Uusia kauppoja mukaan Sesonkikassi -konseptiin

Perjantaina 10.4.2015 Sesonkikasseja on tarjolla muuallakin kuin Helsingissä. K-Supermarket Postitalon lisäksi Sesonkikassi on saatavilla Vantaalla K-Supermarket Hakunilasta, Tuusulassa K-Supermarket Hyrylästä sekä Espoosta K-Supermarket Merituulesta. Lue meidän vinkkimme tämän kertaiseen Sesonkikassiin valituista kasviksista. Jutusta löydät myös ruokakauppojen Facebook-sivut, tarkemmat yhteystiedot sekä aukioloajat.

K-Supermarket Hakunila
Aukioloajat:
maanantai – perjantai 07.00 – 21.00
lauantai 07.00 – 18.00
sunnuntai 12.00 – 18.00

Laukkarinne 4
01200 VANTAA

K-Supermarket Hyrylä
Aukioloajat:
maanantai – perjantai 07.00 – 21.00
lauantai 07.00 – 18.00
sunnuntai 12.00 – 18.00

Autoasemankatu 1
04300 TUUSULA

K-Supermarket Merituuli
Aukioloajat:
maanantai – perjantai 08.00 – 21.00
lauantai 08.00 – 18.00
sunnuntai 12.00 – 18.00

Isonniitynkuja 2
02270 ESPOO

Jokaisen edellä mainitun ruokakaupan löydät myös Facebookista. Kiitoksia kauppiaille ennakkoluulottomasta osallistumisesta. Jos haluat Sesonkikassin lähikauppaasi, niin vinkkaa meidät kauppiaallesi. Teemme mielellämme yhteistyötä ruokakauppojen tai muiden alan ammattilaisten kanssa ympäri Suomea. Mikäli sinulla on satokauden kasviksiin liittyvä idea, ota meihin yhteyttä. Voit vinkata meille ideasi tai paikan mistä haluaisit tulevaisuudessa hankkia Sesonkikassin myös Twitterissä ja Instagramissa @kausikalenteri tai Facebookissa.

TIETOA SESONKIKASSIN VALITUISTA KASVIKSISTA

Kiivi:
Alunperin tätä soikeaa hedelmää on kutsuttu kiinalaiseksi karviaiseksi. Vuonna 1959 se uudelleennimettiin kiiviksi Uuden-Seelannin pelottoman ja uteliaan kansallislinnun mukaan. Suomeksi kiwi taipui kiiviksi. Kypsä kiivi antaa hieman periksi painettaessa ja eikä se maistu kirpeälle. Kiivi sisältää proteiinia pilkkovaa entsyymiä, joten se sopii mainiosti lihan tai kanan mureuttamiseen

Päärynä:
Päärynä on viljelty aina 300-luvulla ekr. ja siitä on olemassa tuhansia eri lajikkeita. Meillä Pohjoismaissakin päärynänviljely tunnetaan jo keskiajalta alkaen. Tyypillinen virhe on syödä päärynät raakana, jolloin maku ja aromit eivät pääse oikeuksiinsa. Raaka päärynä kypsyy huoneenlämmössä ja prosessia voi nopeuttaa laittamalla hedelmät muovipussiin. Kypsiä pehmeitä hedelmiä kannattaa säilyttää jääkaapissa. Kypsyttää tunnusteltaessa kannattaa olla varovainen, ettei kolhi herkkää hedelmää. Päärynä pilaantuu herkästi niistä kohdista, joista kuori on vaurioitunut tai siihen on tullut painaumia

Avokado:
Avokado on poikkeuksellinen hedelmä, sillä se sisältää muita hedelmiä enemmän rasvoja. Siihen liitetään useita eri terveysvaikutuksia. Yksi niistä on sen sisältämän omega-9-rasvahapon eli oleaanihapon kolesterolia alentava vaikutus. Avokadon omalaatuinen hiilihydraattifraktio voi estää endotoksiini LPS:n tulehdusvaikutuksia kehossa, joka syntyy lihansyönnin seurauksena.

Avokado sopii nautittavaksi niin suolaisten kuin makeiden täytteiden kanssa. Hyviä yhdistelmiä sen kanssa ovat mm. katkaravut, tonnikala, kinkku, muut vihannekset, hedelmät ja marjat. Avokado tummuu helposti kuorimisen jälkeen. Tummumista voidaan kuitenkin estää sitruunan mehulla. Kokeile avokadoa ruisleivän tai hapankorpun päällä.

Porkkana:
Meille tuttu oranssi porkkana valikoitui ihmisille mieluisimmaksi lajikkeeksi 1700-luvun Hollannissa, josta se levisi nopeasti kaikkialle länsimaihin. Sen ulkonäkö, -muoto ja maku miellyttivät sen ajan ihmisiä ja miellyttävät meitä edelleen. Oranssin porkkanan mukulassa on runsaasti karoteenia, joista meille tutuin lienee beetakaroteeni. Se muuttuu elimistössä meille tarpeelliseksi A-vitamiiniksi. Jo reilusta sadasta grammasta porkkanaa saamme päivittäisen saantisuosituksen verran näkökyvylle ja luustolle tärkeää A-vitamiinia.

Punajuuri:
Punajuuri saa voimakkaan värinsä sen sisältämästä vesiliukoisesta betalaiini-nimisestä väriaineesta. Keitettäessa mukulasta irtoaa voimakasta väriä, joka värjää kaikki muutkin ruokalajissa käytettävät raaka-aineet. Punajuuri kannattaa keittää kuorineen, sillä ehyt kuori estää värin ja arvokkaiden ravinteiden liukenemista keitinveteen. Hyviä ja pirteitä makupareja punajuurelle ovat puolukka, sitruuna sekä omena.Se sopii mainiosti muiden juuresten, kuten palsternakan, sellerin tai piparjuuren kaveriksi. Myös vahvat yrtit, kuten oregano, salvia, rosmariini tai tinjami sopivat punajuuren mausteiksi.

Lanttu:
Lantun ominainen maku tulee sen sisältämästä sinappiöljystä, rikkipitoisista yhdisteistä ja sokereista. Hyvä lanttu on kiinteä ja maistuu makealle. Lantun voi nauttia raakana raastamalla tai leikkaamalla se ohuiksi viipaleiksi. Kypsyessään maku muuttuu pehmeämmäksi ja uunissa paahdettu lanttu maistuu suorastaan makealle.

Mausteeksi voi käyttää hunajaa, pippuria, öljyjä, inkivääriä, tinjamia tai neilikkaa. Lanttusuikaleet tai kuutiot voi paistaa nopeasti pannulla herkulliseksi lisäkkeeksi karamellisoimalla ne tilkassa siirappia tai hunajaa. Lanttu on erinomainen liemijuures ja se sopii niin keittoihin, patoihin, muhennoksiin, muuseihin ja sosekeittoihin

P.S. Jokainen Sesonkikassi sisältää vähintään 4,2 kiloa kasviksia, joten niiden yhteenlaskettu syötävä osuus on varmasti yli 3,5 kiloa.

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.

Folaattia ruokavalioosi

Parsakaali, nokkonen, pinaatti, ruusukaali ja kukkakaali – mikä näitä kasviksia yhdistää? Vastaus on folaatti, joka on yksi vesiliukoisista B-vitamiineista. Keskimääräinen suomalainen ruokavalio sisältää suhteellisen vähän folaattia, joten tähänkin ongelmaan ratkaisu löytyy monipuolisemmasta kasvisten käytöstä.


Kuvioon on poimittu muutamien kasvisten folaattipitoisuuksia (Fineli 2015).

Foolihappo on folaatin synteenttinen muoto

Folaatin synonyyminä käytetään usein foolihappoa, mutta tätä ei esiinny luonnossa. Foolihappo on folaatin synteettinen muoto. Foolihappoa saadaan enimmäkseen lisäravinteista, kun taas kasvikset, täysjyväviljat sekä tietyt pähkinät sisältävät folaattia. Joissakin maissa foolihappoa on lisätty jopa elintarvikkeisiin, kuten viljavalmisteisiin. Molemmat muodot ovat kuitenkin samankaltaisesti aktiivisia elimistössä, joten puuttellista ruokavaliota voidaan yrittää paikata lisäravinteilla.

Miksi folaatin saantiin kannattaa kiinnittää huomiota?

Folaatti on erittäin tärkeässä roolissa DNA:n synteesissä ja entsyymireaktioissa. Ravinnosta saadusta folaatista imeytyy vain noin 50 prosenttia, joten käytännössä liiallinen folaatin saanti ravinnosta on mahdotonta. Kaiken lisäksi folaattia tuhoutuu herkästi ruoanvalmistuksessa ja pahimmassa tapauksessa sen määrä voi tippua jopa 30 prosentilla. Eritoten kuumentaminen tuhoaa herkästi folaatin.

Mahdollisuuksien mukaan riittävän folaatin saannin kannalta kasvikset kannattaa syödä aina mahdollisimman tuoreena ja käsittelemättömänä. Tutkimuksissa on saatu viitteitä folaatin osuudesta suojatekijänä sydän- ja verisuonisairauksissa, mutta vahvinta tutkimusnäyttöä on saatu sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön ehkäisyssä raskauden aikana.


Kotimaisista juureksista punajuuri sekä palsternakka ovat hyviä folaatin lähteitä.

Liiallinen määrä lisäravinteena nautittua foolihappoa voi johtaa vaikeuksiin

Liian suuren foolihapon saannin on epäilty lisäävän paksusuolensyövän riskiä. Tämä kohonnut riski kuitenkin liittyy usein purkista otettavaan foolihappolisään, joka imeytyy elimistöön lähes 100 prosenttisesti. Tämä ei ole kotimaassamme ongelma, vaan suurempi murhe on folaatin riittävä saanti ravinnosta. Jos hankit elimistösi tarvitseman folaatin ruoasta, niin yliannostuksen vaara on käytännössä olematon.

Saantisuosituksiin on vielä matkaa

Folaatin saantisuositus on 300 µg/vrk ja hedelmällisessä iässä, raskaana olevalle ja imettävälle naiselle se on 400 µg/vrk. Vaikka kasvisten käyttö suomalasisten ruokavaliossa on viime vuosina hieman lisääntynyt, emme silti pääse saantisuositusten mukaiselle tasolle.

Erityisesti naiset jäävät reippaasti suosituksen alle; Finravinto 2012-tutkimuksen mukaan naiset saavat ruoasta folaattia vain 234 µg/vrk. Liian vähäisen saannin lisäksi folaatin imeytymistä voi heikentää myös muun muassa keliakia, sinkin tai B12-vitamiinin puutos.

Folaatin yleisin puutosoire on megaloblastinen anemia, jossa punasolujen määrä vähenee. Samalla voi esiintyä myös muun muassa ihomuutoksia, suolisto-oireita tai ruokahaluttomuutta. Folaatin tarve kasvaa, kun elimistössä DNA-synteesi on normaalia aktiivisempaa eli esimerkiksi raskauden aikana.

Monipuolisemmalla ruokavaliolla parannat myös folaatin saantia

Kehomme ei pysty tuottamaan folaattia elimistössä, joten vaihtoehdoksi jää monipuolisempi syöminen. Folaattimäärä kannattaa koostaa monipuolisen ruokavalion avulla. Lehtisalaatit, persilja ja muut yrtit sisältävät runsaasti folaattia, mutta niiden grammamääräiset annokset jäävät vuorokausitasolla tarkasteltuna usein vähäiseksi. Siksi ruokavalioon kannattaa lisätä myös määrällisesti kerralla enemmän syötäviä kasviksia, kuten punajuuri ja eri kaalilajikkeet. Lehtisalaatin lisäksi kannattaa nauttia pinaattia, nokkosta, latva-artisokkaa ja herneitä.


Sata grammaa parsaa sisältää yli 170µg folaattia. Olisimmeko me suomalaiset valmiita kotimaiselle parsalle jo tänä keväänä?

Artikkelin kirjoittaja Maria Mäkitalo on kolmannen vuoden ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Maatalon tyttärenä hän on saanut lähituntumaan maanviljelyksestä aina puimurilla ajosta avomaankurkkupenkin tekoon, sekä jokavuotiseen mustikan poimintaan. Marian vapaa-aika kuluu ainejärjestö Retikan hallituksen puheenjohtajana ja juoksuharrastuksen parissa.

Lähteet ja lisälukemista:

Fineli®. Elintarvikkeiden koostumustietopankki. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ravitsemusyksikkö. www.fineli.fi (luettu 30.3.2015)

Helldán A, Raulio S, Kosola M, Tapanainen H, Ovaskainen M-L, Virtanen S. Finravinto 2012 -tutkimus The National FINDIET 2012 Survey. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy 2013.

McKillop D, Pentieva K, Daly D, McPartlin J, Hughes J, Strain J, Scott J, McNulty H. The effect of different cooking methods on folate retention in various foods that are amongst the major contributors to folate intake in the UK diet. British Journal of Nutrition. 2002:88;681-688.

Ohrvik V ja Witthoft C. Human Folate Bioavailability. Nutrients. 2011;3:475-490.

Park J, Nicolas G, Freisling H, Biessy C, Scalbert A, Romieu I, Chaje`s V, Chuang S-C, Ericson U, Wallström P, Ros M, Peeters P, Mattiello A, Palli D, Huerta J, Amiano P, Halkjær J, Dahm C, Trichopoulou A, Orfanos P, Teucher B, Feller S, Skeie G, Engeset D, Boutron-Ruault M-C, Clavel-Chapelon F, Crowe F, Khaw K-T, Vineis P, Slimani N. Comparison of standardised dietary folate intake across ten countries participating in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition. British Journal of Nutrition. 2012;108:552-569

Voutilainen F. Vitamiinit ja kivennäisaineet sekä muut ravinnon yhdisteet. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012 s. 126-129.

 

Satokauden herkullisimmat, ekologisimmat ja edullisimmat kasvikset helppolukuisessa kalenterissa. Reseptejä, vinkkejä ja inspiraatiota.