertäminen ei välttämättä ole luontaista.

Me toimitamme tilatut tuotteet normaalia logistiikkakanavaamme pitkin. Oppilaiden, opettajien tai vanhempien ei tarvitse käsitellä rahaliikennettä tai vastata tuotteiden toimittamisesta. Satokausikalenterin sisältämät tiedot hyödyttävät oppilasta ja hänen perhettään. Niitä voidaan käyttää myös opetuksen tukena.

Lisätietoja:

Samuli Karjula, Sesonkia Oy / 044 026 5164, samuli.karjula@satokausikalenteri.fi / @APSK86

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Urheilija suosii sesonkia

Vapaaottelija Marcus Vänttinen ei ole tehnyt “pupujen kanssa sopimusta, etteivät he lainaa hänen polkupyöräänsä”. Ammatikseen urheileva Vänttinen on vankkumaton sesonkiruoan kannattaja ja puolesta puhuja. Hänen periaatteensa on syödä päivittäin jotain itse hankittua ravintoa. Marcus ei ole aina itsekään syönyt itselleen parhaalla tavalla ja nykyään hän haluaa toimia esimerkkinä nuoremmille urheilijoille.


Toimitimme HardKnocks Helsingille vuoden 2016 Satokausikalentereita. Kuvassa Marcuksen vasemmalla puolella kalenteria kädessään pitää tiimin päävalmentaja Jaakko Dahlbacka.

KOKKI VAIHTUI LUOLAMIEHEKSI

Koulutukseltaan Marcus Vänttinen on kokki.Marjastus, metsästys, sienestäminen ja kalastus sekä kiinnostus ruoanlaittoon sekä ruokaan on aina ollut Marcukselle tärkeää. Vaikka ruoka on aina ollut kiinnostuksen kohteena, niin paljon liikuntaa harrastanut nuori mies tajusi ravinnon ja suorituskyvyn yhteyden vuonna 2008 ulkomailla harjoitusleirillään ollessaan.

Aluksi Marcus hurahti viime vuosina pinnalla olleeseen “Paleodieettiin”, joka perustuu niin sanotun paleoliittisen kivikauden ruokavalioon. Dieetistä tarttui paljon kokemuksia, sekä lempinimi “caveman” (suomeksi luolamies). Kevyessä raskaassa sarjassa ja raskaassa sarjassa ottelevalle urheilijalle (paino vähintään 93 kiloa) ruokavalion noudattaminen kävi kuitenkin raskaaksi.

Erityisesti laadukkaiden hiilihydraattien määrä jäi liian vähäiseksi, joka vaikutti suorituskykyyn. Nykyisin Marcus on löysännyt periaatteitaan, eikä hän kuljeta enää juhliin omia eväitä. Hän kehottaa nuorempia urheilijoita kiinnittämään huomiota hiilihydraattien riittävään määrään, laatuun sekä ajoitukseen.

LUOLAMIEHEN RUOKAFILOSOFIA VUONNA 2015

Nykyään Marcus syö 80 / 20 -periaatteen mukaisesti eli terveellistä arkisyömistä. 80 prosenttia aterioista on oikeaoppisia, jolloin 20 prosenttia voi olla mielihalujen mukaisia tai juhlimiseen sovitettuja aterioita. Ajattelutavan muutoksen myötä ruoasta stressaaminen on loppunut. “Oikeaoppiset” ateriat Marcus suunnittelee urheilijoille sopivan nyrkkisäännön mukaan, eli kaksi grammaa proteiinia painokiloa kohden, yksi grammaa rasvoja ja loppu energia otetaan hyvistä hiilihydraatin lähteistä, kuten kasviksista ja täysjyvistä.


Vapaaottelijan vapaa-aika kuluu kalastuksen ja eräilyn parissa.

Urheilijalla lihaa ja kalaa kuluu paljon. Marcus hankkii käyttämänsä naudanlihan suoraan tilalta ja anopin kalastamaa kalaa hän saa Porvoon saaristosta “niin paljon kuin jaksaa syödä”. Kotimaiset itsepoimitut ja säilötyt marjat kuuluvat päivittäiseen ruokavalioon. Muista kotimaisista kasviksista Vänttisen suosiossa ovat erityisesti kaalit ja niistä itse valmistettu hapankaali.

Ulkomailla harjoitellessaan Marcus pääsee maistelemaan tuoreita hieman eksoottisempia kasviksia ja maailman makeimmaksi hedelmäksi väitetty annoona on Vänttisen suosiossa. Kotimaisissa ruokakaupoissa myytävistä tuontikasviksista Marcus odottaa erityisesti persimonin sesonkia. “Jokainen urheilija tietää, että kehittyäkseen harjoittelun tulee olla monipuolista ja riittävää. Sama pätee ruokavalioon”, Vänttinen summaa.

Marcus “Caveman” Vänttisen retkeilyharrastuksia, harjoittelua, uraa ja ruokavinkkejä voit seurata Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä.

Hän valmentaa myös Macaco Branco Centerillä Helsingin Pitäjänmäellä kamppailulajien peruskursseja.

TUEMME KOTIMAISTA URHEILUA RESURSSIEMME MUKAISESTI

Olemme lahjoittaneet Satokausikalentereita meiltä tukea pyytäneille suomalaisille urheilijoille. Pienenä yrityksenä emme välttämättä pysty tukemaan rahallisesti, mutta Satokausikalenterista voi olla isokin hyöty urheilijan kukkarolle. Vuoden 2016 Satokausikalenteri sisältää kaikkien raaka-aineiden ravintoarvot, joten rahallisen säästön lisäksi siitä on apua ruokavalion suunnittelussa lajitaustasta riippumatta.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

10 hyvää syytä suosia sesonkikasviksia

Tiedätkö, miten teet helposti ruokavaliostasi edullisemman, ekologisemman, maukkaamman, monipuolisemman ja olet samalla mukana parantamassa kotimaista ruokakulttuuria? Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: satokauden kasvikset. Listasimme sinulle kymmenen hyvää syytä suosia sesonkia:

KYMMENEN SYYTÄ MIKSI SINUN KANNATTAA SUOSIA SESONKIKASVIKSIA

Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa kehotetaan lisäämään marjojen, kasvisten, hedelmien, täysjyväviljojen ja kalan käyttöä. Ekologiset seikat eivät ole vaikuttaneet itse suosituksiin, mutta nämä näkökulmat on hyvä ottaa huomioon omissa valinnoissaan.

1. EDULLISUUS

Satokauden kasvikset ovat runsaamman tarjonnan ja edullisempien kasvatus- ja kuljetuskulujen ansiosta usein halvempia, kuin sesongin ulkopuoliset kasvikset. Runsas tarjonta näkyy vihanneksia ja hedelmiä myyvien kauppojen hinnastoissa, eli lopulta säästönä sesonkikasviksia syövän lompakossa.

2. EKOLOGISUUS

Satokauden aikana kasvatettuihin kasviksiin käytetään lähtökohtaisesti vähemmän ulkopuolista energiaa, kuten valoa ja lämpöä. Kun suosimme lähellä kasvatettuja tuoreita kasviksia, niin niiden kuljetusten ja varastoinnin aiheuttamat ympäristöpäästötkin pienenevät. Tarvitsemme jonkin verran ulkomailta tuotuja kasviksia monipuolisen ruokavalion ja kulutustottumuksiemme toteuttamiseksi, koska kotimaamme kasvukausi on lyhyt. Kaikkia kasviksia ei ole järkevää viljellä Suomessa. Ulkomailta tuotujen sesonkikasvisten runsas saatavuus mahdollistaa niiden kuljettamisen laivoilla, jolloin hiilijalanjälki on pienempi, kuin lentokoneella lennätettyjen, yksittäispakattujen kasvisten. Monet kotimaisen sesongin herkut, kuten marjat ja sienet kasvavat luonnossa, eikä niiden kasvattamiseen tarvita ollenkaan ulkopuolista energiaa. Myös pakastekasvisten kylmäketju tuottajalta tukkuun ja kaupasta kotiin vie huomattavasti enemmän energiaa, kuin tuoreen kasviksen nauttiminen.

3. MAKU

Satokausiensa aikana kasvikset ovat maukkaimmillaan. Ne ovat mehukkaita, värikkäitä ja kasvaneet oikeisiin mittoihinsa. Niiden makua ei ole pilattu varastoinnilla ja pitkillä kuljetuksilla. Sesongin aikana on myös tarjolla saman kasviksen useampia lajeja, joiden välillä voi olla merkittäviäkin makueroja.

4. TUOREUS

Parhaimmassa tapauksessa saamme kasviksemme suoraan pellolta pöytään ilman varastointia, joka heikentää niiden maun lisäksi myös ravinteita. Usean kasviksen ravinteiden kehittyminen loppuu siihen hetkeen, kun kasvis poimitaan. Tällöin raakana toisella puolella maapalloa poimittu kasvis ei Suomeen saapuessaan sisällä ravinteita kuin pienen osan verrattuna lähellä kasvaneeseen ja tuoreena ruokapöytään poimittuun kasvikseen. Kiinni kasvissa hitaasti kasvaneet ja kypsyneet hedelmät ja vihannekset ovat tutkimuksen mukaan terveellisimpiä.

5. MONIPUOLISUUS

Syömistämme kotimaisista vihanneksista yli 90 prosenttia koostuu alle kymmenestä eri kasviksesta. Syömällä sesonkien mukaisesti ruokavalioon tulee väistämättä vaihtelua. Suosimalla sesonkeja ajaudumme automaattisesti kokeilemaan uusia kasviksia ja makuja vuoden ympäri. Pääsemme haastamaan itseämme tutustumalla uusiin kasviksiin ja opettelemaan niiden monipuolisempaa käyttöä keittiöissämme.

6. LISÄAINEIDEN VÄHENTÄMINEN

Raakana myynnissä olevia hedelmiä saatetaan vahata tai värjätä niiden houkuttelevuuden parantamiseksi. Satokauden aikana kasvattaminen ei välttämättä vaadi niin paljon lannoitteita ja torjunta-aineita, joten suosimalla sesonkeja vähennät kehosi ja ympäristösi kuormitusta näiltäkin tarpeettomilta ja ehkä vaarallisiltakin aineilta.

7. TARJONNAN MONIPUOLISTUMINEN

Suosimalla sesonkeja muutamme kulutustottumuksiamme ja kauppiaat joutuvat reagoimaan muutoksiin. Tuottajat saavat myydä tuotteensa silloin kun ne ovat parhaimmillaan. Lisääntyneen kysynnän seurauksena tuottajat uskaltavat laajentaa valikoimaansa. Kauppojen HeVi-osastojen tasapaksu tarjonta saa vaihtelua ja monipuolistuu.

8. HÄVIKIN VÄHENTÄMINEN

Kun opettelemme sesonkien mukaiseen kasvisten käyttöön kauppojen ei tarvitse ylläpitää valtavia varastoja jokaisesta kasviksesta ympäri vuoden. Kysyntämme kohtaa paremmin myös viljelijöiden tarjonnan. Kauppiaat pystyvät luottamaan sesonkituotteiden menekkiin ja uskaltavat tarjota vähemmän sesongin ulkopuolisia kasviksia. Tällöin myös hävikkiä syntyy vähemmän.

9. EPÄTERVEELLISYYDEN KOMPENSOIMINEN

Kasviksilla, kuitupitoisella viljalla sekä hedelmillä voidaan vähentää aterian tulehdusvasteita. Näin kasvikset auttavat minimoimaan epäterveellisten ruoka-aineiden vaikutuksia elimistössämme. Ruuan aiheuttamien yliherkkyyksien osasyyksi on esitetty jatkuva samojen ruoka-aineiden syöminen. Satokauden mukainen kasvisten syöminen monipuolistaa ruokavaliota tästäkin näkökulmasta katsottuna.

10. RUUAN ARVOSTAMINEN

Kun selvitämme mitä ja milloin kannattaa syödä, niin arvostuksemme ruokaa kohtaan lisääntyy. Opimme tunnistamaan makueroja ja vivahteita eri lajikkeiden välillä. Samalla arvostuksemme myös ruoantuotantoa ja tuottajia kohtaan lisääntyy!

 

Lähteet:
http://www.ekologia.fi/blogikirjoitus/-/asset_publisher/o78T/content/lisaa-kalaa-kasviksia-ja-taysviljaa
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009
http://www.trainer4you.fi/tallainen-on-tulehdusta-vahentava-ruokavalio/
http://www.mdd.fi/docs/Artikkelit_tekstit/ruoka_allergiat_ja_yliherkkyydet.html
Parasta kausiruokaa : terveellistä, puhdasta ja läheltä / teksti: Ewa Skiöldebrand ; suomentanut Sanna Manninen
Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville / Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen, Saija-Riitta Sadeoja, Anna Talasniemi
http://www.norden.org/en/publications/publikationer/nord-2013-009

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Marjojen nauttiminen kannattaa

Marjat ovat osa terveellistä ruokavaliota ja ravitsemussuositusten mukaan niitä tulisi nauttia päivittäin. Ne ovat tärkeitä vitamiinien sekä hiven- ja kivennäisaineiden lähteitä suomalaisten ruokavaliossa. Niiden tiedetään sisältävän myös erilaisia polyfenoleita ja kiinnostus näiden yhdisteiden terveysvaikutuksiin on viime vuosina kasvanut.


Suomalaiset saavat polyfenoleita marjoista, kuten mustikoista ja vadelmista. Polyfenolit ovat kasvisten metaboliitteja, jotka usein suojaavat kasvia UV-valolta ja patogeeneilta. Ruuassa ne voivat vaikuttaa myös sen kitkeryyteen, karvaisuuteen, väriin ja makuun. Yleisimpiä muotoja ovat fenoliset hapot, tanniinit ja flavonoidit.

MARJAT OVAT TÄRKEÄ POLYFENOLIEN LÄHDE

Marjat ovat suomalaisessa ruokavaliossa parhaimpia polyfenolien lähteitä. Marjoista eniten polyfenoleita on aroniassa, mutta meille tutummassa mustikassa niitä on myös huomattava määrä. Marjojen lisäksi hedelmistä tummat luumut, kirsikat, omenat ja tummat viinirypäleet sisältävät huomattavasti polyfenoleita. Vihanneksista polyfenoleita löytyy muun muassa raparperista ja punakaalista. Kasvikista neilikka sisältää kaikkein eniten polyfenoleita. Sen käyttö ravitsemuksessa on kuitenkin vähäistä.

Eri marjojen välillä polyfenolimäärät vaihtelelevat ja ne myös koostuvat erilaisista polyfenolikoostumuksista. Tällä ei kuitenkaan ole käytännön kannalta merkitystä, vaan marjoja kannattaa käyttää mahdollisimman monipuolisesti. Polyfenoleita löytyy lisäksi muista tavallisista elintarvikkeista, kuten ruis- ja vehnäleseistä sekä kahvista. Polyfenolit kärsivät myös hieman ruoansulatustappiosta; kuoriminen, keittäminen, paistaminen, vähentävät niiden määriä.


Polyfenolien määriä meille tutuissa elintarvikkeissa (Laatikainen 2011).

KYPSYYDELLÄ ON MERKITYSTÄ

Polyfenolien määrät vaihtelevat yksittäisen elintarvikkeen sisälläkin. Suurimmat polyfenolimäärät ovat usein uloimmissa kerroksissa eli kuorissa. Kuitenkin niitä esiintyy kasviksissa kauttaaltaan. Polyfenoleita tuotetaan auringonvalon avulla, jolloin esimerkiksi omenan toinen puoli saattaa olla polyfenolirikkaampi kuin varjopuoli. Kasvisten kypsyysaste keräämisajankohdan aikana vaikuttaa polyfenolien määrään polyfenolityypistä riippuen. Muun muassa fenolisten happojen määrä vähenee marjan tai hedelmän kypsyessä kun taas antosyaanien määrä lisääntyy.

Lisäksi kasvin kasvuympäristöllä on vaikutusta polyfenolien määrään. Esimerkiksi Lapissa kasvaneet mustikat sisältävät enemmän antosyaaneja kuin Etelä-Suomessa kasvaneet. Lapin pitkät kesäpäivät ja huomattavat lämpötilaerot yön ja päivän välillä edistävät antosyaanien muodostumista. Tämä ei tarkoita etteikö Etelä-Suomessa kannataisi poimia mustikoita tai muita marjoja. Koko maailmaa tarkastellessa Suomi lukeutuu pohjoisimpiin kasvuvyöhykkeisiin.

POLYFENOLEILLA ON ANTIOKSIDANTTINEN VAIKUTUS

Polyfenolit eivät ole ravintoaineita, kuten esimerkiksi vitamiinit, mutta niillä on havaittu olevan terveydelle hyödyllisiä ominaisuuksia. Ne ovat muun muassa antioksidanttisia, anti-inflammatorisia, anti-karsinogeenisiä ja muutenkin bioaktiivisia. Ne siis voivat alentaa muun muassa syöpien ja verisuonitautien riskiä sekä tulehduksellisia reaktioita.

Suomalaisten arvioidaan saavan polyfenoleita vajaa gramma päivässä. Polyfenolit eivät imeydy suolistosta täydellisesti ja ne metaboloidaan elimistössä nopeasti. Kuitenkin päästessään elimistöön niillä on edellä lueteltuja ominaisuuksia. Siispä marjojen ja hedelmien monipuolinen sekä runsas käyttö turvaa parhaiten polyfenolien saannin. Terveyshyötyjen varmistamiseksi marjoja kannattaa nauttia päivittäin.


Polyfenolien luokittelu (Voutilainen ym. 2012).

MARJAT OVAT MAINIO JÄLKIRUOKA

Kotimaiset tutut marjat, kuten mansikka, mustaherukka, puolukka ja mustikka tasaavat verensokerin vaihtelua ja insuliinin pitoisuuksia aterioinnin jälkeen. Nämä ominaisuudet tasoittavat verensokerin vaihtelun aiheuttamia vireystilan muutoksia ja kylläisyyden tunne kestää pidempään. Siksi ruoan jälkeen kannattaa nauttia jälkiruoaksi kotimaisia marjoja. Selvitykseen marjojen terveysvaikutusten kliinisestä tutkimusnäytöstä voit tutustua täältä.

Artikkelin kirjoittaja Maria Mäkitalo on kolmannen vuoden ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Maatalon tyttärenä hän on saanut lähituntumaan maanviljelyksestä aina puimurilla ajosta avomaankurkkupenkin tekoon, sekä jokavuotiseen mustikan poimintaan. Marian vapaa-aika kuluu ainejärjestö Retikan hallituksen puheenjohtajana ja juoksuharrastuksen parissa.

Lähteet ja lisälukemista:

Laatikainen R. Suomi ottaa polyfenolinsa kahvista. 2011. http://www.pronutritionist.net/suomi-ottaa-polyfenolinsa-kahvista/

Lätti A, Riihinen K, Kainulainen P. Analysis of Anthocyanin Variation in Wild Populations of Bilberry (Vaccinium myrtillus L.) in Finland. J Agric Food Chem 2008;56:190-196

Manach C, Scalbert A, Morand C, Rémésy C, Jiménez L. Polyphenols: food sources and bioavailability. Am J Clin Nutr. 2004;79:727-747.

Ovaskainen M-L, Törrönen R, koponen J, Sinkko H, hellström J, Reinivuo H, Mattila P. Dietary Intake and Major Food Sources of Polyphenols in Finnish Adults. J Nutr 2008;138:562-566

Pandey K, Rizvi S. Plant polyphenols as dietary antioxidants in human health and disease. Oxid med Cell Longev. 2009;2:270-278.

Pérez-Jiménez J, Neveu V, Vos F, Scalbert A. Identification of the 100 richest dietary sources of polyphenols: an application of the Phenol-Explorer database. Eur J Clin Nutr. 2010;64:112-120.

Voutilainen F. Vitamiinit ja kivennäisaineet sekä muut ravinnon yhdisteet. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012 s. 165-167.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Taskukirjojen viimeiset ennakkotilaukset toimitetaan tänään

Satokausikalenterin päivitetyn Taskukirja ja Kalakalenterin viimeisetkin ennakkotilaukset toimitetaan tänään, joten ne ovat tilaajilla kesäkuun aikana.

Viimeisetkin ennakkotilaukset postitetaan 24.6.2015, joten ne ovat tilaajilla kesäkuun aikana, kuten verkkosivuillamme luvattiin. Ennakkotilauksen päätyttyä verkkokauppamme toimitusajat normalisoituvat 3-5 arkipäivään.

Jos et kuitenkaan saa tilaamiasi tuotteita viikon 27 kuluessa, niin pyydän sinua olemaan yhteydessä suoraan minuun sähköpostilla.

Kiitoksia kärsivällisyydestänne ja erittäin hyvää alkanutta kesää sinulle!

Parhain terveisin,
Samuli Karjula
samuli.karjula (at) satokausikalenteri.fi
puh. 0440265164

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

K-Supermarket Postitalon Sesonkikassin sisältö 12.6.2015

Sesonkikasseja on tarjolla perjantaina 12.6.2015 K-Supermarket Postitalossa. Tällä kertaa tarjolla on sesongissa olevia kesäisiä hedelmiä.


Perjantaina 12.6.2015 tarjolla olevan Sesonkikassin sisältö.

POIMINTOJA PERJANTAIN SESONKIKASSIN SISÄLLÖSTÄ

Tällä kertaa Sesonkikassi sisältää kauden maukkaimmat hedelmät! Sisällön yhteenlaskettu paino on yli neljä kiloa.

Yleistä:

Melonit ovat kevyttä kesäherkkua ja niitä kannattaa maistella kotimaisten kasvisten kaverina ja salaattien piristeenä. Makean makunsa ja kauniin ulkonäkönsä ansiosta ne sopivat myös jälkiruokiin. Melonin kuorista saa näyttävän tarjoiluastian ja valmiiksi pilkottu meloni on helppo eväs, niin piknikille kuin työpaikallekin. Melonit kypsyvät huoneenlämmössä, mutta kypsää hedelmää kannattaa säilyttää jääkaapissa noin +8-12 asteen tuntumassa. Meloneista voi valmistaa juomia tai pirtelöitä ja ne sopivat juustolautaselle, voimakkaan makuisten kinkkujen kaveriksi tai grilliruokien lisukkeiksi.

Nektariini:

Nektariini on persikan mutaatio, eikä sen sileässä kuoressa ole lainkaan haituvia. Sen hedelmäliha on persikkaa kiinteämpää ja happamampaa, mutta kypsänä todella mehukasta ja makeaa. Hedelmän kypsyyttä voi kokeilla varovasti kannasta painamalla. Nektariinit kypsyvät huoneenlämmössä muutamassa vuorokaudessa. Kypsää hedelmää kannattaa käsitellä varoen, sillä se vaurioituu helposti.

Hunajameloni

Hunajamelonien kuoren väri vaihtelee keltaisesta vihreään, eikä se kerro kasviksen kypsyydestä. Hyvälaatuisen melonin tunnistaa kukkaperästä painamalla. Mikäli se joustaa hieman, hedelmä on syöntikypsä. Makea hunajameloni sopii mainiosti jälkiruokiin tai hedelmäsalaatteihin. Suolaisista ruuista se toimii maukkaana makuparina kinkkujen tai juustojen kanssa.

Piel de Sapo –meloni

Piel de Sapo on soikean muotoinen meloni, jonka kuori on tumman vihreää. Se muistuttaa hieman sammakon nahkaa, jonka mukaan se on saanut myös nimensä. Sen hedelmäliha on valkoista ja erittäin mehukasta. Piel de Sapo -meloni on yksi maistuvimpia meloneita ja siksi se sopii mainiosti lämpimien ruokien lisäkkeeksi. Parhaimmillaan maku pääsee esiin viileässä melonissa.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

K-Supermarket Postitalon Sesonkikassin sisältö 5.6.2015

Sesonkikasseja on tarjolla perjantaina 29.5.2015 K-Supermarket Postitalossa. Hävikki huomioituna se sisältää varmasti ravitsemussuositusten mukaisen määrän kasviksia koko viikoksi alle 10 euron hintaan.


Perjantaina 29.5.2015 tarjolla olevan Sesonkikassin sisältö.

POIMINTOJA PERJANTAIN SESONKIKASSIN SISÄLLÖSTÄ

Tämän kertainen Sesonkikassi sisältää seitsemää eri kasvista!

Vesimeloni:
Vesimeloni on lähtöisin Afrikasta, jossa se on ollut tärkeä veden lähde paikallisille asukkaille. Yli 90 prosenttia vesimelonista on vettä ja se on erittäin hyvä kehon nesteyttäjä. Vesimelonin siemenet ovat syötäviä ja ne ovat ravinteikkaita. Esimerkiksi Kiinassa kuivatut tai paahdetut vesimelonin siemenet ovat suurta herkkua. Kypsän melonin tunnistaa haistamalla kukkaperää. Jos se ei tuoksu melonille, hedelmä ei ole kypsä. Raakaa vesimelonia voi kypsyttää huoneenlämmössä, eikä sitä kannata säilyttää jääkaapissa.

Nektariini:

Nektariini on persikan mutaatio, eikä sen sileässä kuoressa ole lainkaan haituvia. Sen hedelmäliha on persikkaa kiinteämpää ja happamampaa, mutta kypsänä todella mehukasta ja makeaa. Hedelmän kypsyyttä voi kokeilla varovasti kannasta painamalla. Nektariinit kypsyvät huoneenlämmössä muutamassa vuorokaudessa. Kypsää hedelmää kannattaa käsitellä varoen, sillä se vaurioituu helposti.

Raparperi:
Raparperi on ensimmäisiä kotimaamme avomaan uuden sadon kasviksia. Raparperi on saanut nimensä vanhan kauppaväylän mukaan. Uralin rinteillä kasvanutta raparperia tuotiin Volgaa pitkin Eurooppaan ja joesta käytettiin nimitystä Rha Barbarum eli barbaarien joki. (Englanniksi raparperi on rhubarb.) Raparperin satoa on saatavilla jo toukokuussa. Kiinnostus raparperin käyttöön ravinnoksi johtunee todennäköisesti sen aikaisesta sadosta ja sen nuorten ja mehevien lehtiruotien happamanmakeasta mausta. Raparperin happamuutta voidaan hyödyntää kalaruokien valmistuksessa tai grilliruokien lisäkkeissä chutneyn tapaan.

Kesäkurpitsa:

Kesäkurpitsoja on noin 400 lajiketta, mutta yleiskielessä kesäkurpitsalla tarkoitetaan zucchinia. Sitä voidaan hyödyntää kurkun tavalla leivän päällisenä tai salaateissa. Se toimii herkullisena lämpimän ruoan lisäkkeenä, koska sen voi paahtaa pannulla tai paistaa grillissä. Tarvittaessa kesäkurpitsa suurustaa ja täytelöittää erilaiset paistokset ja keitot. Sitä voidaan lisätä myös pirtelöihin ja smoothieihin.

Kurkku:

Kurkkukasvit ovat olleet ihmisravintona käytössä koko ihmiskunnan historian ajan. Vanhimmat tiedot kurkusta löytyvät Egyptistä, jossa niitä on kuvattu hautapiirroksissa. Kasvihuonekurkku on yksi Suomen suosituimmista vihanneksista ja syömme sitä vuosittain yli kymmenen kiloa jokaista suomalaista kohden. Kurkun sisällöstä on 94 – 97 prosenttia on vettä, joten se on erittäin vähäkalorinen välipala. Kotimaista kurkkua ei kannata kuoria, vaan pelkkä huolellinen huuhtelu riittää.

Munakoiso:

Munakoison hedelmäliha on hiukan sienimäistä ja vaaleaa. Maultaan se on mietoa ja neutraalia. Parhaiten se pääsee oikeuksiinsa kun siitä valmistetaan ruokaa. Se sopii mainiosti kasvismuhennoksiin, laatikko- ja pataruokiin. Munakoiso sopii hyvin grillattavaksi. Sitä ei tarvitse kuoria ja riittää kun viipaleet voitelee kevyesti öljyllä. Mausteeksi riittää suola, pippuri sekä sitruuna tai lime. Munakoiso on erittäin herkkä etyleenille, joten se kannattaa säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasviksista.

Avomaankurkku:

Tuore avomaankurkku on erittäin hyvää sellaisenaan. Vahvakuoriset lajikkeet voi kuoria kevyesti. Avomaankurkusta voidaan valmistaa pikkelsejä, suolakurkkuja tai säilykekurkkuja. Se kestää myös paistamista, joten avomaankurkkua voidaan käyttää kesäkurpitsan tavoin lämpimissä ruuissa.

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!

Suomen asiantuntevimmat torimyyjät ovat Oulussa

Satokausikalenteri ja Lännentila aloittavat markkinointiyhteistyön kotimaisten sesonkikasvisten menekin edistämiseksi.


Lumijoella sijaitseva Lännentila on varhaisperunan viljelyyn erikoistunut maatila.

Tiedote – Vapaa julkaistavaksi 03.06.2015

Oulussa Suomen asiantuntevimmat torimyyjät

Satokausikalenteri ja Lännentila aloittavat markkinointiyhteistyön kotimaisten sesonkikasvisten menekin edistämiseksi.

“Viime vuosina on puhuttu kotimaisen torikulttuurin kuihtumisesta, mutta nyt siihen on tulossa muutos ainakin Pohjois-Suomessa. Tarjoamme taatusti Suomen tuoreimmat mansikat, varhaisperunat, porkkanat ja herneet tulevana kesänä Oulun torilla sekä Kaakkurin K-Citymarketin hedelmä- ja vihannesosastolla. Tuotteitamme on saatavilla myös useissa Arinan myymälöissä.”, lupaa Lännentilan toimitusjohtaja Kalle Karjula.

Käsin nostettuna perunan laatu säilyy

Lännentilan erikoisuus on käsin nostetut varhaisperunat. Varhaisperunat korjataan käsin myyntipäivän aamuna, jotta niiden kuori ei rikkoudu. Varastointiajan pidentyessä tai kuoren rikkoutuessa varhaisperunalle ominaismaun antavat sokerit alkavat muuttua tärkkelykseksi ja niiden maku kärsii. Vaikka käsin nostettu peruna on hieman konenostettua arvokkaampaa, sen laatu on omassa sarjassaan.

“Liian moni luottaa siihen, että kasvikset myyvät itse itseään. Viljelemme todella laadukkaita kasviksia ja haluamme välittää tämän viestin asiakkaillemme. Olen seurannut Satokausikalenterin toimintaa sosiaalisessa mediassa ja he osaavat arvostaa kotimaisia kasviksia. Heidän tarjoama markkinointiapu mahdollistaa sen, että voimme jatkossakin keskittyä ydinosaamiseen eli laadukkaan kotimaisen ruoan tuottamiseen”, Kalle kertoo.

Ei pelkkiä myyjiä

Satokausikalenterin tuottaman asiantuntijamateriaalin ja myyntitiimille pidetyn koulutuspäivän jälkeen Lännentilan torimyyjillä on tarkat tuotetiedot jokaisesta valikoimaan kuuluvasta kasviksesta. Jokainen myyntipisteellä asioiva henkilö saa varmasti vastaukset mielessä pyöriviin kysymyksiin aina tuotantotavasta, kasvisten käsittelyyn, säilömiseen tai ruoan valmistukseen saakka.

“Lännentilan koulutuspäivän valmistelu ja pitäminen on ollut hieno kokemus. Pääsimme samalla vaihtamaan ajatuksia kotimaisten viljelijöiden kanssa. Tuottamamme tieto edistää kotimaisen ruoantuotannon kehittämistä ja ruokakulttuuria. Jos pystymme siirtämään keskustelua pois hinnasta ja keskittymään makuun, laatuun, paikallisuuteen ja muuhun lisäarvoa tuottaviin tekijöihin, ei hinnasta puhuminen ole enää relevanttia. Mielestäni kotimainen varhaisperuna, mansikka tai parsakaali ovat ihan eri sarjassa vastaavien tuontikasvisten kanssa, eikä niitä kannata edes yrittää verrata keskenään”, kertoo Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula.

Tulevana kesänä Lännentila näkyy myyntipisteiden lisäksi sosiaalisessa mediassa.

“Se on hyvä työkalu tuoda ruoantuotantoa lähemmäksi tavallista kuluttajaa. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat seurata meidän tekemisiä ja katsoa mistä tarjoamamme ruokaa tulee. Satokausikalenterin kanssa yhdessä laaditun sisältökalenterin avulla mielenkiintoista ja ajankohtaista sisältöä syntyy helposti”, Kalle summaa.

Verkkosivujen lisäksi voit seurata Lännentilaa Facebookissa, Twitterissä ja Instagamissa.

Lännentilan konseptin infotilaisuus pidetään K-Citymarket Kaakkurin kahviossa torstaina 4.6.2015 klo 10.00 – 10.30. Paikalla on Lännentilan toimitusjohtaja Kalle Karjula.

Lisätiedot:

Kalle, Lännentila Oy / +358 40 680 3278, kalle.karjula@lannentila.fi

Samuli, Sesonkia Oy / +358 44 026 5164, samuli.karjula@satokausikalenteri.fi

Kasvisten satokaudet yhdessä helppolukuisessa kalenterissa. Sijoita itseesi ja ympäristöösi – suosi sesonkia!